Mistä te yksinäiset saatte nautintoa elämässä ja mikä auttaa teitä jaksamaan?

En elä, vaan olen vain päivästä toiseen. 

Vierailija kirjoitti:

av-palsta

No joo, siinä mielessä ainakin että täällä pyöriessä kyllä usein katoaa kiinnostus minkäänlaiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa.

Kuule, ihan samoista asioista saan nautintoa kuin kuka tahansa muukin. Ei elämän kaikki onni tule toisen ihmisen kautta eläen. Maailma on täynnä nautinnon ja ilon lähteitä jokaiselle, joka kulkee avoimin silmin ja sydämin. Tunnen liitoissa eläviä onnettomia naisia, jokusen tylsistyneen miehenkin. Onnea saa siitäkin, että omat isot lapset pärjäävät elämässä itsenäisesti.

Mä en kyllä koe yksinäisyyttä. Luen kirjaa, soitan kitaraa, kuuntelen levyjä, katson leffoja. 

Kyllä mun maailmaan 1 ihana nainen mahtuisi.

https://vapaaehtoistyo.fi/fi

Olen erilaisessa toiminnassa mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

av-palsta

Negatiivinen luuseriseura ei varmaan oo ihan paras paikka yksinäiselle ihmiselle. 

No ei ole ei, mutta kun muutakaan seuraa ei ole niin on tämä aina hetken tyhjää parempi.

Ja esim tämä ketjuhan on taas vaihteeksi (ainakin vielä) ihan asiallinen ja mukavakin vaikka aihe nyt ei tietenkään ole yhtään mukava. Ainakaan siis, jos tämä yksinäisyys ei ole oma valinta ja just se toivottukin elämäntapa.

Elämä on ihanaa.

No tässä on se, että vietän ihan tuhottomasti aikaa yksin (etäopiskelut jne.) mutta rakastan yksinoloa useimmiten. Toki väliin mahtuu yksinäisiäkin hetkiä, tottakai. Anyway, se mikä auttaa, on se että tekee töitä unelmiensa eteen. Opiskelu, liikkuminen, itsensä kehittäminen jne. Aika harvoin sitä onneksi tuntee itsensä niin yksinäiseksi, etteikö asialle voisi tehdä mitään. 

N30+

Koen harvoin kunnolla yksinäisyyttä vaikka olen lapseton ja ollut sinkkuna monta vuotta. Tapaan töissä paljon ihmisiä työkavereiden lisäksi. Käyn tapahtumissa ja matkustan myös yksin ja pidän siitä. Asun isossa kaupungissa ja törmään ja tutustun helposti kyllä potentiaalisiin kumppaneihin. Saan halutessani läheisyyttäkin joten ehkä sekin auttaa ja piristää elämää. Joskus häissä tai pyhinä tuntuu yksinäiseltä pariskuntien ja perheiden keskellä. Toisaalta olen kuitenkin mieluummin yksin kuin huonossa suhteessa. Olen ehkä vähän väärä ihminen tähän ketjuun kun viihdyn niin paljon yksin ja teen nytkin juuri niitä asioita mitä haluaisin tehdä jonkun kanssa yhdessäkin. Kavereitakin on kymmeniä vaikka ei joka viikko ehditä näkemään.

Tässä taas vastauksista huomaa miten eri tavoin ihmiset ymmärtävät sanan yksinäinen. Itse ajattelen että yksinäisyys on vastentahtoista ja yksinäisellä ei ole mielestään tarpeeksi sosiaalisia kontakteja. Yksin olo taas voi olla vapaaehtoista ja moni erakkoluontoinen eristäytyy mielellään, eikä koe itseään yksinäiseksi, vaikka onkin yksin.

Lemmikit, musiikki, remontointi, pyöräily, säästökeinojen keksiminen, kaikenlainen itsensä ja terveyden parannus. Olen kyllä aika introvertti, joten viihdyn muutenkin omien projektieni parissa, muiden ihmisten kanssa toimiminen ei ole se minun juttu. Tykkään tehdä asioita myös omalla kaaoksellisella aikataululla.