Miksi jotkut miehet heräävät isyyshaaveisiin vasta yli 4-kymppisenä?
Olen 3-kymppinen nainen ja minua on esim. viime aikoina kierrellyt kaksi 4-kymppistä miestä (43v. ja 44v.) isyyshaaveineen. Olen akateeminen ja innokas tekemään elämässä vielä muuta kuin perustamaan perheen. Olen kuitenkin teini-iästä asti tiennyt haluavani lapsia jokin päivä. Mietityttää tällaiset 4-kymppiset miehet, millaisiahan syitä tuollaiseen on, miten ovat tuohon päätyneet. Nämäkin tuntemani ovat kuitenkin sellaisia, että olisivat mitä luultavimmin löytäneet lapselleen äidin aikaisemmin, jos sellaisen olisivat halunneet. Yli 4-kymppiset isätkään eivät ole kovin yleisiä, isäksi halutaan yleensä nuorempana.
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Käsi ylös! Kuinka moni tietää parin, jossa on parikymppinen äiti ja nelikymppinen isä??
Nyt jono tähän!
Nuoret haluaa opiskella, valmistua, matkustella ja saada oman alan vakkarityötä ja säästää ensiasuntoon.
Sitten kolmikymppisenä vasta aletaan miettiä vanhemmaksi tuloa kun on vakkarityö ja säästössä rahaa esim kotona olemiseen taaperon kanssa.
Kuka hullu pamahtaa paksuksi köyhänä parikymppisenä opiskelijana ilman töitä tai säästöjä?? Ja ilman että on valmistunut
Miksi sen äidin pitäisi olla 20 v.?
Vierailija kirjoitti:
Itsekkäät kirjoitti:
Ei voi sanoo kun lapsiparat tätä ihmisten itsekkyyytä.
Oman kaverini isä tuli aikoinaan melkein 50v isäksi ja kaveri on monen monta kertaa harmitellut miten ikävää on kun isä ei koskaan jaksanut samalla tavalla osallistua asioihin ja leikkiä hänen kanssaan.
Sitten ystäväni täytti 20 ja hänen isänsä kuoli. Ei nähnyt lapsenlapsia eikä varsinkaan ollut koskaan apuna heitä hoitamassa. Onpa mukavasti ajateltu lasta kohtaan.
Mutta pääasia taitaa nykyään ollakin joka asiassa tämä minä-minä-ajattelu.. kunhan minä saan nuorena mennä ja tulla ja hurvitella ja vaihtaa kumppania kuin sukkia.
Ja Ps se on ihan fakta että 40v ei jaksa enää univajetta samalla tavalla kuin 20-30v.Valitettava fakta on, että useimmalla 20-30 v. on mielessä vielä jotain ihan muuta kuin perheen perustaminen. Hyvin monet opiskelevat vielä.
Valvominen ei ole ongelma 40-vuotiaalle.
-ohis
No ei luulisi olevan, kun miettii että melkein kuusikymppiset painaa vielä 30-tuntista työvuoroa, joita en itsekään meinannut kolmekymppisenä jaksaa huh.
No siksi että toinen jalka on jo haudassa, joten sama kai se mihin loppuelämänsä käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Oma isäni oli nelikymppinen kun synnyin, minulla on melkein kymmentä vuotta vanhempi isoveli, jota on useasti luultu isäkseni ja isääni isoisäkseni.
Vanhempani erosivat kun olin ala-asteella ja isäni ei osallistunut lapsuudessani mihinkään koulujuttuihin.
En usko että haluaisin omalle lapselleni ns. vanhaa isää.
Kaikki miehethän toki on samanlaisia. Eiköstä vaan.
Aika tyhmä ihminen saakin olla, jos kuvittelee kymmenen vuotta vanhempaa lasta veljen isäksi.
Miehet säilyy lapsentekokoneina elämänsä loppuun. Siihen on vain tyydyttävä ja luotettava että naiset hoitaa ehkäisyn. Tahi siirryttävä vanhempiin naisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tulin isäksi vasta haukuttuna nelikymppisenä. Ja aivan omasta halustani. En kokenut olevani valmis siihen aiemmin ja halusin olla täysin varma, että puolisoni on mulle se oikea ihminen, jonka haluan lapseni äidiksi. Äiti on mua yli 10 vuotta nuorempi.
Tälleen "liian vanhana" osasin suhtautua lapsen tulemiseen kypsemmin kuin 30 olisin. Oli paljon helpompaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kun ei tarvinnut enää juosta uran perässä ja ravintoloissa istuminenkaan ei enää kiinnostanut, kuten nuorempana.
Ja ihan hyvin meillä onkin mennyt. Jäin kotiin tytön kanssa, kun hän oli pieni. Vaimo jatkoi työelämässä. Mahtavaa aikaa. 30 ikäisenä tätä tuskin olisin tehnyt. Eilen vietettiin tytön 8-v synttäreitä. Vielä "tosi vanhana yli 50v" isänä jaksan touhuta lapsen kanssa, koska olen pitänyt itseni kunnossa. Olen varmasti paremmassa kunnossa kuin tosi moni nyky 30 v mies.
Tehkää asiat, niin mikä tuntuu itsestä parhaalta ja oikealta. Älkää siksi, että joku toinen sitä haluaisi.
Ihan kiva, itse tein saman melkein nelikymppisenä naisena. Silti kadun nyt raskaastikin etten aloittanut asiaa aiemmin kun matkalla on ollut jos minkälaisia haasteita. Koin että nimenomaan kumppanit eivät olleet valmiita isiksi aiemmin. Mielestäni miehiä voisi kasvattaa kypsemmiksi ja vastuulliseksi jo nuoremmasta lähtien, niin kuin naisia kasvatetaan. Vaikka itseäkin kieltämättä ravintolat ja ura kiinnosti kolmekymppisenä, olisin varmasti kyennyt myös ottamaan vastuuta lapsista jo tuossa iässä.
No asia on ihan sun henkilökohtainen ongelmasi.
Vierailija kirjoitti:
Itsekkäät kirjoitti:
Ei voi sanoo kun lapsiparat tätä ihmisten itsekkyyytä.
Oman kaverini isä tuli aikoinaan melkein 50v isäksi ja kaveri on monen monta kertaa harmitellut miten ikävää on kun isä ei koskaan jaksanut samalla tavalla osallistua asioihin ja leikkiä hänen kanssaan.
Sitten ystäväni täytti 20 ja hänen isänsä kuoli. Ei nähnyt lapsenlapsia eikä varsinkaan ollut koskaan apuna heitä hoitamassa. Onpa mukavasti ajateltu lasta kohtaan.
Mutta pääasia taitaa nykyään ollakin joka asiassa tämä minä-minä-ajattelu.. kunhan minä saan nuorena mennä ja tulla ja hurvitella ja vaihtaa kumppania kuin sukkia.
Ja Ps se on ihan fakta että 40v ei jaksa enää univajetta samalla tavalla kuin 20-30v.Valitettava fakta on, että useimmalla 20-30 v. on mielessä vielä jotain ihan muuta kuin perheen perustaminen. Hyvin monet opiskelevat vielä.
Valvominen ei ole ongelma 40-vuotiaalle.
-ohis
Onkin ihan hyvä elää nuoruuttaan nuorena, eikä sitten 50-kriisin aikoihin.
Nää nelikymppiset miehet ovat todella itsekkäitä kun haluavat parikymppisen kokemattoman naisen tehdä paksuksi.
Toisella kun ei ole varallisuutta, opinnot kesken, kaikki kivat opiskelijajuhlat jää kokematta.
Tuollainen nainen jää täysin riippuvaiseksi miehestä, taloudellisesti ym
Ei nainen voi olla itsenäinen tuossa tilanteessa kun ei ole omia tuloja, ei koulutusta, ei vakkarityöpaikkaa ym.
Sitten se nuoruus uhrataan vaippojen vaihtoon ja yösyöttöihin ym.
Usein tällainen nainen herää keski-ikäisenä; kriiseityy ja alkaa elää elämätöntä nuoruutta 30-40 vuotiaana. Ja eroaa miehestään
Mun tuttava tuli raskaaksi parikymppisenä, sai kolme lasta ja oli 10 vuotta kotiäitinä. Mies elätti kun tuttavani ei ollut ehtinyt valmistua yliopistosta, eikä ollut ikinä ollut työelämässä vaan siirtyi opiskelijasta suoraan kotiäidiksi.
Lopulta valmistui kolmikymppisenä.
No. Miten kävi? ei työllistynyt koska ei ollut mitään työkokemusta ja kolme pikkulasta kotona, kukaan ei uskaltanut palkata
Työvoimatoimisto vaati että tämä yliopistokoulutettu menee lähihoitaja kouluun
Sitten kävi niin että mies jätti ja etsi nuoremman lapsettoman typykän ja jätti tuttavani kolmen lapsen yksinhuoltajaksi. Edelleen on köyhä työtön
Vierailija kirjoitti:
Nää nelikymppiset miehet ovat todella itsekkäitä kun haluavat parikymppisen kokemattoman naisen tehdä paksuksi.
Toisella kun ei ole varallisuutta, opinnot kesken, kaikki kivat opiskelijajuhlat jää kokematta.
Tuollainen nainen jää täysin riippuvaiseksi miehestä, taloudellisesti ymEi nainen voi olla itsenäinen tuossa tilanteessa kun ei ole omia tuloja, ei koulutusta, ei vakkarityöpaikkaa ym.
Sitten se nuoruus uhrataan vaippojen vaihtoon ja yösyöttöihin ym.
Usein tällainen nainen herää keski-ikäisenä; kriiseityy ja alkaa elää elämätöntä nuoruutta 30-40 vuotiaana. Ja eroaa miehestään
Siksi kannattaakin hakea nuori vaimo ulkomailta konservatiivista maista.
Miehellä ei se biologinen kello tikitä kuten naisella.
Vierailija kirjoitti:
Miehellä ei se biologinen kello tikitä kuten naisella.
Ei varmasti tikitäkään, mutta ei se vanhana tuotettu "tavara" ole mitään priimaa enää miehelläkään.
Valitettava fakta on, että useimmalla 20-30 v. on mielessä vielä jotain ihan muuta kuin perheen perustaminen. Hyvin monet opiskelevat vielä.
Valvominen ei ole ongelma 40-vuotiaalle.
-ohis