Onko kotikoulu hörhöilyä vai vaihtoehto?

Vierailija kirjoitti:

Laittaisin omat lapseni kotikouluun, jos itselläni lapsia olisi. Suurin syy on se, että valtion arvomaailma ei tällä hetkellä vastaa omaani, enkä haluaisi lasteni altistuvan sille aivopesulle.

Mikä valtion arvomaailma? Eikä meillä ole valtion kouluja kuin yliopistojen opettajankoulutuksen normaalikoulut. Norssi on usein kaupungin halutuin koulu. Muun muassa siksi, että siellä on kaikki viimeisimmät pedagogiset jutut ja enemmän talousresurssia kuin kunnallisissa kouluissa.

Kaikissa Suomen kouluissa on samat opetuksen tavoitteet mutta en ymmärrä tuota valtion arvomaailma-termiä.

Tuttavani lapsi raiskattiin koulussa. Tämän  jälkeen useampi tuttu otti lapsensa pois koulusta. Itse harkitsen samaa kun omaa lastani on kiusattu koulussa enempi ja vähempi kolme vuotta. Toinen vaihtoehto olisi muuttaa ulkomaille mutta laajan lähipiirin takia ajatus ei oikein houkuta. Suomen peruskoulut on ihan järkyttävässä tilassa nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kuulla ihmisten mielipiteitä kotikouluun, mulla on asperger, vain peruskoulupohja mutta tutkutusti keskivertoa huomattavasti korkeampi äo (voin siis opetella minkä vaan asian). Lapsellani todennäköisesti asperger, ja koko koulujen tyyli on meidän kaltasille hyödytön (hidas, kaikille sama, pätkissä, yksinkertaista ja tylsäksi tehtyä). Jos lapsi taaperona pohtii kuoleman tarkoitusta ja 5 vuotiaana ymmärtää kvanttiteorian, mitä mun kannattaa tehdä ? 

Laita kouluun. Siellä se sosiaalistuu kun tarpeeksi kiusataan. 

Päinvastoin. Oli lapsella aspergeria tai ei, niin riski kiusatuksi tulemiselle on olemassa. Eikä sen syyn tarvitse olla missään aspergerissa tai muussa "eriskummallisuudessa", vaan se voi tulla ihan pienestäkin jutusta. 

Myös luokkien ilmapiiri on muuttunut levottomammaksi ja väkivaltaisemmaksi, ettei kukaan opi mitään. Keskiverrot oppilaatkin putoavat nykyään kärryiltä. 

Niin ja onhan se myös kumma, kun koulutettujen opettajien opetuksesta huolimatta peruskoulusta pääsee heikolla luku- ja kirjoitustaidolla varustettuja nuoria. 

Ymmärrettävää huoltajien kiinnostus kotiopetusta kohtaan tällä vuosituhannella. Yli 20 vuotta sitten olisin asian nähnyt vielä poikkeustapauksena. a.

Kotikoulusta suoraan eläkkeelle.  Miten sitä sopeutuisi työelämäänkään jos on neljän seinän sisällä pidetty ja vanhempien yhteiskuntavastainen aatemaailma syötetty?

"Hörhöily" on ahdasmielisten ihmisten keksimä sana mille tahaansa sellaiselle, mikä poikkeaa heidän omasta elämäntavastaan tai yleisesti ottaen sovinnaisesta pikkuporvarillisesta keskiluokkaisesta elämästä.

Pääseekö siinä kehitymään mitään sosiaalisia taitoja jos tommoisia koti kouluja käy

Eikö noista kotikouluista valmistu  kaikenlaisia selvänäkijöitä, kaukohoitajia, ennustajia, kivien voimiin uskovia,  lentokoneita ja lediä pelkääviä jne.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmintä ehdottomasti. Mitä siellä opitaan ??? Ei niin mitään. Siellä ei ole kavereita. Sielläkin kiusataan. NS tunnit pidetään missä sattuu. Ei järkeä !!!! Ehdoton kielto !!!! Se o myös lasten eristystä muista. 

Olen ollut kotikoulussa 1. luokalta asti. Olen paljon parempi monessa kouluaineessa kuin ystäväni. Olen myös uteliaampi koska uteliaisuuttani ei ole tapettu peruskoulussa. Mulla ei oo ollu ehkä kotona kavereita, mutta mulla on yhdeksän hengen kaveriporukka joiden kanssa oon ollu pienestä pitäen erittäin läheinen. Mulla on myös ystäviä muualtakin. En oikein ymmärrä miten tarkoitat tuolla "sielläkin kiusataan." Mua ei oo ikinä kiusattu missään enää kouluikäsenä. Ja se että NS tunnit pidetään missä sattuu on ollut vaan hyvä asia. Ja joo se voi myös joskus olla lasten eristystä muista, mutta ei aina. Ite pääsin kavereiden kanssa kaupungille melkein millon vaan huvittaa jos on ollu koulu jutut sille päivälle tehty. Mä ja mun sisarukset ollaan myös vanhempien toimesta tutustuttu hyvin monenlaisiin ihmisiin. 

Riippuu tilanteesta. Ymmärrän, jos taustalla on pahaa kiusaamista tms eikä mitään muuta vaihtoehtoa ole enää olemassa.

Sitä en ymmärrä, millainen vanhempi kokee pystyvänsä antamaan laadukasta opetusta lapselleen: ellei ole luokanopettaja ja lapsi alakoulussa. Minulla on aineenopettajan pätevyys, enkä missään nimessä kykenisi opettamaan kaikkia oppiaineita, pystyisin opettamaan hyvin vain omia aineitani. Näköjään silti vanhemmistakin löytyy sellaisia superihmisiä, jotka ovat joka oppiaineen asiantuntijoita (yläkoulun puolella)