Miksi nuoret aikuiset ovat elämäniloisia mutta keski-ikäiset ja vanhat ovat tympääntyneen oloisia?

Keski-ikäisenä olen löytänyt omia uimapaikkoja ja -rantoja, joissa saa olla juuri siinä porukassa kuin haluan. Ei kiinnosta enää yleiset rannat. Lentopalloa oon vihannut aina ja vesiskootterit saastuttaa. Ennemmin suppailen.

Baarit on niin nähty. Hauskaa on kyllä oman perheen ja ystävien kanssa.

Kun tulee ikää, on kohdannut vastoinkäymisiä, ne väsyttävät ihmistä. Sitten se huomio, vaikka kuinka puurrat täällä menemään, valtio pitää huolen, että et saa itsellesi liikaa rahaa, vaan se pitää jakaa kaikenmaailman kaduntallaajille joita tänne otetaan lomailemaan pitkin maailmaa. Huonot palvelut ärsyttävät vaikka maksaa veroja. Yhteiskunnan toimimattomuus ärsyttää ja väsyttää mieltä. 

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä  enemmän introvertiksi muutun. Haluan olla  enimmäkseen omissa oloissani. Nuorempana kaipasin ihmisiä ympärilleni.

Vierailija kirjoitti:

Minusta taas nuoret on nimenomaan tympääntyneen oloisia. No välillä ne rääkkyy ja räkättää kovaan ääneen. Sitten ollaan taas naama mutturalla. Minusta keski-ikäisistä eteenpäin on sellaisia leppoisia ihmisiä enemmän, ei tokikaan kaikki.

Ja se rääkkyminen ja räkättäminen kuulostaa usein teennäiseltä esittämiseltä, vähän epätoivoiselta, että miten paljon saadaan ääntä lähtemään, kuuleehan kaikki että me ollaan täällä, meillä on niiiiiiiiiin sikakivaa.  Sitten naureskellaan jonkun porukkaan kuuluvan tai ihan ulkopuolisen kustannuksella. Olen nähnyt kun teinitytöt riekkuu ja räkättää bussipysäkillä istuvalle vanhalle juopolle ja kun teinipojat pilkkaa jonkun naisen tinder-profiilia. Tosi hauskaa. Ihan totta että tätä ei usein näe keski-ikäisten tai vanhusten tekevän.

Hämmentäviä vastauksia täällä!

47-vuotiaana, eronneena naisena tunnen itse olevani elämäni kunnossa. Urheilen, retkeilen ja käyn kulttuuritapahtumissa. On paljon seuraa, teini-ikäiset lapset, miesystävä, kavereita... Kroppa pelaa vielä kuten nuorena, mutta pää parempi.

Vähän vanhemmat ovat monesti myyneet sielunsa rahaa vastaan. Siitä tulee sellainen vastenmielinen kyynisyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta taas nuoret on nimenomaan tympääntyneen oloisia. No välillä ne rääkkyy ja räkättää kovaan ääneen. Sitten ollaan taas naama mutturalla. Minusta keski-ikäisistä eteenpäin on sellaisia leppoisia ihmisiä enemmän, ei tokikaan kaikki.

Ja se rääkkyminen ja räkättäminen kuulostaa usein teennäiseltä esittämiseltä, vähän epätoivoiselta, että miten paljon saadaan ääntä lähtemään, kuuleehan kaikki että me ollaan täällä, meillä on niiiiiiiiiin sikakivaa.  Sitten naureskellaan jonkun porukkaan kuuluvan tai ihan ulkopuolisen kustannuksella. Olen nähnyt kun teinitytöt riekkuu ja räkättää bussipysäkillä istuvalle vanhalle juopolle ja kun teinipojat pilkkaa jonkun naisen tinder-profiilia. Tosi hauskaa. Ihan totta että tätä ei usein näe keski-ikäisten tai vanhusten tekevän.

Ne kapinoi ennen kuin niistä tulee aikuisia ja äitejä, joilla on pallo jalassa.

Vierailija kirjoitti:

Eikös juuri nuoret voi huonosti? Jonossa mt-hoitoihin, mt- eläkkeelle alle 30 v, itsareita.

Nuoret voivat hyvin.

Aikuisten mt-puolelle jonot ovat paljon pitemmät kuin nuorisopuolelle.

Mt-eläkkeelle jää eniten keski-ikäisiä.

Itsemurhia tekevät eniten keski-ikäiset ja vanhukset.

Nuorten "ongelmista" vain pidetään niin paljon melua, samoin kuin lapsiperheiden "köyhyydestä", että jotkut kaltaisesi sitten oikeasti luulevat nuorten voivan muita huonommin ja lapsiperheiden olevan muita köyhempiä.

Nuoret voivat elää omia tarpeita kuunnellen ja omia mielihaluja toteuttaen. Keski-iässä on saattanut kulua jo yli 10 vuotta sellaista elämää, että omat tarpeet on joutunut sivuuttamaan ja jättämään jopa huomiotta. Lasten tarpeet, työnantajan tarpeet yms. menee edelle. On raskasta kun on niin paljon velvollisuuksia ja omalle itselle usein liian vähän aikaa. Monet jopa ns. kadottavat itsensä lapsiperhearjessa. Omasta ja miehen puolesta voin kertoa, että mikään ei ole ollut elämässä tähän asti niin henkisesti kuormittavaa kuin keski-iän perhe-elämä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä  enemmän introvertiksi muutun. Haluan olla  enimmäkseen omissa oloissani. Nuorempana kaipasin ihmisiä ympärilleni.

Itselläni on päinvastoin. Vasta yli 30-vuotiaana aloin kaivata ihmisseuraa. Ensimmäiset 30 vuotta vietin neljän seinän sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta taas nuoret on nimenomaan tympääntyneen oloisia. No välillä ne rääkkyy ja räkättää kovaan ääneen. Sitten ollaan taas naama mutturalla. Minusta keski-ikäisistä eteenpäin on sellaisia leppoisia ihmisiä enemmän, ei tokikaan kaikki.

Ja se rääkkyminen ja räkättäminen kuulostaa usein teennäiseltä esittämiseltä, vähän epätoivoiselta, että miten paljon saadaan ääntä lähtemään, kuuleehan kaikki että me ollaan täällä, meillä on niiiiiiiiiin sikakivaa.  Sitten naureskellaan jonkun porukkaan kuuluvan tai ihan ulkopuolisen kustannuksella. Olen nähnyt kun teinitytöt riekkuu ja räkättää bussipysäkillä istuvalle vanhalle juopolle ja kun teinipojat pilkkaa jonkun naisen tinder-profiilia. Tosi hauskaa. Ihan totta että tätä ei usein näe keski-ikäisten tai vanhusten tekevän.

Ne kapinoi ennen kuin niistä tulee aikuisia ja äitejä, joilla on pallo jalassa.

Minusta kapinan tulee pyrkiä johonkin kehitykseen eikä olla taantumista. Minä en sanoisi käytöstapoja, mielenrauhaa tai perhettäkään palloksi jalassa.  

Vierailija kirjoitti:

Olen viiskymppinen ja kyllä elämä alkaa tuntua eletyltä elämältä. Elämän ehtoopuolella tässä jo jäähdytellään. Realismia pukkaa.

Toivottavasti en itse koe noin viisikymppisenä.

Jos elät 90-vuotiaaksi, sinulla on vielä melkein puolet elämästä edessä. Moni vanhaksi elänyt on harmitellut sitä, että alkoi liian nuorena pitää itseään vanhana.

Vierailija kirjoitti:

Miksi 50-70 vuotiaat ei mene pelaamaan vaikka rantalentopalloa porukalla?

Koska me ollaan vaeltamassa, melomassa tai jotain vastaavaa. Ei iske lentikset enää.

Kivaa on kyllä, mut sitä hakeutuu rauhallisempiin paikkoihin kuin kaupungin suosituimmalle uimarannalle.

Sellaiseksi sitä tulee kun aikansa pyörii näillä keskustelupalstoilla.

Kyllä se näin 45 vuotiaana tuntuu vuosi vuodelta enemmän että olen kokenut kaiken. Viimeisen vuoden aikana itsemurha-ajatukset ovat voimistuneet. Ei siksi että olisi masentunut tai muutakaan mt-ontelmaa, vaan siksi etten tiedä mitä haluaisin enää tehdä. 10 vuotta sitten jos oli samoja ajatuksia, löysin aina jotain uutta kiinnostavaa. Nyt en ole keksinyt enää uusia tavoitteita.

Kyynistyminen ja vttuuntuminen tähän paskayhteiskuntaan. Jos 80-luvun asetukset olisivat pysyneet, olisi varmasti mieli vielä nyt 48 vuotiaanakin paljon parempi, mutta heti vedettuub hyvä Suomi vessasta alas jo 90-luvun lamassa poliitikkojen toimesta >_<!!!

Ihmisen parasta aikaa on lapsuus ja nuoruus, sen jälkeen kaikki on turhaa vaikka rahaa olisikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen viiskymppinen ja kyllä elämä alkaa tuntua eletyltä elämältä. Elämän ehtoopuolella tässä jo jäähdytellään. Realismia pukkaa.

Toivottavasti en itse koe noin viisikymppisenä.

Jos elät 90-vuotiaaksi, sinulla on vielä melkein puolet elämästä edessä. Moni vanhaksi elänyt on harmitellut sitä, että alkoi liian nuorena pitää itseään vanhana.

Harva täällä ysikymppiseksi elää ja omassa suvussa ei ole ainuttakaan joka olisi elänyt. Minusta viiskymppinen ei voi olla mikään ikiteini. Kyllä ne elämän ja kehon realiteetit tulee vastaan.

-se joka kirjoitti

Töiden jälkeen ei jaksa. Työnteko on jotain ihan muuta kuin opiskelu. Eikä kaikki tee mitään 8 tunnin päivää ma-pe. Loman aikana ei ollut niin lämmin että olisi tehnyt mieli rannalle. Muutin olisin uinut ja ottanut aurinkoa. Mitä kosteisiin baari iltoihin tulee niin ne tosi väsynyttä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen parasta aikaa on lapsuus ja nuoruus, sen jälkeen kaikki on turhaa vaikka rahaa olisikin.

Tältä se vähän alkaa tuntua. Joku sanoi hormoneista, siinä voi olla perää. Minulla on rahaa nyt tarpeeksi mutta en tiedä mihin sitä käyttäisin. Alan ymmärtää niitä vanhuksia jotka säästävät kaiken. Minusta on tulossa samanlainen kun ei kiinnosta ostaa mitään.