Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten suhtautua, kun ihmiset kommentoi lasta?

Vierailija
26.08.2023 |

Etenkin osa sukulaisista alkaa aina pienen lapsemme nähdessään kommentoimaan hänen olemustaan. Lapsi on 2-vuotias. Alkavat heti kommentoimaan lapsen ujoutta, pientä kokoa, silmien väriä, ohuita hiuksia jne jne. Ei nyt yksi ajattelematon kommentti maailmaa kaada, mutta minusta menee ihan liiallisuuksiin. Miettii jos itse aikuisena menisi johonkin porukkaan missä muutenkin vähän jännittää, ja sitten kaikki tarkkailisivat ja osoittaisivat "virheitä" sinussa, sehän olisi kamalaa! Tuon ikäinen lapsihan ymmärtää lähes kaiken puheen. Tavallaan ymmärrän että tuo on sellaista osaamattomuutta olla lapsen kanssa - ujo ja hitaasti lämpeävä lapsi tarvitsisi ehkä vähän huumoria ja heittäytymistä lapsen tasolle siinä kohtaamisessa, mutta kommentointi saa lapsen vaan vetäytymään enemmän vanhempien selän taakse. Onko muille tuttua tällainen? Miten toimia vanhempana tässä tilanteessa. Olen kyllä aika rankasti vähentänyt tapaamisia tiettyjen ihmisten kanssa, mutta ei kohtaamisilta aina voi välttyä.

Kommentit (51)

Vierailija
41/51 |
04.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tulisi kyllä.mieleen sanoa vieraasta lapsesta mitään. Eikä tutustumaan. Eiköhän se ole vanhempien oma asia ja hoitohenkilökunnan.

Vierailija
42/51 |
04.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä laittaisin stopin heti. Vanhempien tehtävä on puolustaa lastansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/51 |
04.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei tulisi kyllä.mieleen sanoa vieraasta lapsesta mitään. Eikä tutustumaan. Eiköhän se ole vanhempien oma asia ja hoitohenkilökunnan.

Tutunkaan

Vierailija
44/51 |
04.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En huomioi lapsia lainkaan, sanoisin kuitenkin epähuomiossa jotain loukkaavaa. Yleensä käännän katseeni pois kokonaan enkä ole huomaavinani, koska en todellakaan jaksa jatkuvasti loukkaantuvien vanhempien tuskaa. Kaikki selvitään helpommalla, kun lasta ei huomaa, kukaan ei joudu miettimään, mitä se "oi miten söpö paita" mahtoikaan tarkoittaa.

Meillä kerran kävi laisesi vieras eikä tullut toiste. Tuntui se niin tylyltä ettei edes lapsen tervehdykseen vastannut , muuten lapsi ei edes ole vieraiden häiriönä pyörivä mutta osaa tervehtiä tulijat. Moukka ja tyly ei tarvitse olla vaikkei lasten kanssa jutella haluakaan tai osaa.

Vierailija
45/51 |
04.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No mikä lapsella sitten on? Eivät ihmiset helposti sano mitään.

Mitä kummallista siinä on että ihmiset ovat erilaisia? Ei yhtään mitään. Tukka kaikilla omanlaisensa ja pituus yms. Töissä näkee lapsia jokalähtöön ja kaikki yhtä terveitä ja normaaleja. Kyllä niitä pölöjä on jotka kokevat asiakseen kommentoida ääneen toisen ominaisuuksia.

Vierailija
46/51 |
04.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Torppaa sitten samantien tuollaiset kommentit, ihan lapsen kuullen. Itse jouduin koko lapsuuteni kuuntelemaan vastaavaa, eikä äitini tehnyt asialle mitään, joten koin kommenttien olevan totta. Lapset kuuntelevat yllättävän paljon aikuisten juttuja, vaikka ei siltä näyttäisi. Itselläni oli surkea itsetunto yli 20-vuotiaaksi asti, osaltaan johtui juuri tuosta ja todellakin vetäydyin entistä enemmän kuoreeni tuollaisten kommenttien takia.

Oli todella iso työ rakentaa itseluottamusta vuosien mittaan, kun se oli poljettu ihan maan rakoon. Nykyään minulla on hyvä itseluottamus, olen sanavalmis ja juttelen sujuvasti ihmisten kanssa, myös tuntemattomien. Joskus on tullut puheeksi, että olen ollut todella ujo ja minulla on ollut surkea itseluottamus, niin kaikki joiden kanssa olen tästä puhunut, ovat sanoneet etteivät voi uskoa että olisin joskus ollut ujo tmv. Mutta iso työ tässä kyllä on tehty.

Meillä pari sukulaista joskus kommentoi lapsiini liittyen jotain ei niin mukavaa, muutaman mainitakseni mm. "Onpas pojalla hiukset venähtäneet, näyttää ihan tytöltä/peikolta/linnunpelätiltä", "Onkos tuo paita vähän liian poikamainen tytölle", "Onpas tullut painoa viime kerrasta", "Ei kyllä sovi tuo paidan väri" jne. Ja ihan lasten kuullen, eikä todellakaan kumpikaan ole lihava, menevät vähän jopa miinuskäyrillä molemmat ja vaatteensa saavat itse valita. Samantien kun sukulaisilta pääsee sammakko suusta, torppaan sen siihen paikkaan, sanon ettei todellakaan kuulu heille, eikä kaivata heidän mielipiteitään, jos ei kelpaa, niin ovi on tuolla eikä takaisin tarvi tulla. Ensimmäisellä kerralla ei mennyt perille vaan pääsi toinenkin sammakko suusta mummulta, niin sitten saatettiin sinne ovelle siltä istumalta, kiitos ja hei. Seuraavilla kerroilla on mennyt ekasta jakeluun ja aika harvoin enää tulee tällaisia möläytyksiä.

Ja lapsille on aina tärkeää tällaisten jälkeen kertoa, että mummu/täti/setä/kuka ikinä onkaan on ihan pöhkö, ei sen juttuja kannata kuunnella. Varsinkin, kun yksi lasten mummuista on ollut se, joka kauhistelee miten lapsen eka luokka nyt lähtee käyntiin, mitäsjos mitäsjos ja maalailee piruja seinille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/51 |
04.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas ohuet hiukset. -> vastaat: on kuitenkin enemmän kuin sun kaljussa.

Onpas pienikokoinen-> vastaat: Juu, toivottovasti ei ikinä ole samankokoinen possu kuin sinä.

etc.

Pikemminkin kääntäisin sen negatiivisen asian jotenkin positiiviseksi

Onpas ohuet hiukset. -> vastaat: niin hänellä on hyvin kaunis tukka, kuin hienoa kultalankaa

Onpas pienikokoinen-> vastaat: aivan totta, hän on tosiaan niin suloisen kokoinen

Joo, ja kummentoit noin, tyyppi ei edelleenkään tajua olleensa törppö, vaan ensi kerralla saat kuunnella samaa juttua. 

Mutta eihän siinä mitään, jos asia ei oikeasti sinua tai lastasi haittaa. 

Vierailija
48/51 |
04.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas ohuet hiukset. -> vastaat: on kuitenkin enemmän kuin sun kaljussa.

Onpas pienikokoinen-> vastaat: Juu, toivottovasti ei ikinä ole samankokoinen possu kuin sinä.

etc.

Pikemminkin kääntäisin sen negatiivisen asian jotenkin positiiviseksi

Onpas ohuet hiukset. -> vastaat: niin hänellä on hyvin kaunis tukka, kuin hienoa kultalankaa

Onpas pienikokoinen-> vastaat: aivan totta, hän on tosiaan niin suloisen kokoinen

Joo, ja kummentoit noin, tyyppi ei edelleenkään tajua olleensa törppö, vaan ensi kerralla saat kuunnella samaa juttua. 

Mutta eihän siinä mitään, jos asia ei oikeasti sinua tai lastasi haittaa. 

* piti olla:

Joo, ja jos kommentoit noin...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/51 |
04.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asiatonta. 

Lapsiparka.

"Oli se mukavaa, että lihava, ruma ja näppyläinen isosetä tuli käymään, vielä näyttää muutama hiushaiven olevan pään päällä - hassusti olet margariinilla liimannut ne kiiltävään päähäsi, eehhehhehhhheh."

"No tätihän se sieltä tupsahti törkeästi röökille haisten. KAAMEAA, kuinka vaatteet ja iho voivat löyhkätä iljettävän sinua ja muita vahingoittavan nolon tavan vuoksi! Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että vaatteesi voisivat olla nykyistä kokoasi eivätkä 18-vuotiaan kokoa? Onko TUO hiuslisäke, hahahhaaa! Taisit saada muovia halvalla?"

Puhu heille "ystävällisesti" heidän omaa kieltään.  

Vierailija
50/51 |
04.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pidä huoli, että puolustat lasta hänen kuultensa, se on tärkeää pienelle, varsinkin ujolle, lapselle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/51 |
04.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vois ehkä todeta arvostelijalle, että niin me kaikki ollaan erilaisia.