Lue keskustelun säännöt.
Kaveri ei jaksa nähdä minua, mutta toisen kaverin kanssa jaksaa kyllä olla tekemisissä!
Kommentit (82)
Vaatisitteko kaverilta selitystä vai miten tässä pitää toimia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kenelläkään ole velvollisuutta viettää aikaa yhtään kenenkään kanssa. Mitä jos unohtaisit nyt tuon ihmisen, mikäli hän ei halua pitää yhteyttä.
Mutta selitys on, että hän ei JAKSA. Yllättäen sitä jaksamista löytyy, kun joku muu kysyy..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kenelläkään ole velvollisuutta viettää aikaa yhtään kenenkään kanssa. Mitä jos unohtaisit nyt tuon ihmisen, mikäli hän ei halua pitää yhteyttä.
Mutta selitys on, että hän ei JAKSA. Yllättäen sitä jaksamista löytyy, kun joku muu kysyy..
Ap
Tuo on tosi harmillista.
Kaverisi ei jaksa sinua, helppoa. Itselläkin on kaveri jota ei vaan jaksa nähdä joskus vaikka muita jaksaa tavata. Joka tapaaminen menee siihen että joudun keittiöpsykologina toimimaan tyypille, aina vaan valittaa omista murheistaan eikä muusta puhu. Olen ajatellut pistää koko kaverisuhteen poikki.
On sellaisia aikoja että viihtyy paremmin jonkun toisen ihmisen kanssa, sitten taas toisessa tilanteessa lähentyy jonkun muun kanssa. Ei kannata yhdeltä ihmiseltä odottaa liikoja. Keskity sinäkin välillä muuhun tekemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kaltaisesi kyyläkaveri. Minu ei hänen itsekäs seura kiinnosta, joten välttelen tapaamisia. Kehoittaisin sinua miettimään, miksi seurasi ei kiinnosta. Et voi velvoittaa ketään viettämään aikaa kanssasi etkä varsinkaan voi käydä vaatimaan mitään tilityksiä siitä, miksi on toisen kanssa enemmän.
Niin no, on minullakin sellaisia kavereita, joita en jaksa nähdä jos omassa elämässä on haastavampi vaihe. Silloin rajaan näkemisen niihin ihmisiin, joiden kanssa haastavien tilanteiden kanssa on helppo olla. Sellaista se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin no, on minullakin sellaisia kavereita, joita en jaksa nähdä jos omassa elämässä on haastavampi vaihe. Silloin rajaan näkemisen niihin ihmisiin, joiden kanssa haastavien tilanteiden kanssa on helppo olla. Sellaista se on.
Tämä. Itselläni on juuri menossa vaikea vuosi, ja totesin keväällä, kun vaikeudet alkoivat kasaantua, että minun on rajattava elämästä toistaiseksi pois ihmiset, joita en nyt jaksa. Ei ole voimavaroja kuunnella jatkuvasti toisten ongelmia, ilman että tapaamiset/keskustelut on millään lailla vastavuoroisia. Olen riittävän monta vuotta ollut se, jolle vuodatetaan tuntikausien yksinpuheluna omia juttuja ja ongelmia. Kun jaksan tavata muita kuin perheenjäseniä, tapaan heitä, joiden seurasta saan iloa ja voimaa jaksaa tämän vaiheen yli. Heitäkin onneksi elämässäni on, enkä itse kaada ongelmiani heidän niskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no, on minullakin sellaisia kavereita, joita en jaksa nähdä jos omassa elämässä on haastavampi vaihe. Silloin rajaan näkemisen niihin ihmisiin, joiden kanssa haastavien tilanteiden kanssa on helppo olla. Sellaista se on.
Tämä. Itselläni on juuri menossa vaikea vuosi, ja totesin keväällä, kun vaikeudet alkoivat kasaantua, että minun on rajattava elämästä toistaiseksi pois ihmiset, joita en nyt jaksa. Ei ole voimavaroja kuunnella jatkuvasti toisten ongelmia, ilman että tapaamiset/keskustelut on millään lailla vastavuoroisia. Olen riittävän monta vuotta ollut se, jolle vuodatetaan tuntikausien yksinpuheluna omia juttuja ja ongelmia. Kun jaksan tavata muita kuin perheenjäseniä, tapaan heitä, joiden seurasta saan iloa ja voimaa jaksaa tämän vaiheen yli. Heitäkin onneksi elämässäni on, enkä itse kaada ongelmiani heidän niskaan.
Sama, keskityn niihin kavereihin, jotka ymmärtävät ystävyyden vastavuoroisuuden. Eli panostan heihin, joita olen tukenut ja jotka ovat aiemmin tukeneet minuakin. En myöskään esim. äitini palliatiivisen hoidon aikana kauhean monen kanssa jaksanut jauhaa samoja asioita uudestaan eri ihmisten kanssa, oli helpompaa pitää piiri pienenä ja pitää heidät ajan tasalla tilanteesta. Olen myös sellainen tyyppi, etten jaksa mitään "aww, voimia!" tyylisiä tsemppauksia, joita moni viljelee tai kuunnella neuvoja, joita en juuri sillä hetkellä pyytänyt tai kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sinä teet aloituksen vauvapalstalle?
Hän tulee vaan paremmin toimeen sen toisen kaverin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaatisitteko kaverilta selitystä vai miten tässä pitää toimia?
Mitä mä just luin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kenelläkään ole velvollisuutta viettää aikaa yhtään kenenkään kanssa. Mitä jos unohtaisit nyt tuon ihmisen, mikäli hän ei halua pitää yhteyttä.
Mutta selitys on, että hän ei JAKSA. Yllättäen sitä jaksamista löytyy, kun joku muu kysyy..
Ap
Oletko assi?
Vierailija kirjoitti:
Vaatisitteko kaverilta selitystä vai miten tässä pitää toimia?
En, vaan tekisin omat johtopäätökseni käytöksestä ja lopettaisin yhteydenpidon. Säilytä itsekunnioituksesi.
Onko koskaan ollut aikaa jolloin tuo "kaveri" olisi ollut se joka tekee aloitteen yhteydenpitoon ja tapaamisiin?
Minulla puolestaan on ystävä, jolle olen saanut toimia olkapäänä ja ilmaisena puhelinterapeuttina vuosia, mutta hän ei ikinä omien sanojensa mukaan jaksa tavata minua livenä, muita ystäviään kyllä jaksaa.
Puhelinkeskustelut ovat olleet usein yksisuuntaista valitusvirttä, eikä mitään positiivisten asioiden jakamista yhdessä.
Havahduin vihdoin tilanteeseen ja lopetin yhteydenpidon. Kaikenlaisia epäsuhteita kavereiden välille vuosien mittaan muodostuukin!
Vierailija kirjoitti:
Onko koskaan ollut aikaa jolloin tuo "kaveri" olisi ollut se joka tekee aloitteen yhteydenpitoon ja tapaamisiin?
Eipä oikeastaan. On ollut koko ajan passiivinen ja "saamapuolella".
Ap
Olet vaan rasittava ja näkeehän sen täälläkin.
Ei kenelläkään ole velvollisuutta viettää aikaa yhtään kenenkään kanssa. Mitä jos unohtaisit nyt tuon ihmisen, mikäli hän ei halua pitää yhteyttä.