Miksi nainen ei tee aloitteita
Tuolla toisessa ketjussa eräs mies kertoi, miten hänen kaverinsa oli opettanut, miten naisia isketään. Eli näin: baarissa mennään juttelemaan niitä näitä jollekin naiselle ja tarkkaillaan kiinnostuksen merkkejä. Jos nainen ei näytä kiinnostuvan, sitten vaan kohteliaasti heipat ja poistutaan. Kun samaa toistaa kymmeniä kertoja, niin joskus voi natsatakin.
Ja koska moni mies käyttää tätä samaa taktiikkaa, naisen ei tarvitse kuin ilmestyä paikalle ja miehiä lähestyy ehkä jopa riesaksi asti. Mikä saisi naisen yrittäämään lähestyä jotain ujoa nurkkapöydän tyyppiä? Ei mikään.
Ja täsmälleen sama nettimaailmassa.
Kommentit (240)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ujo nurkkapöydän tyyppi kuikuilee ja näyttää söpöltä ja kutsuvalta, niin kyllä aika moni nainen voi mennä siihen kysymään, että sori onko tässä tilaa ja istahtaa viereen.
Siitä sitten niitä näitä juttelee ja katsoo miten etenee.Itse olen mennyt kysymään tuntemattomalta mieheltä kadulla, että voinko tulla tähän kun joudun odottamaan pitkään bussia eikä huvita olla yksin.
Se oli ihan luontevaa.Kuulostaa hömppäeoluvan tarinalta, oikeessa elämässä noin ei käy.
Noh mun elämä on näköjään sitten hömppäelokuvaa!
Joo, mut eihän tuo johda mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Pojilta tulisi jo heti syntymän jälkeen "leikata" seksuaalisuus ja lisääntymisvietti pois aivoista niin poikien elämä olisi huomattavasti helpompaa puhumattkaan halvempaa! ; )
Tähänhän nykyään pyritään. Miesten pitää istua julkisilla paikoilla jalat ristissä ja sottaisena cis-miehenä istuu pöntölle. Aika Freudilainen kastraatioläppä - mutta tämä on yleinen mielipide tietyissä piireissä.
Me vasurisuvakitjin vastustamme.
Vierailija kirjoitti:
Sehän on kuin hakkaisi päätä seinään, jos miehelle tekee aloitteen.
Eli naiset ei vain kykene ajattelemaan miehistä tasa-arvoisesti vaan naiset pitävät miehiä alempi arvoisena jonka vastuulla on kaikki työ pariutumisen eteen ja naiset vain valitsevat kuka huomioi eniten
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla te naiset teette aloitteita?
Ihmetyttää se jos mies on perässävedettävä ja suhde on surkea, miten voi olla niin että nainen on pakotettu olemaan siinä suhteessa kymmenen vuotta?
Ojennatteko te miehelle sopimuksen jossa lukee että suhde jatkuu X vuotta ja molempien nimet alle?
Eikö siinä tutustumisvaiheessa voi sanoa että "sori olin sinusta kiinnostunut, mutta toivoin enemmän vastavuoisuutta. Sori, tämä oli tässä"?
No niinhän sitä toteaakin nopsaan, ettei tästä mitään tule ja pointti olikin se kuinka tuota "perässävedettävyyttä" ei esiinny silloin tapailuvaiheessa(kaan), kun mies on se aloitteentekijä vaan silloin kumpikin panostaa siihen yhdessäoloon ym. yhtälailla.
Toki sekään ei takaa että oikeasti oltaisiin toisille sopivat kumppanit parisuhteessa, mutta se tapailuvaihe rullaa helpommin kun kumpikin on yhtälailla aktiivisia.
Nainen myös on yleensä rehdimpi siinä mielessä, että kertoo oma-aloitteisesti ettei tästä mitään tule toisin kuin mies, joka ennemmin temppuilee ja tekee ohareitakin kuin pistäisi tapailulle vain omatoimisesti pisteen etenkin, jos siinä on jo siirrytty seksiin.
Olen tehnyt aloitteen jokaisessa suhteessa missä olen ollut ja niin kuin moni muukin täällä sanonut niin on ajan saatossa käy ilmi, että vetää perässään kivirekeä muidenkin asioiden suhteen. Miehen huonoa itsetuntoa yrittänyt pönkittää mutta se käy käsittämättömän raskaaksi vuosien saatossa. Niistä kovaäänisistä pelimiehistä ja pahoista pojista en ole ollut kiinnostunut sitten teinivuosien.
Eli en tee enää aloitteita. Kenties pattitilanne mutta se on semmosta 😁
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt aloitteen jokaisessa suhteessa missä olen ollut ja niin kuin moni muukin täällä sanonut niin on ajan saatossa käy ilmi, että vetää perässään kivirekeä muidenkin asioiden suhteen. Miehen huonoa itsetuntoa yrittänyt pönkittää mutta se käy käsittämättömän raskaaksi vuosien saatossa. Niistä kovaäänisistä pelimiehistä ja pahoista pojista en ole ollut kiinnostunut sitten teinivuosien.
Eli en tee enää aloitteita. Kenties pattitilanne mutta se on semmosta 😁
Minun on aika mahdotonta sanoa, kumpi on missäkin suhteessa tehnyt aloitteen. Ensimmäinen avioliittoni alkoi siitä, että iskin silmäni tulevaan mieheeni baarissa ja kun hän selvästi vastasi flirttiin niin siirryin hänen juttusilleen. Alunperin kiinnostuin hänestä ihan vain seksimielessä, mutta yksi yö johtikin perheen perustamiseen.
Nykyinen avoliitto alkoi yhteisen ystävän kautta. Minä olin se, joka vinkkasin kavereilleni, että he voisivat tutustuttaa minut mukaviin sinkkumiehiin. Ystävä vinkkasi, että hän tuntee miehen, johon minun kannattaisi tutustua. Koska miehellä ei ollut edes kunnon FB-profiilia (vain kuvaton profiili jonka suurin piirtein ainoa sisältö olivat hänen kavereidensa syntymäpäiväonnittelut), sanoin ystävälleni että hän voi halutessaan kertoa miehelle minusta (minun profiilissani on myös kuvia) ja antaa yhteystietoni. PUolisoni teki aloitteen siinä mielessä, että hän sitten soitti minulle. Mutta minä olin se, joka ehdotti että mennään yhdessä kävelylle ja kävelyn päätteeksi ehdotin, että mennään minun luokseni teelle. Seuraava tapaamisehdotus tuli häneltä. Jne.
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt aloitteen jokaisessa suhteessa missä olen ollut ja niin kuin moni muukin täällä sanonut niin on ajan saatossa käy ilmi, että vetää perässään kivirekeä muidenkin asioiden suhteen. Miehen huonoa itsetuntoa yrittänyt pönkittää mutta se käy käsittämättömän raskaaksi vuosien saatossa. Niistä kovaäänisistä pelimiehistä ja pahoista pojista en ole ollut kiinnostunut sitten teinivuosien.
Eli en tee enää aloitteita. Kenties pattitilanne mutta se on semmosta 😁
Samapa se on naisissakin. Itse ollu muutamassa parisuhteessa, jossa puolisoa ole parisuhteeseen panostaminen kiinnostanut. Ihankun sitä vaan haluis jonkun parisuhde-statuksen, että voi sitten kavereille ja sukulaisille sitä kehua. Itse olen joutunut aloitteen aina tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nainen tekee miehellä, joka odottaa naisen tekevän aloitteita? Saa sitten tehdä niitä aloitteita joka asiaan myöhemminkin. Ei naiset sellaisia miehiä yleensä etsi.
Tämä vastaa omaa kokemustani täysin. Jos olen ollut aloitteelinen löydän perässä vedettäviä miehiä jotka eivät tee oikeastaan mitään minun ja parisuhteen eteen. Jos mies on ollut aloitteellinen niin sama on jatkunut suhteessa ja suhde on ollut selkeästi tasapainoisempi.
Miksi nainen saa olla perässä vedettävä mutta miehelle sitä ei suoda?
Ihan sinä itse päätät, mitä naiselle suot tai et suo.
Juu mutta nainen itse julistaa kuinka jos ei tee aloitetta on perässä vedettävä. Hän on siis niitä tekemättömänä itse perässä vedettävä.
Sama kun selittäisi ettei hyväksy miehen pettämistä, mutta sallii sen itselleen.
Ei, vaan naisten ei kannata tehdä sitä ensimmäistä aloitetta pariutuakseen jonkun kanssa. Kun tapailu-/parisuhde on jo syntynyt, voi ja pitääkin olla yhtälailla aloitteellinen eikä mikään kivireki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset harvemmin tekevät itse aloitetta koska ovat epävarmoja ja ego ei kestä pakkeja.
Minä harvoin lähestyn miehiä, koska kokemukseni mukaan siten saa miehen joka ei ole minusta kiinnostunut. Miehet eivät osaa sanoa ei, vaan alkavat ihan parisuhteeseenkin vain siitä ilosta, että kun joku nainen itseään tyrkytti, vaikka onkin miehen silmissä ruma ja tylsä. :D
Niin on. Totesin tämän jossain kohden nuorena. Jos tein aloitteen niin siitä saattoi tulla 2 kk seurustelu. Kunnes mies ilmoitti että ei ole valmis/olet liian hyvä mulle/xxx. Ja mä itkin silmät päästäni kun itse piti jo ehdottaa vanhemnille tutustuttamista. Mikään näistä seurusteluista ei edennyt. Eikä olleet mitään laatikkoleuka kirurgeja vaan normi jamppoja. Pitkät suhteet alkaneet miehen aloitteesta. Ja edelleen, ihan normi jamppoja.
Nyt toista kertaa aviossa ja tääkin suhde alkoi mieheni aloitteesta. Edelleen, normi jamppa :)
N 53 v.
Tekevätpäs, mutta miehenä käytät eri sanastoa ja taivutusmuotoa kuin naiset, joten et huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla te naiset teette aloitteita?
Ihmetyttää se jos mies on perässävedettävä ja suhde on surkea, miten voi olla niin että nainen on pakotettu olemaan siinä suhteessa kymmenen vuotta?
Ojennatteko te miehelle sopimuksen jossa lukee että suhde jatkuu X vuotta ja molempien nimet alle?
Eikö siinä tutustumisvaiheessa voi sanoa että "sori olin sinusta kiinnostunut, mutta toivoin enemmän vastavuoisuutta. Sori, tämä oli tässä"?
No niinhän sitä toteaakin nopsaan, ettei tästä mitään tule ja pointti olikin se kuinka tuota "perässävedettävyyttä" ei esiinny silloin tapailuvaiheessa(kaan), kun mies on se aloitteentekijä vaan silloin kumpikin panostaa siihen yhdessäoloon ym. yhtälailla.
Toki sekään ei takaa että oikeasti oltaisiin toisille sopivat kumppanit parisuhteessa, mutta se tapailuvaihe rullaa helpommin kun kumpikin on yhtälailla aktiivisia.
Nainen myös on yleensä rehdimpi siinä mielessä, että kertoo oma-aloitteisesti ettei tästä mitään tule toisin kuin mies, joka ennemmin temppuilee ja tekee ohareitakin kuin pistäisi tapailulle vain omatoimisesti pisteen etenkin, jos siinä on jo siirrytty seksiin.
Miten se voi olla niin että:
- jos mies on aloitteentekijä niin ollaan yhtä lailla aktiivisia
- jos nainen on aloitteentekijä, mies on perässävedettävä
Tulee mieleen naisten versio ensitreffeistä:
- jos mies ei maksa molempien osuutta, on mies pihi
- jos nainen ei maksa edes omiaan, nainen ei ole pihi
Minun kokemusteni mukaan kun minä olen tehnyt aloitteen, useimmissa tapauksissa nainen on ollut huomattavasti passiivisempi osapuoli. Naiset todennäköisesti itse ajattelivat että tämähän meni 50-50 kun mies oli tekijä ja nainen hoiti sitä sanatonta viestintää ja jonkinlaista näkymätöntä tunnepuolen metatyötä.
Ja ps. juuri tämä johti jokaisessa tapauksessa siihen että suhde jäi seksisuhteeksi. Kuvio oli aina sama. Sain aloitteellisuudellani seksiä, mutta parisuhde ei kiinnostanut koska naisen käsitys siitä että molemmat vievät oli tyypillinen naisen käsitys asiasta.
Nyt olen parisuhteessa naisen kanssa joka teki aloitteen ja osaa myös vuorollaan viedä samalla tavalla kuin minäkin vien. Ei siis vihjailemalla että otappas sankarikapteeni aloite käsiisi.
Naiset uskovat siihen mihin haluavat uskoa.
1. Suurin osa naisista vihaa aloitteen tekemistä. Naiset inhoavat assertiivista roolia, heidän egonsa ei kestä pakkeja, ja se kun naisen tarvitsee olla aloitteellinen on heille statuskysymys ("kaunotarta lähestyttiin, minun piti lähestyä miestä").
2. Suurin osa naisista, jopa 99%, on seksuaalisesti alistuvia ja he pitävät miehistä jotka ovat vahvoja ja aloitteellisia.
Täten naiset haluavat uskoa siihen ettei naisen universaalisti kannata tehdä aloitetta. Se johtaa haluttuun lopputulokseen, eli naisen ei tarvitse olla aloitteellinen ja juuri hänelle sopii stereotyyppisen luonteen omaava seksuaalisesti dominoiva mies. Se kumpi teki ensimmäisen aloitteen, ratkaisee seuraavien vuosikymmenien kohtalon. Aivan kuten horoskooppimerkeissä, synnyinkuukautesi ratkaisee sen millainen olet.
Matti ja Liisa bongaavat toisensa kassajonossa. Ilmassa on selkeästi kiinnostusta.
Liisa kysyy Matilta, käytäisiinkö ostarin kahvilassa juomassa kupilliset? Matti sanoo että sehän kuulostaisi kivalta.
Sitten Liisa tajuaa virheensä. Kaikki on pilalla. Nainen teki aloitteen. Suhde olemaan huono ja Matista tulee perässävedettävä tossukka joka haluaa vain seksiä, joka sekin on sitä että Matti makaa paikallaan Liisan hoitaessa kaiken työn. Liisan seuraavat vuosikymmenet ovat pilalla. Edessä on masennus ja köyhyys. Paluumatkalla kahvilasta puhkeaa raekuuro ja ohi ajava bussi roiskii lokaa Liisan juuri Halpahallin -20% alesta ostamalle kesämekolle.
Liisa kertoo Matilla että anteeksi mutta tämä pitää lopettaa. Jos Matti olisi kysynyt Liisalta että käytäisiinkö ostarin kahvilassa juomassa kupilliset, kaikki olisi hyvin. Suhteesta tulisi onnellinen, molemmat olisivat aktiivisia (toki uros niinku aktiivisella tavalla ja nainen silleen naisen tavalla), seksielämä olisi loistavaa, pariskunnan pojista tulisi pitkiä juristeja ja tytöistä kauniita lääkäreitä, ja aurinko paistaisi hymyillen tulevalle täydelliselle parille täydellisen tuplasateenkaaren ilmestyessä taustalle.
Se on pienestä kiinni mitä suhteesta tulee. Kannattaa kuunnella naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt aloitteen jokaisessa suhteessa missä olen ollut ja niin kuin moni muukin täällä sanonut niin on ajan saatossa käy ilmi, että vetää perässään kivirekeä muidenkin asioiden suhteen. Miehen huonoa itsetuntoa yrittänyt pönkittää mutta se käy käsittämättömän raskaaksi vuosien saatossa. Niistä kovaäänisistä pelimiehistä ja pahoista pojista en ole ollut kiinnostunut sitten teinivuosien.
Eli en tee enää aloitteita. Kenties pattitilanne mutta se on semmosta 😁Minun on aika mahdotonta sanoa, kumpi on missäkin suhteessa tehnyt aloitteen. Ensimmäinen avioliittoni alkoi siitä, että iskin silmäni tulevaan mieheeni baarissa ja kun hän selvästi vastasi flirttiin niin siirryin hänen juttusilleen. Alunperin kiinnostuin hänestä ihan vain seksimielessä, mutta yksi yö johtikin perheen perustamiseen.
Nykyinen avoliitto alkoi yhteisen ystävän kautta. Minä olin se, joka vinkkasin kavereilleni, että he voisivat tutustuttaa minut mukaviin sinkkumiehiin. Ystävä vinkkasi, että hän tuntee miehen, johon minun kannattaisi tutustua. Koska miehellä ei ollut edes kunnon FB-profiilia (vain kuvaton profiili jonka suurin piirtein ainoa sisältö olivat hänen kavereidensa syntymäpäiväonnittelut), sanoin ystävälleni että hän voi halutessaan kertoa miehelle minusta (minun profiilissani on myös kuvia) ja antaa yhteystietoni. PUolisoni teki aloitteen siinä mielessä, että hän sitten soitti minulle. Mutta minä olin se, joka ehdotti että mennään yhdessä kävelylle ja kävelyn päätteeksi ehdotin, että mennään minun luokseni teelle. Seuraava tapaamisehdotus tuli häneltä. Jne.
Ensimmäisessä tapauksessa sinä teit selkeän aloitteen. Voi kun baarissa naiset tulisivat tuolla tavalla juttelemaan. Pari kertaa näin on tapahtunutkin kohdallani ja siitä on kehkeytynyt vähintään sen illan kestävä juttu.
Toisessakin tapauksessa sinä teit mielestäni aloitteen. Otit asian esiin ystäviesi kanssa, jotka löysivät sinulle sopivan miehen. Eli teidät oli sinun toimiesi ansiosta ikään kuin paritettu jo yhteen. Miehen piti vain tehdä työtä käskettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt aloitteen jokaisessa suhteessa missä olen ollut ja niin kuin moni muukin täällä sanonut niin on ajan saatossa käy ilmi, että vetää perässään kivirekeä muidenkin asioiden suhteen. Miehen huonoa itsetuntoa yrittänyt pönkittää mutta se käy käsittämättömän raskaaksi vuosien saatossa. Niistä kovaäänisistä pelimiehistä ja pahoista pojista en ole ollut kiinnostunut sitten teinivuosien.
Eli en tee enää aloitteita. Kenties pattitilanne mutta se on semmosta 😁Minun on aika mahdotonta sanoa, kumpi on missäkin suhteessa tehnyt aloitteen. Ensimmäinen avioliittoni alkoi siitä, että iskin silmäni tulevaan mieheeni baarissa ja kun hän selvästi vastasi flirttiin niin siirryin hänen juttusilleen. Alunperin kiinnostuin hänestä ihan vain seksimielessä, mutta yksi yö johtikin perheen perustamiseen.
Nykyinen avoliitto alkoi yhteisen ystävän kautta. Minä olin se, joka vinkkasin kavereilleni, että he voisivat tutustuttaa minut mukaviin sinkkumiehiin. Ystävä vinkkasi, että hän tuntee miehen, johon minun kannattaisi tutustua. Koska miehellä ei ollut edes kunnon FB-profiilia (vain kuvaton profiili jonka suurin piirtein ainoa sisältö olivat hänen kavereidensa syntymäpäiväonnittelut), sanoin ystävälleni että hän voi halutessaan kertoa miehelle minusta (minun profiilissani on myös kuvia) ja antaa yhteystietoni. PUolisoni teki aloitteen siinä mielessä, että hän sitten soitti minulle. Mutta minä olin se, joka ehdotti että mennään yhdessä kävelylle ja kävelyn päätteeksi ehdotin, että mennään minun luokseni teelle. Seuraava tapaamisehdotus tuli häneltä. Jne.
Ensimmäisessä tapauksessa sinä teit selkeän aloitteen. Voi kun baarissa naiset tulisivat tuolla tavalla juttelemaan. Pari kertaa näin on tapahtunutkin kohdallani ja siitä on kehkeytynyt vähintään sen illan kestävä juttu.
Toisessakin tapauksessa sinä teit mielestäni aloitteen. Otit asian esiin ystäviesi kanssa, jotka löysivät sinulle sopivan miehen. Eli teidät oli sinun toimiesi ansiosta ikään kuin paritettu jo yhteen. Miehen piti vain tehdä työtä käskettyä.
Toisessa tapauksessa mies teki aloitteen ja soitti, ellei puhelu sitten ollut naamioitu joksikin muuksi kuin siksi että tässä ollaan deittiasialla liikenteessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt aloitteen jokaisessa suhteessa missä olen ollut ja niin kuin moni muukin täällä sanonut niin on ajan saatossa käy ilmi, että vetää perässään kivirekeä muidenkin asioiden suhteen. Miehen huonoa itsetuntoa yrittänyt pönkittää mutta se käy käsittämättömän raskaaksi vuosien saatossa. Niistä kovaäänisistä pelimiehistä ja pahoista pojista en ole ollut kiinnostunut sitten teinivuosien.
Eli en tee enää aloitteita. Kenties pattitilanne mutta se on semmosta 😁Minun on aika mahdotonta sanoa, kumpi on missäkin suhteessa tehnyt aloitteen. Ensimmäinen avioliittoni alkoi siitä, että iskin silmäni tulevaan mieheeni baarissa ja kun hän selvästi vastasi flirttiin niin siirryin hänen juttusilleen. Alunperin kiinnostuin hänestä ihan vain seksimielessä, mutta yksi yö johtikin perheen perustamiseen.
Nykyinen avoliitto alkoi yhteisen ystävän kautta. Minä olin se, joka vinkkasin kavereilleni, että he voisivat tutustuttaa minut mukaviin sinkkumiehiin. Ystävä vinkkasi, että hän tuntee miehen, johon minun kannattaisi tutustua. Koska miehellä ei ollut edes kunnon FB-profiilia (vain kuvaton profiili jonka suurin piirtein ainoa sisältö olivat hänen kavereidensa syntymäpäiväonnittelut), sanoin ystävälleni että hän voi halutessaan kertoa miehelle minusta (minun profiilissani on myös kuvia) ja antaa yhteystietoni. PUolisoni teki aloitteen siinä mielessä, että hän sitten soitti minulle. Mutta minä olin se, joka ehdotti että mennään yhdessä kävelylle ja kävelyn päätteeksi ehdotin, että mennään minun luokseni teelle. Seuraava tapaamisehdotus tuli häneltä. Jne.
Ensimmäisessä tapauksessa sinä teit selkeän aloitteen. Voi kun baarissa naiset tulisivat tuolla tavalla juttelemaan. Pari kertaa näin on tapahtunutkin kohdallani ja siitä on kehkeytynyt vähintään sen illan kestävä juttu.
Toisessakin tapauksessa sinä teit mielestäni aloitteen. Otit asian esiin ystäviesi kanssa, jotka löysivät sinulle sopivan miehen. Eli teidät oli sinun toimiesi ansiosta ikään kuin paritettu jo yhteen. Miehen piti vain tehdä työtä käskettyä.
Toisessa tapauksessa mies teki aloitteen ja soitti, ellei puhelu sitten ollut naamioitu joksikin muuksi kuin siksi että tässä ollaan deittiasialla liikenteessä.
No jos mulle tuodaan puhelinnumero ja sanotaan, että soitapa tuonne, koska siellä olisi potentiaalinen deittikumppani, joka olisi mahdollisesti kiinnostunut minusta, niin aloite on silloin jo puolestani tehty. Tottelen vain ohjeita.
On täysin eri asia mennä tuolla ulkomaailmassa ventovieraan juttusille, koska hänestä ei tiedä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on kuin hakkaisi päätä seinään, jos miehelle tekee aloitteen.
Eli naiset ei vain kykene ajattelemaan miehistä tasa-arvoisesti vaan naiset pitävät miehiä alempi arvoisena jonka vastuulla on kaikki työ pariutumisen eteen ja naiset vain valitsevat kuka huomioi eniten
Miehet ei kunnioita naisia jotka tekee aloitteen. Sellainen nainen on miesten mielestä tyrkky. Mielummin minä itse tekisin aloitteita kuin seisoskelisin odottamassa, mutta koska miehet luokittelee naiset aina johonkin lokeroon ja tuolla pääsee lokeroon *tyrkky, kelpaa seksiin*, niin turha tuota nyt on tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on kuin hakkaisi päätä seinään, jos miehelle tekee aloitteen.
Eli naiset ei vain kykene ajattelemaan miehistä tasa-arvoisesti vaan naiset pitävät miehiä alempi arvoisena jonka vastuulla on kaikki työ pariutumisen eteen ja naiset vain valitsevat kuka huomioi eniten
Miehet ei kunnioita naisia jotka tekee aloitteen. Sellainen nainen on miesten mielestä tyrkky. Mielummin minä itse tekisin aloitteita kuin seisoskelisin odottamassa, mutta koska miehet luokittelee naiset aina johonkin lokeroon ja tuolla pääsee lokeroon *tyrkky, kelpaa seksiin*, niin turha tuota nyt on tehdä.
Minä olen mies, enkä luokittele mitään tuollaista. Älkää viitsikö yleistää, kiitos.
Silti moni viehättävä ja aloitteita saava nainen on löytänyt pitkän parisuhteen itse lähestymällä miestä. Jos kiinnostaa, kannattaa lähestyä.
Jos mies käyttäytyy urposti, tapailu ei kestä kauan. Sitten täytyy vaan unohtaa tyyppi.
Minulla on sama näkemys.
Lähtökohtaisesti minulle on sama kumpi tekee aloitteen, mutta "haluan että mies vie ja ohjaa laivaa"-naisia on niin paljon, että mieluummin katson merkkejä aktivisuudesta jo alussa.
Seksi on seksiä, siinä naisen luonteella ei ole väliä. Ja ellei ole poikkeuksellisen komea, seksiä ilman parisuhdetta ei saa ellei ole aloitteellinen.