Lue keskustelun säännöt.
Miksi keppari harrastajia haukutaan ja dissataan?
Kommentit (227)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan fiksuksi harrastuksesi sanoisi kun aikuiset leikkii lasten leikkejä :D Enemmänkin liikuttavaksi. Miksi teillä on niin surkea itsetunto?
Minusta se kertoo ennemminkin hyvästä itsetunnosta, jos pystyy leikkimään lasten leikkejä aikuisena
Jos kehitysvammaisen henkilön kehityksellinen ikä on muutaman vuoden ikäisen tasoa vastaavaksi, ovat hänen kiinnostuksen kohteensa tietysti asioita, joista vastaavan ikäiset pikkulapset ovat kiinnostuneita. Esimerkiksi kepparit ja lastenohjelmat yms. ovat mielenkiinnon ja keskustelun aiheita. Aikuisille suunnattuja asioita on vaikea ymmärtää eivätkä ne siksi ole myöskään kiinnostavia.
Aikuinen ihminen, joka leikkii keppihevosilla, herättää helposti kummastusta tai huvittuneisuutta ympäristössä. Kehitysvammainen kehitystasoltaan lapsen tasolla oleva ihminen voi kyllä oppia, että keppihevoselle leikkiminen ei ole aikuiselle sopivaa, mutta hänen voi olla vaikea ymmärtää miksi näin on. Toivoisin suvaitsevaisuutta, ja annetaan näiden henkisesti lapsen tasolla olevien harrastaa lasten leikkejä, ei ketään voi pakottaa aikuiseksi.
No toki asiaa voi katsoa vammaisuus-linssin läpi, eteenkin silloin, jos henkilö itse ei ymmärrä miksi asia voi olla muiden mielestä lapsellista tai outoa. Mutta silti olen sitä mieltä, että jos ihminen harrastaa keppihevosia ihan vaan koska se tuo hänelle iloa, ja tekee sitä, vaikka tietää joidenkin katsovan kieroon, niin kyseessä voi silloin olla hyvä itsetunto.
Ei kukaan normaali terve aikuinen saa siitä mitään lisää harrastukseen, että hyppii esteiden yli keppi jalkovälissä. Tuollaiset mielikuvitusleikit kuuluvat lapsuuteen, mutta jotkut jäävät kehityksessä lapsen tasolle. Harva aikuinen on niin jälkeenjäänyt, että kyseinen harrastus kiinnostaisi. Entäpä, jos jätettäisiin se lasten lelu pois, ja rataa kehitettäisiin vaativammaksi mitä se tuossa lasten leikissä on?
Mitä mielikuvitusta siihen tarvii, jos piettää keppiä jalkojen välissä ja loikkii esteitä? Ei taida tuon homman edellytys olla se, että jotenkin kuvittelis sen oikeaks ykssarviseks joka vaan liihottelee esteiden yli...
Veikkaan, että moni keppariharrastajista on tehny sitä nuoresta lähtien. Siinä on sitten tultu paremmaksi, ikää tulee lisää ja tuo tekeminen voi silti olla yhtä hauskaa. Ja siinä voi silti kehittää itseään eteenpäin, tulla paremmaksi. Joten miksi se pitäis lopettaa? Olisko mielestäsi vaikka 15 vuotta sellainen yläikäraja, jonka jälkeen sitä ei vaan voi enää harrastaa, jos haluaa olla "normaali ja terve"?
Kirjoititko ihan vakavissaan tuon viestin? Et kai oikeasti kuvittele, että joku normaali ja terve tarvitsee kepin jalkojen väliin hyppiäkseen esteiden yli? Kyllä se kertoo kehitystasosta, tuskin sinäkään kuljet enään nuken kanssa, kuten jotkut lapset!
Eli siis niitten esteratojen laukaten loikkimisessa ei ole silleen mitään, vaan se, että samanaikaisesti pidellään keppiä mukana on se juttu joka madaltaa kehitystason?
Loistava aihe, kun herättää mielipiteitä ja näkemyksiä. Mahtava nähdä miten helpolla jotku kategorisoi ja tekee oletuksia toisen sisäisestä maailmasta.
Ja kyllä, tavallaan vakavissani kirjoitin tuon viestin, vaikken silleen tosissaan tänne mitään kirjoitakkaan. Otan vaan näkökulman, jonka kautta lähden keskustelemaan.
On tietyt syyt, miksi lapsia kiinnostaa leikkiä jotain tiettyä leikkiä. Keppihevosissa kiinnostaa juuri ne keppihevoset, ja se että saa esittää ratsastajaa/hevosta. Katso vaikka kun lapsi leikkii, niin ymmärrät asian. Tämä liittyy juuri siihen tiettyyn henkiseen kehitystasoon, kepparileikit eivät kiinnosta tämän henkisen ikätason ylittäneitä. Tästä syystä lasten leikit alkavat tuntua lapsellista, eikä nuorta/aikuista kiinnosta leikkiä enää niitä.
Esim. kehitysvammainen henkilön voi olla kehitykselliseltä iältään muutaman vuoden ikäisen tasolla, kehityksellinen ikä vaihtelee muutenkin yksilöllisesti. Tästä syystä jotkut saattavat leikkiä muita vanhempina nukeilla tai keppihevosilla.
Vaikka välineenä on lelu, niin ei se automaattisesti tee koko hommasta leikkimistä. Leikkiminen tapahtuu ihmisen sisällä, joten et voi mitenkään sanoa varmaksi, että aikuiset keppihevostelijay leikkivät
Kirjoitin jo monta viestiä aiemmin, miksi kehitystasoltaan lapsen tasolla olevan on vaikea ymmärtää tätä asiaa. Näyttää se olevan vaikeaa sinullekin, taidat olla itse yksi keppariharrastakista. Alla lainaus aiemmasta viestistäni:
"Aikuinen ihminen, joka leikkii keppihevosilla, herättää helposti kummastusta tai huvittuneisuutta ympäristössä. Kehitysvammainen kehitystasoltaan lapsen tasolla oleva ihminen voi kyllä oppia, että keppihevoselle leikkiminen ei ole aikuiselle sopivaa, mutta hänen voi olla vaikea ymmärtää miksi näin on."
Vaikeaa näyttää olevan ymmärtää tuolle edelliselle kirjoittajalle, varmaan jokin jälkeenjäänyt🤪
Eli kun olen kertonut perusteltuja vastaväitteitä ja keskustellut keppihevosharrastusta puoltavasta näkökulmasta, niin voi olettaa, että olen keppariharrastaja, jälkeenjäänyt ja ymmärrysvajeinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan fiksuksi harrastuksesi sanoisi kun aikuiset leikkii lasten leikkejä :D Enemmänkin liikuttavaksi. Miksi teillä on niin surkea itsetunto?
Minusta se kertoo ennemminkin hyvästä itsetunnosta, jos pystyy leikkimään lasten leikkejä aikuisena
Jos kehitysvammaisen henkilön kehityksellinen ikä on muutaman vuoden ikäisen tasoa vastaavaksi, ovat hänen kiinnostuksen kohteensa tietysti asioita, joista vastaavan ikäiset pikkulapset ovat kiinnostuneita. Esimerkiksi kepparit ja lastenohjelmat yms. ovat mielenkiinnon ja keskustelun aiheita. Aikuisille suunnattuja asioita on vaikea ymmärtää eivätkä ne siksi ole myöskään kiinnostavia.
Aikuinen ihminen, joka leikkii keppihevosilla, herättää helposti kummastusta tai huvittuneisuutta ympäristössä. Kehitysvammainen kehitystasoltaan lapsen tasolla oleva ihminen voi kyllä oppia, että keppihevoselle leikkiminen ei ole aikuiselle sopivaa, mutta hänen voi olla vaikea ymmärtää miksi näin on. Toivoisin suvaitsevaisuutta, ja annetaan näiden henkisesti lapsen tasolla olevien harrastaa lasten leikkejä, ei ketään voi pakottaa aikuiseksi.
No toki asiaa voi katsoa vammaisuus-linssin läpi, eteenkin silloin, jos henkilö itse ei ymmärrä miksi asia voi olla muiden mielestä lapsellista tai outoa. Mutta silti olen sitä mieltä, että jos ihminen harrastaa keppihevosia ihan vaan koska se tuo hänelle iloa, ja tekee sitä, vaikka tietää joidenkin katsovan kieroon, niin kyseessä voi silloin olla hyvä itsetunto.
Ei kukaan normaali terve aikuinen saa siitä mitään lisää harrastukseen, että hyppii esteiden yli keppi jalkovälissä. Tuollaiset mielikuvitusleikit kuuluvat lapsuuteen, mutta jotkut jäävät kehityksessä lapsen tasolle. Harva aikuinen on niin jälkeenjäänyt, että kyseinen harrastus kiinnostaisi. Entäpä, jos jätettäisiin se lasten lelu pois, ja rataa kehitettäisiin vaativammaksi mitä se tuossa lasten leikissä on?
Mitä mielikuvitusta siihen tarvii, jos piettää keppiä jalkojen välissä ja loikkii esteitä? Ei taida tuon homman edellytys olla se, että jotenkin kuvittelis sen oikeaks ykssarviseks joka vaan liihottelee esteiden yli...
Veikkaan, että moni keppariharrastajista on tehny sitä nuoresta lähtien. Siinä on sitten tultu paremmaksi, ikää tulee lisää ja tuo tekeminen voi silti olla yhtä hauskaa. Ja siinä voi silti kehittää itseään eteenpäin, tulla paremmaksi. Joten miksi se pitäis lopettaa? Olisko mielestäsi vaikka 15 vuotta sellainen yläikäraja, jonka jälkeen sitä ei vaan voi enää harrastaa, jos haluaa olla "normaali ja terve"?
Kirjoititko ihan vakavissaan tuon viestin? Et kai oikeasti kuvittele, että joku normaali ja terve tarvitsee kepin jalkojen väliin hyppiäkseen esteiden yli? Kyllä se kertoo kehitystasosta, tuskin sinäkään kuljet enään nuken kanssa, kuten jotkut lapset!
Eli siis niitten esteratojen laukaten loikkimisessa ei ole silleen mitään, vaan se, että samanaikaisesti pidellään keppiä mukana on se juttu joka madaltaa kehitystason?
Loistava aihe, kun herättää mielipiteitä ja näkemyksiä. Mahtava nähdä miten helpolla jotku kategorisoi ja tekee oletuksia toisen sisäisestä maailmasta.
Ja kyllä, tavallaan vakavissani kirjoitin tuon viestin, vaikken silleen tosissaan tänne mitään kirjoitakkaan. Otan vaan näkökulman, jonka kautta lähden keskustelemaan.
On tietyt syyt, miksi lapsia kiinnostaa leikkiä jotain tiettyä leikkiä. Keppihevosissa kiinnostaa juuri ne keppihevoset, ja se että saa esittää ratsastajaa/hevosta. Katso vaikka kun lapsi leikkii, niin ymmärrät asian. Tämä liittyy juuri siihen tiettyyn henkiseen kehitystasoon, kepparileikit eivät kiinnosta tämän henkisen ikätason ylittäneitä. Tästä syystä lasten leikit alkavat tuntua lapsellista, eikä nuorta/aikuista kiinnosta leikkiä enää niitä.
Esim. kehitysvammainen henkilön voi olla kehitykselliseltä iältään muutaman vuoden ikäisen tasolla, kehityksellinen ikä vaihtelee muutenkin yksilöllisesti. Tästä syystä jotkut saattavat leikkiä muita vanhempina nukeilla tai keppihevosilla.
Vaikka välineenä on lelu, niin ei se automaattisesti tee koko hommasta leikkimistä. Leikkiminen tapahtuu ihmisen sisällä, joten et voi mitenkään sanoa varmaksi, että aikuiset keppihevostelijay leikkivät
Kirjoitin jo monta viestiä aiemmin, miksi kehitystasoltaan lapsen tasolla olevan on vaikea ymmärtää tätä asiaa. Näyttää se olevan vaikeaa sinullekin, taidat olla itse yksi keppariharrastakista. Alla lainaus aiemmasta viestistäni:
"Aikuinen ihminen, joka leikkii keppihevosilla, herättää helposti kummastusta tai huvittuneisuutta ympäristössä. Kehitysvammainen kehitystasoltaan lapsen tasolla oleva ihminen voi kyllä oppia, että keppihevoselle leikkiminen ei ole aikuiselle sopivaa, mutta hänen voi olla vaikea ymmärtää miksi näin on."
Vaikeaa näyttää olevan ymmärtää tuolle edelliselle kirjoittajalle, varmaan jokin jälkeenjäänyt🤪
Eli kun olen kertonut perusteltuja vastaväitteitä ja keskustellut keppihevosharrastusta puoltavasta näkökulmasta, niin voi olettaa, että olen keppariharrastaja, jälkeenjäänyt ja ymmärrysvajeinen
Perusteltuja? Onko tämä muka jokin perusteltu vastaus: "vaikka välineenä on lelu, niin ei se automaattisesti tee koko hommasta leikkimistä."
Eihän tuo ole kuin asioiden kieltämistä ja väistelyä.
Kaiken voi tuolla logiikalla kieltää, jos vaikka rikollinen jää kiinni jostain, voi väittää ei se ollut sitä jotain vaan jotain aivan muuta.
No onko järkevää juosta keppi haarojen välissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan fiksuksi harrastuksesi sanoisi kun aikuiset leikkii lasten leikkejä :D Enemmänkin liikuttavaksi. Miksi teillä on niin surkea itsetunto?
Minusta se kertoo ennemminkin hyvästä itsetunnosta, jos pystyy leikkimään lasten leikkejä aikuisena
Jos kehitysvammaisen henkilön kehityksellinen ikä on muutaman vuoden ikäisen tasoa vastaavaksi, ovat hänen kiinnostuksen kohteensa tietysti asioita, joista vastaavan ikäiset pikkulapset ovat kiinnostuneita. Esimerkiksi kepparit ja lastenohjelmat yms. ovat mielenkiinnon ja keskustelun aiheita. Aikuisille suunnattuja asioita on vaikea ymmärtää eivätkä ne siksi ole myöskään kiinnostavia.
Aikuinen ihminen, joka leikkii keppihevosilla, herättää helposti kummastusta tai huvittuneisuutta ympäristössä. Kehitysvammainen kehitystasoltaan lapsen tasolla oleva ihminen voi kyllä oppia, että keppihevoselle leikkiminen ei ole aikuiselle sopivaa, mutta hänen voi olla vaikea ymmärtää miksi näin on. Toivoisin suvaitsevaisuutta, ja annetaan näiden henkisesti lapsen tasolla olevien harrastaa lasten leikkejä, ei ketään voi pakottaa aikuiseksi.
No toki asiaa voi katsoa vammaisuus-linssin läpi, eteenkin silloin, jos henkilö itse ei ymmärrä miksi asia voi olla muiden mielestä lapsellista tai outoa. Mutta silti olen sitä mieltä, että jos ihminen harrastaa keppihevosia ihan vaan koska se tuo hänelle iloa, ja tekee sitä, vaikka tietää joidenkin katsovan kieroon, niin kyseessä voi silloin olla hyvä itsetunto.
Ei kukaan normaali terve aikuinen saa siitä mitään lisää harrastukseen, että hyppii esteiden yli keppi jalkovälissä. Tuollaiset mielikuvitusleikit kuuluvat lapsuuteen, mutta jotkut jäävät kehityksessä lapsen tasolle. Harva aikuinen on niin jälkeenjäänyt, että kyseinen harrastus kiinnostaisi. Entäpä, jos jätettäisiin se lasten lelu pois, ja rataa kehitettäisiin vaativammaksi mitä se tuossa lasten leikissä on?
Mitä mielikuvitusta siihen tarvii, jos piettää keppiä jalkojen välissä ja loikkii esteitä? Ei taida tuon homman edellytys olla se, että jotenkin kuvittelis sen oikeaks ykssarviseks joka vaan liihottelee esteiden yli...
Veikkaan, että moni keppariharrastajista on tehny sitä nuoresta lähtien. Siinä on sitten tultu paremmaksi, ikää tulee lisää ja tuo tekeminen voi silti olla yhtä hauskaa. Ja siinä voi silti kehittää itseään eteenpäin, tulla paremmaksi. Joten miksi se pitäis lopettaa? Olisko mielestäsi vaikka 15 vuotta sellainen yläikäraja, jonka jälkeen sitä ei vaan voi enää harrastaa, jos haluaa olla "normaali ja terve"?
Kirjoititko ihan vakavissaan tuon viestin? Et kai oikeasti kuvittele, että joku normaali ja terve tarvitsee kepin jalkojen väliin hyppiäkseen esteiden yli? Kyllä se kertoo kehitystasosta, tuskin sinäkään kuljet enään nuken kanssa, kuten jotkut lapset!
Eli siis niitten esteratojen laukaten loikkimisessa ei ole silleen mitään, vaan se, että samanaikaisesti pidellään keppiä mukana on se juttu joka madaltaa kehitystason?
Loistava aihe, kun herättää mielipiteitä ja näkemyksiä. Mahtava nähdä miten helpolla jotku kategorisoi ja tekee oletuksia toisen sisäisestä maailmasta.
Ja kyllä, tavallaan vakavissani kirjoitin tuon viestin, vaikken silleen tosissaan tänne mitään kirjoitakkaan. Otan vaan näkökulman, jonka kautta lähden keskustelemaan.
On tietyt syyt, miksi lapsia kiinnostaa leikkiä jotain tiettyä leikkiä. Keppihevosissa kiinnostaa juuri ne keppihevoset, ja se että saa esittää ratsastajaa/hevosta. Katso vaikka kun lapsi leikkii, niin ymmärrät asian. Tämä liittyy juuri siihen tiettyyn henkiseen kehitystasoon, kepparileikit eivät kiinnosta tämän henkisen ikätason ylittäneitä. Tästä syystä lasten leikit alkavat tuntua lapsellista, eikä nuorta/aikuista kiinnosta leikkiä enää niitä.
Esim. kehitysvammainen henkilön voi olla kehitykselliseltä iältään muutaman vuoden ikäisen tasolla, kehityksellinen ikä vaihtelee muutenkin yksilöllisesti. Tästä syystä jotkut saattavat leikkiä muita vanhempina nukeilla tai keppihevosilla.
Vaikka välineenä on lelu, niin ei se automaattisesti tee koko hommasta leikkimistä. Leikkiminen tapahtuu ihmisen sisällä, joten et voi mitenkään sanoa varmaksi, että aikuiset keppihevostelijay leikkivät
Kirjoitin jo monta viestiä aiemmin, miksi kehitystasoltaan lapsen tasolla olevan on vaikea ymmärtää tätä asiaa. Näyttää se olevan vaikeaa sinullekin, taidat olla itse yksi keppariharrastakista. Alla lainaus aiemmasta viestistäni:
"Aikuinen ihminen, joka leikkii keppihevosilla, herättää helposti kummastusta tai huvittuneisuutta ympäristössä. Kehitysvammainen kehitystasoltaan lapsen tasolla oleva ihminen voi kyllä oppia, että keppihevoselle leikkiminen ei ole aikuiselle sopivaa, mutta hänen voi olla vaikea ymmärtää miksi näin on."
Vaikeaa näyttää olevan ymmärtää tuolle edelliselle kirjoittajalle, varmaan jokin jälkeenjäänyt🤪
Eli kun olen kertonut perusteltuja vastaväitteitä ja keskustellut keppihevosharrastusta puoltavasta näkökulmasta, niin voi olettaa, että olen keppariharrastaja, jälkeenjäänyt ja ymmärrysvajeinen
Perusteltuja? Onko tämä muka jokin perusteltu vastaus: "vaikka välineenä on lelu, niin ei se automaattisesti tee koko hommasta leikkimistä."
Eihän tuo ole kuin asioiden kieltämistä ja väistelyä.
Kaiken voi tuolla logiikalla kieltää, jos vaikka rikollinen jää kiinni jostain, voi väittää ei se ollut sitä jotain vaan jotain aivan muuta.
Jos ajatellaan, että aina kun käytössä on lelu, niin sen kanssa tekemisissäolo on leikkimistä, niin joo tuo on sellaisen väitteen kieltämistä. En pidä asiaa niin yksiselitteisenä. Leikkiminen on jotain muuta, kuin leikkivälineen kanssa jonkun asian tekemistä, vaikka toki se voi olla sitäkin
Vierailija kirjoitti:
Tämän innoittaman taidan kaivella 90-luvun legot jostain varaston kätköistä ja alan rakentelemaan taas linnoja!
M41
Linnasarja oli paras sinne ysärin puoleen väliin asti. Sitten kun tuli ne typerät lentävät samurait, niin ei ollut enää kerättävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mietipä ap, jos sinua vastaan tulisi 50v mies, joka työntelisi nuken rattaita ja juttelisi nukkevauvalle. Käytännössä sama asia, jos aikuinen leikkii keppihevosella. Kumpikaan ei toki ole väärin, mutta aika moni katsoo HYVIN pitkään, jos sellaista tekee.
Hm.. Ehkäpä tällaisilla harjoituksilla voisikin ehkäistä monia vaivaa ennenaikaista mielikuvituksen (ja luovuuden) kuolemaa.
Onhan se lapsille ok mutta teineille ja varsinkin aikuisille todella outoa. Kyllä siinä herää kysymys, että jos teini/aikuinen tuollaista harrastaa niin mikä on hänen henkisessä kasvussaan mennyt pieleen ja jättänyt pikkulapsen tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko olla jotain mt-ongelmia jos vielä sanotaan kolmos-nelosluokkalaista vanhemmat tuollaista harrastaa.
Edelleen keppimiehiä ja tätejä odotellessa. Onko se vain keppitytöille koko harrastus. Sana keppari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa olen ihmetellyt. Minulla on hirmuisen fiksu 14v tyttö joka mielummin kilpailee keppareillaan,hänellä on pihassa esterata ja talli, kuin polttaa sähkötupakkaa ja notkuu kauppakeskuksissa.
Olisiko oikea hevonen hyväksyttåvämpi?
Kyll mää ennen ilmakitaraa soittelen keppanapierussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai siinä on kyse tyttöjen harrastusten vähättelystä. Miten kepparit eroavat vaikka larppauksesta tai ilmakitaran soitosta? Jälkimmäiselle järjestetään ihan MM-kisoja. Miten kuvitteellisella hevosella esteradan tai kouluohjelman ratsastaminen eroaa kuvitteellisen kitaran soittamisesta koreografioineen?
Eipä noilla eroa olekaan. Lapsellisia kaikki.
Ei ole täysipäisen hommaa, SIKSI!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi aikuisten pelaamista (sotapelit, rallipelit ym.) ei pidetä lapsellisena?
Tankotanssiakin halveksittiin aikoinaan mutta taitaa olla nykyään melkein olympialaji, arvostan.
Koska erillaisuutta ei Suomessa hyväksytä. Se ärsyttää kun ei ole kykyä ymmärtää mitä joku siitä saa. Siksi pitää haukkua.
Ei halveksita. Sympaattinen harrastus.
"Näyttävät ratsastuksessakin ihan surutta käyttävän ruoskaa. "
Vastaus näyttää, että kommentoija ei ole seurannut ratsastusta/hevosurheilua ollenkaan. Ensinnäkin: se ei ole ruoska, se on raippa. Toisekseen: ratsastajat eivät "käytä ruoskaa surutta". Kolmanneksi: kilpailuista heitettäisiin ulos jokainen, joka "ruoskisi" hevosta
kyllä munkin pikkuveli harrastaa keppareita ja jos joku luulee että se ei ole urheilua niin on väärässä ja jos epäilet niin meneppä rakentamaan ulon jotai 90cm korkeita esteitä ja hypi niitten yli.
Siina tulee hiki!!!
Vaikeaa näyttää olevan ymmärtää tuolle edelliselle kirjoittajalle, varmaan jokin jälkeenjäänyt🤪