Jos saisitte tietää, että kumppaninne olisi pettänyt teitä puolet suhteestanne/liitostanne yhden saman ihmisen kanssa, mitä tekisitte?

Meillä on sopimus, että jos haluaa erota niin se kerrotaan puolisolle. Ei tarvitse kertoa mitään syytä jollei halua. On myös sovittu, että jos on tyytymätön johonkin niin se kerrotaan rehellisesti etukäteen ja mietitään, että onko tilanteelle jotain tehtävissä.

Jos mieheni jäisi pettämisestä kiinni niin meidän liittomme päättyisi siihen. Sama toisinkin päin eli jos minä pettäisin niin lähtö tulisi. Eihän tuolloin olisi enää rakkautta, eikä kunnioitusta, puolisoaan kohtaan niin miksi enää olla yhdessä?

Siskoni joskus kysyi, että heittäisinkö mieheni oikeasti pihalle jos hän minua pettäisi. Vastasin myöntävästi ja hän ihmetteli, että heittäisinkö kaiken pois "vain" pettämisen takia. Totesin etten minä sitä siinä vaiheessa heittäisi vaan mies olisi sen tehnyt silloin kun minua petti.

Näin on menty kohta 30v.

Ei mitään muuta vaihtoehtoa mulla kuin ero. Nopeammin selviää erosta uuteen elämään ja itsekunnioitukseen. Terapiassa kävisin ja kampaajalla. Ostaisin uusia kledjuja ja hengailisin kavereiden kanssa.

Swoman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

  Päinvastoin hän ei vastannut minun yhteydenottoihini ja oli kuulema raivoissaan, kun en sitten reagoinut niin kuin oletti naisten tyypillisesti reagoivan. 

Toi onkin tehokkainta. Kun asia on mukamas täysin samantekevä, niin sekös sitä ottaakin päähän.

Joo, sehän onkin fiksu valinta että ihan kiusallaan tuhlaa oman elämänsä mulkeron vaimona.

Pettäminen ja kaksoiselämä on tietysti myös vähän eri asia. Jotenkin vielä ymmärrän niitä jotka antavat anteeksi jonkun yhden illan hairahduksen, vaikken itse sitäkään hyväksyisi, vaan ero tulisi (kokemusta on, olen jossain aiemmassa suhteessa yrittänyt antaa anteeksi), mutta että vuosien suhde. Ei puhettakaan. Montako valhetta, montako valinnan paikkaa ja mahdollisuutta kertoa, ja aina vain päätös olla kertomatta ja keksiä uusia valheita edellisten jatkoksi. Kiitos, mutta ei kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs siinä voi tehdä?

Luultavasti kumppani itse haluaisi eron.

Ei ole vaan ns. uskaltanut ottaa asiaa puheeksi.

Miehet ovat pelkureita eroasioissa.

Itseasiassa toivovat, että jäävät kiinni, silloin ei tarvitse itse kertoa vaimolle, että haluaa jättää vaimonsa.

Mikähän tällaista luuseriukkoa on aikaisemmin estänyt eroamasta?

Haluaa olla se "hyvä tyyppi", ei halua missään kohtaa riskeerata, että kukaan pitäisi m*lkkuna tyyppinä tai ikävänä ihmisenä. Tällaisia miehiä on paljon, kannattaa vältellä, heille ei koskaan mikään tai kukaan ole prioriteetti sen edelle mitä muut heistä ajattelee. Ei koskaan.

Outo logiikka, koska nimenomaan juurikin pettämisen kautta eroajaa pidetään mulkkuja tyyppinä ja ikävänä ihmisenä.

Pakkaisin kamppeeni ja lähtisin. Se olisi helppoa, koska mulla on edelleen oma asunto olemassa.

En jaksaisi enää esittää mitään.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs siinä voi tehdä?

Luultavasti kumppani itse haluaisi eron.

Ei ole vaan ns. uskaltanut ottaa asiaa puheeksi.

Miehet ovat pelkureita eroasioissa.

Itseasiassa toivovat, että jäävät kiinni, silloin ei tarvitse itse kertoa vaimolle, että haluaa jättää vaimonsa.

Siinä puhuu vahva kokemuksen rintaääni :D Täällä toinen samanlainen ja asia on justiinsa niin kuin sisko tuossa kertoo. Jollei kyse ole jostain vakavasta mielenterveyden ongelmasta tai päihteistä, jolloin pettäminen ei ole ainoa eikä edes suurin ongelma, on kyse siitä, ettei toinen enää liitossa viihdy.

Suhde olisi ilmiselvästi ohi ja eron valmistelut mahdollisimman sujuvassa yhteistyössä alulle. Missään tapauksessa en moisen valehtelijan kanssa haluaisi jakaa enää mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin miehellä oli vuosikausia toinen nainen, joka lopulta suivaantui mieheni arpomiseen kahden naisen välillä. Niinpä se toinen nainen reippaasti soitti minulle keskellä yötä ja selvitti tilanteen . Ihan oli  selvin päin ja  asiallinen.

Otin viikon aikaa miettiä onko tilanne minun kannaltani paha vai hyvä. Päädyin, ettei ihan hyväkään, mutta en nähnyt syytä lähteä eroamaan. Tajusin, etten ole edes mustasukkainen tai loukkaantunut. Kun näin sen toisen naisen tuntui vähän typerältäkin, etteikö mies olisi voinut valita edes jonkun mehukkaan misukan ja jolle voisin oikeasti olla kateellinen. 

Vuosienkaan jälkeen en ole saanut jälkijättöisiä raivareita tai mustasukkaisuuskohtauksia. Itsetuntoni ei saanut kolausta. Vain se vaikutti väleihimme, että mies oli niin lapsellinen. Sitä toista naista en vihaa. Päinvastoin hän ei vastannut minun yhteydenottoihini ja oli kuulema raivoissaan, kun en sitten reagoinut niin kuin oletti naisten tyypillisesti reagoivan. 

Jäit miehen kanssa jolla oli vuosikausia toinen? Luuletko ettei oppinut vain salailemaan paremmin eikä ole toistanut temppuaan? Jos et aiemmassakaan tapauksessa ollut kartalla asiasta? Apua naiset. Ikinä ikinä jos mies arpoo hetkenkin kahden välillä ei pidä jäädä vaihtoehdoksi, silloin otetaan mieheltä valintaoikeus pois ja lähdetään etsimään parempi mies. Sellaisia nimittäin löytyy.

Kyllä, näin kannattaa tehdä. Olen itse ollut tällaisessa 2 n + 1 m tilanteessa ja mietin että, kun ei kerta kelpaa, niin ole sitten ilman.

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin miehellä oli vuosikausia toinen nainen, joka lopulta suivaantui mieheni arpomiseen kahden naisen välillä. Niinpä se toinen nainen reippaasti soitti minulle keskellä yötä ja selvitti tilanteen . Ihan oli  selvin päin ja  asiallinen.

Otin viikon aikaa miettiä onko tilanne minun kannaltani paha vai hyvä. Päädyin, ettei ihan hyväkään, mutta en nähnyt syytä lähteä eroamaan. Tajusin, etten ole edes mustasukkainen tai loukkaantunut. Kun näin sen toisen naisen tuntui vähän typerältäkin, etteikö mies olisi voinut valita edes jonkun mehukkaan misukan ja jolle voisin oikeasti olla kateellinen. 

Vuosienkaan jälkeen en ole saanut jälkijättöisiä raivareita tai mustasukkaisuuskohtauksia. Itsetuntoni ei saanut kolausta. Vain se vaikutti väleihimme, että mies oli niin lapsellinen. Sitä toista naista en vihaa. Päinvastoin hän ei vastannut minun yhteydenottoihini ja oli kuulema raivoissaan, kun en sitten reagoinut niin kuin oletti naisten tyypillisesti reagoivan. 

No huhhuh. Vaikutat joko täysin tunteettomalta, tai vuorostaan siltä ettet arvosta itseäsi pätkääkään. Toisaalta joltain kaikkien muiden yläpuolella olevalta jumalhahmolta. Toki tänne voi kukin loruilla ihan mitä haluaa eikä mitään lukemaansa kannata ottaa todesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs siinä voi tehdä?

Luultavasti kumppani itse haluaisi eron.

Ei ole vaan ns. uskaltanut ottaa asiaa puheeksi.

Miehet ovat pelkureita eroasioissa.

Itseasiassa toivovat, että jäävät kiinni, silloin ei tarvitse itse kertoa vaimolle, että haluaa jättää vaimonsa.

Mikähän tällaista luuseriukkoa on aikaisemmin estänyt eroamasta?

Pelko. Pelkää muutosta, pelkää että tulee syytetyksi erosta, pelkää lasten vieraantumista, rahan menoa jne. Arpoo ja arpoo miten tästä nyt sitten pääsisi ulos. Ensin ei ole edes tarvetta koska rakkaudettomassa liitossakin voi olla. Sitten tulee toinen nainen kuvioihin ja pelko astuu esiin. Sitten venkoillaan ja arvotaan ja valehdellaan molempiin suuntiin. Sitten ollaan jo niin valheiden verkossa, ettei kaunista tilanteesta tule enää mitenkään. Uusi saa kuulla kahteen päähän pelaamisesta ja vaimo saa hyvän erokiukun.  Parempi vältellä totuuden selviämistä ja käyttäytyä kotona kuin mulkvisti, että vaimo älyäisi pistää pihalle ja ottaa syytkin samalla niskoilleen erosta. No, väärä arvio. vaimo huolestuu kun mies ryhtyy etäiseksi ja hankalaksi. Vaimo yrittää entistä kovempaa suhteen eteen ja miehen tila käy vaan ahtaammaksi kahden naisen välissä. Looulta jäädään kiinni ja mies laskee todennäköisemmän helpomman reitin, jäädä vai lähteä. Jos lähtee, tulee niitä alunperin pelättyjä seurauksia. jos jää, ei ongelman juurisyy hävinnyt mihinkään ja kuvio toistuu muodossa tai toisessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs siinä voi tehdä?

Luultavasti kumppani itse haluaisi eron.

Ei ole vaan ns. uskaltanut ottaa asiaa puheeksi.

Miehet ovat pelkureita eroasioissa.

Itseasiassa toivovat, että jäävät kiinni, silloin ei tarvitse itse kertoa vaimolle, että haluaa jättää vaimonsa.

Mikähän tällaista luuseriukkoa on aikaisemmin estänyt eroamasta?

Haluaa olla se "hyvä tyyppi", ei halua missään kohtaa riskeerata, että kukaan pitäisi m*lkkuna tyyppinä tai ikävänä ihmisenä. Tällaisia miehiä on paljon, kannattaa vältellä, heille ei koskaan mikään tai kukaan ole prioriteetti sen edelle mitä muut heistä ajattelee. Ei koskaan.

Outo logiikka, koska nimenomaan juurikin pettämisen kautta eroajaa pidetään mulkkuja tyyppinä ja ikävänä ihmisenä.

Sanopa muuta. Halutaan pois suhteesta, ja koitetaan päästä niin ettei itse tarvitse tehdä aloitetta. Todellisuudentaju ei ole ehkä paras mahdollinen, koska näistähän jää aina kiinni, ennemmin tai myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin miehellä oli vuosikausia toinen nainen, joka lopulta suivaantui mieheni arpomiseen kahden naisen välillä. Niinpä se toinen nainen reippaasti soitti minulle keskellä yötä ja selvitti tilanteen . Ihan oli  selvin päin ja  asiallinen.

Otin viikon aikaa miettiä onko tilanne minun kannaltani paha vai hyvä. Päädyin, ettei ihan hyväkään, mutta en nähnyt syytä lähteä eroamaan. Tajusin, etten ole edes mustasukkainen tai loukkaantunut. Kun näin sen toisen naisen tuntui vähän typerältäkin, etteikö mies olisi voinut valita edes jonkun mehukkaan misukan ja jolle voisin oikeasti olla kateellinen. 

Vuosienkaan jälkeen en ole saanut jälkijättöisiä raivareita tai mustasukkaisuuskohtauksia. Itsetuntoni ei saanut kolausta. Vain se vaikutti väleihimme, että mies oli niin lapsellinen. Sitä toista naista en vihaa. Päinvastoin hän ei vastannut minun yhteydenottoihini ja oli kuulema raivoissaan, kun en sitten reagoinut niin kuin oletti naisten tyypillisesti reagoivan. 

Jäit miehen kanssa jolla oli vuosikausia toinen? Luuletko ettei oppinut vain salailemaan paremmin eikä ole toistanut temppuaan? Jos et aiemmassakaan tapauksessa ollut kartalla asiasta? Apua naiset. Ikinä ikinä jos mies arpoo hetkenkin kahden välillä ei pidä jäädä vaihtoehdoksi, silloin otetaan mieheltä valintaoikeus pois ja lähdetään etsimään parempi mies. Sellaisia nimittäin löytyy.

Kyllä, näin kannattaa tehdä. Olen itse ollut tällaisessa 2 n + 1 m tilanteessa ja mietin että, kun ei kerta kelpaa, niin ole sitten ilman.

Totta ja oiva neuvo niille kakkosillekin. Kahden naisen miehessä ei ole mitään menetettävää. Kunnioittakaa itseänne sen verran, että etsitte sellaisen kumppanin jolle te riitätte.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin miehellä oli vuosikausia toinen nainen, joka lopulta suivaantui mieheni arpomiseen kahden naisen välillä. Niinpä se toinen nainen reippaasti soitti minulle keskellä yötä ja selvitti tilanteen . Ihan oli  selvin päin ja  asiallinen.

Otin viikon aikaa miettiä onko tilanne minun kannaltani paha vai hyvä. Päädyin, ettei ihan hyväkään, mutta en nähnyt syytä lähteä eroamaan. Tajusin, etten ole edes mustasukkainen tai loukkaantunut. Kun näin sen toisen naisen tuntui vähän typerältäkin, etteikö mies olisi voinut valita edes jonkun mehukkaan misukan ja jolle voisin oikeasti olla kateellinen. 

Vuosienkaan jälkeen en ole saanut jälkijättöisiä raivareita tai mustasukkaisuuskohtauksia. Itsetuntoni ei saanut kolausta. Vain se vaikutti väleihimme, että mies oli niin lapsellinen. Sitä toista naista en vihaa. Päinvastoin hän ei vastannut minun yhteydenottoihini ja oli kuulema raivoissaan, kun en sitten reagoinut niin kuin oletti naisten tyypillisesti reagoivan. 

Jäit miehen kanssa jolla oli vuosikausia toinen? Luuletko ettei oppinut vain salailemaan paremmin eikä ole toistanut temppuaan? Jos et aiemmassakaan tapauksessa ollut kartalla asiasta? Apua naiset. Ikinä ikinä jos mies arpoo hetkenkin kahden välillä ei pidä jäädä vaihtoehdoksi, silloin otetaan mieheltä valintaoikeus pois ja lähdetään etsimään parempi mies. Sellaisia nimittäin löytyy.

Kyllä, näin kannattaa tehdä. Olen itse ollut tällaisessa 2 n + 1 m tilanteessa ja mietin että, kun ei kerta kelpaa, niin ole sitten ilman.

Totta ja oiva neuvo niille kakkosillekin. Kahden naisen miehessä ei ole mitään menetettävää. Kunnioittakaa itseänne sen verran, että etsitte sellaisen kumppanin jolle te riitätte.

Minkäs neuvon antaisit sille pettävälle kumppanille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin miehellä oli vuosikausia toinen nainen, joka lopulta suivaantui mieheni arpomiseen kahden naisen välillä. Niinpä se toinen nainen reippaasti soitti minulle keskellä yötä ja selvitti tilanteen . Ihan oli  selvin päin ja  asiallinen.

Otin viikon aikaa miettiä onko tilanne minun kannaltani paha vai hyvä. Päädyin, ettei ihan hyväkään, mutta en nähnyt syytä lähteä eroamaan. Tajusin, etten ole edes mustasukkainen tai loukkaantunut. Kun näin sen toisen naisen tuntui vähän typerältäkin, etteikö mies olisi voinut valita edes jonkun mehukkaan misukan ja jolle voisin oikeasti olla kateellinen. 

Vuosienkaan jälkeen en ole saanut jälkijättöisiä raivareita tai mustasukkaisuuskohtauksia. Itsetuntoni ei saanut kolausta. Vain se vaikutti väleihimme, että mies oli niin lapsellinen. Sitä toista naista en vihaa. Päinvastoin hän ei vastannut minun yhteydenottoihini ja oli kuulema raivoissaan, kun en sitten reagoinut niin kuin oletti naisten tyypillisesti reagoivan. 

Jäit miehen kanssa jolla oli vuosikausia toinen? Luuletko ettei oppinut vain salailemaan paremmin eikä ole toistanut temppuaan? Jos et aiemmassakaan tapauksessa ollut kartalla asiasta? Apua naiset. Ikinä ikinä jos mies arpoo hetkenkin kahden välillä ei pidä jäädä vaihtoehdoksi, silloin otetaan mieheltä valintaoikeus pois ja lähdetään etsimään parempi mies. Sellaisia nimittäin löytyy.

Kyllä, näin kannattaa tehdä. Olen itse ollut tällaisessa 2 n + 1 m tilanteessa ja mietin että, kun ei kerta kelpaa, niin ole sitten ilman.

Totta ja oiva neuvo niille kakkosillekin. Kahden naisen miehessä ei ole mitään menetettävää. Kunnioittakaa itseänne sen verran, että etsitte sellaisen kumppanin jolle te riitätte.

Minkäs neuvon antaisit sille pettävälle kumppanille?

Saman, jonka opin itse 25 vuotta sitten pettäessäni ensimmäisen ja viimeisen kerran elämässäni. Älä tuhlaa ainutkertaista elämääsi ihmisen kanssa, jota et rakasta riittävästi ollaksesi uskollinen.

Vierailija kirjoitti:

Swoman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

  Päinvastoin hän ei vastannut minun yhteydenottoihini ja oli kuulema raivoissaan, kun en sitten reagoinut niin kuin oletti naisten tyypillisesti reagoivan. 

Toi onkin tehokkainta. Kun asia on mukamas täysin samantekevä, niin sekös sitä ottaakin päähän.

Joo, sehän onkin fiksu valinta että ihan kiusallaan tuhlaa oman elämänsä mulkeron vaimona.

Mikäs sen hauskempaa kuin pikku kiusa?

Swoman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Swoman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

  Päinvastoin hän ei vastannut minun yhteydenottoihini ja oli kuulema raivoissaan, kun en sitten reagoinut niin kuin oletti naisten tyypillisesti reagoivan. 

Toi onkin tehokkainta. Kun asia on mukamas täysin samantekevä, niin sekös sitä ottaakin päähän.

Joo, sehän onkin fiksu valinta että ihan kiusallaan tuhlaa oman elämänsä mulkeron vaimona.

Mikäs sen hauskempaa kuin pikku kiusa?

Itsekunnioitus? Oman elämän eläminen itselle ja niille läheisille, jotka pystyvät täysipainoisesti vastaamaan kiintymykseen ja kunnioitukseen? Sen sijaan, että se pyörii selkärangattoman pettäjän ja jonkun täysin ventovieraan sivullisen ympärillä?

Swoman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Swoman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

  Päinvastoin hän ei vastannut minun yhteydenottoihini ja oli kuulema raivoissaan, kun en sitten reagoinut niin kuin oletti naisten tyypillisesti reagoivan. 

Toi onkin tehokkainta. Kun asia on mukamas täysin samantekevä, niin sekös sitä ottaakin päähän.

Joo, sehän onkin fiksu valinta että ihan kiusallaan tuhlaa oman elämänsä mulkeron vaimona.

Mikäs sen hauskempaa kuin pikku kiusa?

Toki tosiaan jos oman elämän tuhlaamisella ei ole merkitystä vaan priorisoit jonkun random-tyypin ja mulkeron miehen kiusaamisen ja se tekee susta onnellisen. Sen sijaan että laittaisit itsesi etusijalle ja etsisit kumppaniksesi henkilön joka kunnioittaa sua ja teidän suhdetta.

Ihmettelisin aidosti asiaa . Suhteen alussa kysyin haluaako mies avoimen suhteen ja mies oli vahvalla kannalla ettei kiinnosta muut naiset muutenkaan . Sama minulla ettei muut miehet kiinnosta ja ihanaa kun ei tarvitse pelätä tauteja sun muuta . Lisäksi mies tekee pitkää työpäivää niin eipä jäisi sakarakkaille juuri aikaakaan .

Laitan miehen maksamaan kaiken ja ostelemaan minulle kaikkea kallista. Tämän jälkeen jätän.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelisin aidosti asiaa . Suhteen alussa kysyin haluaako mies avoimen suhteen ja mies oli vahvalla kannalla ettei kiinnosta muut naiset muutenkaan . Sama minulla ettei muut miehet kiinnosta ja ihanaa kun ei tarvitse pelätä tauteja sun muuta . Lisäksi mies tekee pitkää työpäivää niin eipä jäisi sakarakkaille juuri aikaakaan .

Eikö töiden varjolla just usein tavata salarakkaita? Tai työreissujen jne. Tiedän itseasiassa muutamankin henkilön jotka tätä tekee. Yksi pariskunta ilmoitti töihin olevansa kipeänä ja kotona esittivät lähtevänsä töihin. 

Enkä siis tarkoita että just lainaamani kirjoittajan kumppani toimisi näin, mutta ymmärtääkseni syitä ja valheita löytyy kaikenlaisia.