Lue keskustelun säännöt.
Kaveri ei jaksa nähdä minua, mutta toisen kaverin kanssa jaksaa kyllä olla tekemisissä!
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Soita ja kysy asiaa. Tai mene yllättäen käymään hänen luona, jotta voi vedota kiireeseen. Samalla voit tulkita ilmeitä ja eleitä, mitä puhelimessa ei näe. Siinä se ystävyys punnitaan.
Typo, aiis jotta EI voi vedota kiireeseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet rasittava jankkaaja. Hän ei jaksa nähdä sinua, koska viet kaiken energian. Hän haluaa tavata sellaisia, joilta saa energiaa.
On ollut saamapuolella eli saanut jo pitkään nauttia ap:n ripustautumisesta? Nyt yrittää aika selvästi sanoa, ettei jaksa enää niin täällä neuvotaan menemään kotiovelle tivaamaan selitystä.
Vierailija kirjoitti:
Soita ja kysy asiaa. Tai mene yllättäen käymään hänen luona, jotta voi vedota kiireeseen. Samalla voit tulkita ilmeitä ja eleitä, mitä puhelimessa ei näe. Siinä se ystävyys punnitaan.
Kunnon stalkkeri sieltä mukaan ohjeineen. Jospa AP vielä ensin seuraisi ystäväänsä viikon-pari ja kirjaisi ylös kaikki mitä kaveri tekee ja vaatisi tilityksen miksi jokainen asia on jaksettu tehdä ennemmin kuin että olisi tavattu APta "torstaina klo 17.30 kävit kahvilla yksinäsi työmatkalla. Oliko joku syy ettet kysynyt minua mukaan? Jaksaminen ei nyt kelpaa."
Vierailija kirjoitti:
Soita ja kysy asiaa. Tai mene yllättäen käymään hänen luona, jotta voi vedota kiireeseen. Samalla voit tulkita ilmeitä ja eleitä, mitä puhelimessa ei näe. Siinä se ystävyys punnitaan.
Ei vastaa puheluihin, mutta ehkä käyn yllätysvierailulla seuraavaks.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soita ja kysy asiaa. Tai mene yllättäen käymään hänen luona, jotta voi vedota kiireeseen. Samalla voit tulkita ilmeitä ja eleitä, mitä puhelimessa ei näe. Siinä se ystävyys punnitaan.
Ei vastaa puheluihin, mutta ehkä käyn yllätysvierailulla seuraavaks.
Ap
Tiedätkin jo varmaan mitä pitää sanoa, kun poliisi soittaa ja ottaa esiin sinua kohtaan haetun lähestymiskiellon.
Olet ap sairas ajattelultasi. Mutta valitettavasti kaltaisia on paljon täällä pallolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kommenttisi sai minut jostain syystä muistamaan erään oudon naisen työpaikallani kauan sitten. Hän sai selville, että minä olin Facebookissa ja lähetti minulle kaveripyynnön, johon en koskaan vastannut, koska en halunnut olla hänen kanssaan tekemisissä muuta kuin pakon sanelemana työpaikalla.
Se nainen kyseli alinomaa asiasta tyyliin "Näitkö mun kaveripyynnön Facebookissa? Mikset oo vastannu mun kaveripyyntöön Facebookissa? Joko sä oot hyväksyny mun kaveripyynnön Facebookissa?" ja "Kyllä sä voisit jo pikkuhiljaa hyväksyä sen mun kaveripyynnön Facebookissa!" .
Kun lopulta, noin kolmen viikon alituisen jankkaamisen jälkeen hylkäsin tämän naisen kaveripyynnön, niin tämä hullu tuli melkein silmille: "MIKS SÄ HYLKÄSIT MUN PYYNNÖN FACEBOOKISSA!? MITÄ PAHAA MÄ OON SULLE TEHNY?!".
No, hän sai aika pian sen jälkeen potkut epävakaan käytöksensä ja laiskuutensa vuoksi. Hän kyttäsi vain muita päivät pitkät ja jätti omat työt hoitamatta. Ei ollut valosarjan kirkkain lamppu.
Tarinan opetus: et voi pakottaa ketään kaveriksesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soita ja kysy asiaa. Tai mene yllättäen käymään hänen luona, jotta voi vedota kiireeseen. Samalla voit tulkita ilmeitä ja eleitä, mitä puhelimessa ei näe. Siinä se ystävyys punnitaan.
Ei vastaa puheluihin, mutta ehkä käyn yllätysvierailulla seuraavaks.
Ap
Stalkkaaja! Jätä ihmiset rauhaan, jos he eivät halua viettää aikaa sinun seurassasi! Hanki oma elämä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kenelläkään ole velvollisuutta viettää aikaa yhtään kenenkään kanssa. Mitä jos unohtaisit nyt tuon ihmisen, mikäli hän ei halua pitää yhteyttä.
Mutta selitys on, että hän ei JAKSA. Yllättäen sitä jaksamista löytyy, kun joku muu kysyy..
Ap
Kaikkia ihmisiä ei jaksa, vaikka toisia jaksaisikin. Jotkut ihmiset ovat raskaampia kuin toiset.
Minulla on yksi tuttava, joka on raskasta seuraa ja lisäksi ei ymmärrä millään, kun yritän ystävällisesti lopettaa tapaamista vaan jatkaisi puoliväkisin seurassa olemista. Minäkin kerron hänelle usein, että en jaksa häntä nähdä. Tai että sopii näkeminen mutta maks. 2 tunniksi. En halua häntä kokonaan sulkea pois elämästäni, mutta näen häntä jaksamiseni mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kenelläkään ole velvollisuutta viettää aikaa yhtään kenenkään kanssa. Mitä jos unohtaisit nyt tuon ihmisen, mikäli hän ei halua pitää yhteyttä.
Mutta selitys on, että hän ei JAKSA. Yllättäen sitä jaksamista löytyy, kun joku muu kysyy..
Ap
Selvästikin sinun näkemisesi vie enemmän voimia. Menisin itseeni ja miettisin, että miksi. Onko ystävyytenne muuttunut aiemmasta, oletko sinä muuttunut, onko ystäväsi. Mutta älä nyt herranen aika mitään selityksiä lähde tivaamaan. Anna ystävän olla, etenkin jos kuitenkin muuten olette yhteydessä eikä ystävällä varsinaisesti vaikuta mikään olevan hätänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Soita ja kysy asiaa. Tai mene yllättäen käymään hänen luona, jotta voi vedota kiireeseen. Samalla voit tulkita ilmeitä ja eleitä, mitä puhelimessa ei näe. Siinä se ystävyys punnitaan.
Ei. Tosiystävyys ei perustu mihinkään kyttäämisiin ja pirullisiin, lapsellisiin yllätysvisiitteihin. Sellainen käytös kielii vain yllättäjän omasta huikean huonosta itsetunnosta ja voimakkaasta hylätyksi tulemisen tunteesta. Ei kukaan tykkää sellaisista takiaisista. Jos ystävälle on asiaa, niin voi kyllä olla häneen yhteydessä vaikka ihan pikaisesti tekstiviestitse: "Moi pitkästä aikaa! Mitä kuuluu?", ilman mitään vaatimuksia yhtään mistään muusta.
Joskus joku ystävä saattaa olla sinänsä kiva ja ihana ihminen, mutta jollain tapaa raskas tai hänessä on jotain mitä ei jaksa kauan aikaa. Esimerkiksi hän saattaa kaataa niskaasi kaikki ongelmansa ja ajatuksensa ja pahat mielensä. Lisäksi hän saattaa vaatia ottamaan kantaa asioihinsa, joihin ei oikeastaan voi ulkopuolinen juurikaan vaikuttaa, edes mielipiteillään.
Sitä ei jaksa jatkuvasti eikä ainakaan kovin usein.
Silloin on syytä pysytellä välillä kauempana.
En tietenkään viittaa tässä aloittajaan, enhän tunnekaan häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaatisitteko kaverilta selitystä vai miten tässä pitää toimia?
Onko mielestäsi kyse miten suuresta rikoksesta?
Eihän se ole mitään ystävyyttä, jos toinen ei jaksa, eikä vastaa puheluihinkaan. Antaisin olla, ja siirtyisin eteenpäin.
Syitä on mahdotonta tietää, mutta ei se kyllä autuaaksikaan tee, olkoon vika kummassa tahansa. Vaikka tivaisit syytä, ja saisitkin jonkun vastauksen, niin ystävyydessä on särö, joka ei parane. Älä nyt ainakaan oven taakse mene kyselemään.
Siis tää on just esimerkki sellasista aloituksista, joita minä, vanhempani tai isovenhempani eivät itsekunnioituksensa ja suhteellisuudentajunsa vuoksi olisi voineet koskaan kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soita ja kysy asiaa. Tai mene yllättäen käymään hänen luona, jotta voi vedota kiireeseen. Samalla voit tulkita ilmeitä ja eleitä, mitä puhelimessa ei näe. Siinä se ystävyys punnitaan.
Kunnon stalkkeri sieltä mukaan ohjeineen. Jospa AP vielä ensin seuraisi ystäväänsä viikon-pari ja kirjaisi ylös kaikki mitä kaveri tekee ja vaatisi tilityksen miksi jokainen asia on jaksettu tehdä ennemmin kuin että olisi tavattu APta "torstaina klo 17.30 kävit kahvilla yksinäsi työmatkalla. Oliko joku syy ettet kysynyt minua mukaan? Jaksaminen ei nyt kelpaa."
Ei hitto voisin niin kuvitella, että jos eräs ns. ystäväni näkisi minut yksin kahvilla jossain, niin hän tulisi ensimmäisenä kysymään, "miksi et kutsunut minua??? voit aina kutsua minut!!!!" :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko koskaan ollut aikaa jolloin tuo "kaveri" olisi ollut se joka tekee aloitteen yhteydenpitoon ja tapaamisiin?
Eipä oikeastaan. On ollut koko ajan passiivinen ja "saamapuolella".
Ap
Kieltäydytkö silti katsomasta totuutta silmiin?
Kyllä sen tuntee kun joku kuristaa ja happi loppuu. Sen teet sinä, ap.
Soita ja kysy asiaa. Tai mene yllättäen käymään hänen luona, jotta voi vedota kiireeseen. Samalla voit tulkita ilmeitä ja eleitä, mitä puhelimessa ei näe. Siinä se ystävyys punnitaan.