Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Itä-Helsingin Rastilaan avattiin viime viikolla somalialainen ravintola
17.08.2023 |
Millaista on somalialainen ruoka? Onko niillä edes omaa ruokakulttuuria, kun ei siellä ole ruokaakaan?
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6141857
"Moni pääruoista tarjoillaan sabaayad-rullassa. Se on somalialainen pannuleipä, jonka valmistukseen käytetään perinteisesti jauhoja, suolaa, oliiviöljyä, hunajaa, vettä ja rypsiöljyä.
Muut pääruoat tarjoillaan joko riisin tai spagetin kera. Spagetti on suosittu lisuke Somaliassa, mikä juontaa juurensa Italian siirtomaa-aikoihin.
Alkuruokana tarjoillaan maraq somali -lihalientä tai sitruunaista linssikeittoa. Ne kuuluvat pääruoan hintaan.
Jälkiruokalistalta löytyy muun muassa malawax casariye -annos, joka sisältää somalialaisen ohukaisen vanilijajäätelöllä, marjoilla ja kinuskikastikkeella."
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- pitaleipä; omittu
- riisi; omittu
- spagetti; omittu
- jäätelö; omittu
...Onko omiminen heidän kulttuuria. Ei tarvitse vastata.
MItes tuo suomalainen ruokavalio:
peruna-Peru
karjalanpiirakka riisillä- riisi ei kasva Suomessa
makkarat-Ruotsi, Saksa
hampurilainen-Yhdysvallat (?)
kaalikääryle-modattu dolmadeksista, joita syödään Välimeren ympäristössä
Perunaa syödään kaikkialla maailmassa koska espanjalaiset toivat sen Eurooppaan Etelä-Amerikasta, josta se levisi muualle maailmaan. Samoin kuin tomaatin. Kukaan ei ole koskaan väittänyt, että peruna tai tomaatti olisivat suomalainen tuote, omituinen ajatuskin jos yhtään tuntee luonnontieteitä.
Karjalanpiirakan aito nimi ei ole karjalanpiirakka. Se on yksinkertaisesti se yleisin piirakkamalli niistä lukuisista eri piirakoista joita Karjalassa on vuosituhansia leivottu ja sen nimeksi tuli "karjalanpiirakka" vasta toisen maailmansodan jälkeen kun karjalaiset joutuivat lähtemään pakkoluovutetusta Karjalasta ja muuttamaan tynkä-Suomeen. Muun Suomen ihmiset nimesivät tämän meidän perinteisen leipomuksemme meidän mukaamme karjalanpiirakaksi. Ja kuten täällä on toistuvasti sinullekin selitetty, niin riisitäyte ei perinteisesti kuulu karjalanpiirakkoihin. Niiden täyte on vuosituhansien ajan ollut ohra, hirssi, tattari ja nauris, joita on viljelty Suomessa tuhansia vuosia. Lanttu noin 1400/1500-luvulta lähtien, peruna 1700-luvulta lähtien ja riisi vasta 1800-luvulta lähtien ja silloinkin satunnaisesti. Peruna ja riisi eivät siis oikeasti kuulu karjalanpiirakkoina tunnettuihin karjalaisiin leipomuksiin.
Makkarat taas ovat yleismaailmallinen keksintö, kehitetty tuhansia vuosia sitten (historioitsijoiden arvioiden mukaan noin 5000 vuotta sitten ) tapana säilöä lihaa eivätkä todellakaan tule Ruotsista tai Saksasta.
Hampurilaista ei kukaan ole koskaan väittänyt suomalaiseksi perinneruoaksi vaan se on erittäin nykyaikainen, 1800-1900 luvun vaihteessa kehitetty kaupallinen tuote.
Kaalikääryleet taas ovat, sellaisina kuin niitä Pohjoismaissa syödään, Pohjoismaissa 1700-luvulla kehitetty erikoisuus. Luonnollisesti niiden innoituksena ovat olleet Välimeren alueella syötävistä viininköynnöksen lehdistä tehdyistä kääryleistä, mutta koska Pohjoismaissa eivät viiniköynnökset kasva niin luonnollisesti kaalikääryleet on täällä itsenäisesti kehitetty ruokalaji paikallisista aineksista.
Mä olen silti sitä mieltä, että jos puhutaan nimenomaan suomalaisista karjalanpiirakoista, niin niihin kyllä just kuuluu se riisitäyte.
Ne alkuperäiset lanttu-, ohra-, ja riisipiirakat on eri asia, niitä leivottiin Karjalassa.
Pakkoluovutettu Karjala oli Suomea ja iso osa Karjalasta on edelleen Suomea. Näitä kahta (Suomen Karjalaa ja Suomea) ei voi erottaa, siitäkään huolimatta että osa Suomen Karjalasta varastettiin meiltä. Kyse on keskeisestä suomalaisesta perinteestä ja nykyisistä suomalaisista noin miljoonalla on juuria pakkoluovutetusta Karjalasta. Meidän kulttuurimme on edelleen erittäin elävä ja elinvoimainen kautta Suomen, ja tietenkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa jotka edelleen kuuluvat Suomelle. Ja me leivomme edelleen piirakkamme perinteidemme mukaan, samoin kuin tekevät lukemattomat leipomot varsinkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä ainakin Helsingissä.
Jos muut suomalaiset haluavat syödä näitä meidän piirakoitamme riisitäytteisinä, niin se on heidän valintansa mutta se ei kerro mitään aidosta historiasta tai vuosituhantisesta kulttuuriperinteestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ennakkoluuloinen, myönnän. Mietin vaan, että kuka tuolla käy. Ravintolassa syöminen (Suomessa) on usein hitsin kallista ja ison perheen ruokailut maksaa aika paljon. Aluella asuvat kantikset tuskin kaikki ovat juuri somalialaisen ruoan ystäviä.
No persut tuskin, se on selvä. Eikä välttämättä tosiaan ainakaan kaikki Rastilan alueella asuvat kantiksetkaan.
Mutta avarakatseiset, hyvin toimeen tulevat, uusien kokemusten hakijat varmaan käy tuolla. Sama porukka, joka muutenkin syö erilaisissa ravintoloissa.
Kasvissyöjänä en menisi käymään tuolla, ihan koska siellä ei ole mitään tarjolla minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- pitaleipä; omittu
- riisi; omittu
- spagetti; omittu
- jäätelö; omittu
...Onko omiminen heidän kulttuuria. Ei tarvitse vastata.
MItes tuo suomalainen ruokavalio:
peruna-Peru
karjalanpiirakka riisillä- riisi ei kasva Suomessa
makkarat-Ruotsi, Saksa
hampurilainen-Yhdysvallat (?)
kaalikääryle-modattu dolmadeksista, joita syödään Välimeren ympäristössä
Perunaa syödään kaikkialla maailmassa koska espanjalaiset toivat sen Eurooppaan Etelä-Amerikasta, josta se levisi muualle maailmaan. Samoin kuin tomaatin. Kukaan ei ole koskaan väittänyt, että peruna tai tomaatti olisivat suomalainen tuote, omituinen ajatuskin jos yhtään tuntee luonnontieteitä.
Karjalanpiirakan aito nimi ei ole karjalanpiirakka. Se on yksinkertaisesti se yleisin piirakkamalli niistä lukuisista eri piirakoista joita Karjalassa on vuosituhansia leivottu ja sen nimeksi tuli "karjalanpiirakka" vasta toisen maailmansodan jälkeen kun karjalaiset joutuivat lähtemään pakkoluovutetusta Karjalasta ja muuttamaan tynkä-Suomeen. Muun Suomen ihmiset nimesivät tämän meidän perinteisen leipomuksemme meidän mukaamme karjalanpiirakaksi. Ja kuten täällä on toistuvasti sinullekin selitetty, niin riisitäyte ei perinteisesti kuulu karjalanpiirakkoihin. Niiden täyte on vuosituhansien ajan ollut ohra, hirssi, tattari ja nauris, joita on viljelty Suomessa tuhansia vuosia. Lanttu noin 1400/1500-luvulta lähtien, peruna 1700-luvulta lähtien ja riisi vasta 1800-luvulta lähtien ja silloinkin satunnaisesti. Peruna ja riisi eivät siis oikeasti kuulu karjalanpiirakkoina tunnettuihin karjalaisiin leipomuksiin.
Makkarat taas ovat yleismaailmallinen keksintö, kehitetty tuhansia vuosia sitten (historioitsijoiden arvioiden mukaan noin 5000 vuotta sitten ) tapana säilöä lihaa eivätkä todellakaan tule Ruotsista tai Saksasta.
Hampurilaista ei kukaan ole koskaan väittänyt suomalaiseksi perinneruoaksi vaan se on erittäin nykyaikainen, 1800-1900 luvun vaihteessa kehitetty kaupallinen tuote.
Kaalikääryleet taas ovat, sellaisina kuin niitä Pohjoismaissa syödään, Pohjoismaissa 1700-luvulla kehitetty erikoisuus. Luonnollisesti niiden innoituksena ovat olleet Välimeren alueella syötävistä viininköynnöksen lehdistä tehdyistä kääryleistä, mutta koska Pohjoismaissa eivät viiniköynnökset kasva niin luonnollisesti kaalikääryleet on täällä itsenäisesti kehitetty ruokalaji paikallisista aineksista.
Mä olen silti sitä mieltä, että jos puhutaan nimenomaan suomalaisista karjalanpiirakoista, niin niihin kyllä just kuuluu se riisitäyte.
Ne alkuperäiset lanttu-, ohra-, ja riisipiirakat on eri asia, niitä leivottiin Karjalassa.
Pakkoluovutettu Karjala oli Suomea ja iso osa Karjalasta on edelleen Suomea. Näitä kahta (Suomen Karjalaa ja Suomea) ei voi erottaa, siitäkään huolimatta että osa Suomen Karjalasta varastettiin meiltä. Kyse on keskeisestä suomalaisesta perinteestä ja nykyisistä suomalaisista noin miljoonalla on juuria pakkoluovutetusta Karjalasta. Meidän kulttuurimme on edelleen erittäin elävä ja elinvoimainen kautta Suomen, ja tietenkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa jotka edelleen kuuluvat Suomelle. Ja me leivomme edelleen piirakkamme perinteidemme mukaan, samoin kuin tekevät lukemattomat leipomot varsinkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä ainakin Helsingissä.
Jos muut suomalaiset haluavat syödä näitä meidän piirakoitamme riisitäytteisinä, niin se on heidän valintansa mutta se ei kerro mitään aidosta historiasta tai vuosituhantisesta kulttuuriperinteestä.
Joo, joo, samaa mieltä, mutta et nyt selvästikään ymmärtänyt pointtia.
Väännetään rautalangasta: On eri asia puhua Karjalan alueella leivotuista perinteisistä piiraista. Silloin niiden nimi on vain se piirakka tai piiras, eikä karjalanpiirakka. Jos taas puhutaan karjalanpiirakoista, niin silloin lähtökohtaisesti tarkoitetaan ruiskuoreen leivottua riisipiirakkaa.
Et voi sanoa, että karjalanpiirakkaan ei kuulu riisi. Kun nimenomaan se kuuluu juuri karjalanpiirakkaan. Sen sijaan voit sanoa, että perinteisesti Karjalassa ei ole leivottu piirakoita riisitäytteisinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä oli tehty kuitenkin uutinen. Somali perusti ravintolan...
Kyllä se uutisesta käy, harvoin kuulee, että heikäläiset tekee työtä, varsinkaan palveluammatissa, missä pitäisi palvella toisesta kulttuurista tulevia.
Tunnetko somaleita noin muuten, muuten? Itse tunnen mm. opettajan, joka siis käy töissä. Ja useita siivoojia ja bussikuskeja.
En tunne henkilökohtaisesti, sinä tunnet mm opettaja ja joitakin muita. Ei kuulosta paljolta ottaen huomioon, kuinka paljon heitä on ja olleet täällä vuosikymmeniä. Kotoutumiseen on ollut aikaa, mutta kuten totesin olen huomannut, että heillä on vaikeuksia palvella ainakin kantaväestöön kuuluvia naisia. Tästä minulla on kokemusta. Olisi muutakin, mutta jätän kertomatta, ettei tule är- kirjaimella alkavia syytöksiä. Terveisiä itä- Helsingistä.
Tunnen työpaikalta kaksi somalia, toinen on lääkäri ja toinen on sairaanhoitaja, molemmat on naisia. Heistä on pelkkää hyvää sanottavaa.
Ja olen nähnyt bussin ratissa somalimiehen, hänestä jäi aivan neutraali kuva, ei mitään valittamista.
Eikös se usein ole niin, että ensimmäisen mm-sukupolven ammatit on vähemmän koulutusta vaativia, ja ne, jotka on täällä syntyneet, eli seuraava sukupolvi, kouluttautuvat samoihin ammatteihin kuin muutkin?
-eri-
"Eikös se usein ole niin, että ensimmäisen mm-sukupolven ammatit on vähemmän koulutusta vaativia, ja ne, jotka on täällä syntyneet, eli seuraava sukupolvi, kouluttautuvat samoihin ammatteihin kuin muutkin?"
Tuohan se teoria on, jonka somalit ovat osoittaneet empirialla epäpäteväksi heidän kohdallaan. Somalit ovat olleet täällä jo 30 vuotta, eli kyseessä on nyt jo toinen ja monesti jopa kolmas sukupolvi. He ovat syntyneet Suomeen, käyneet koulunsa Suomessa ja saaneet kaikki mahdollisuudet oppia kieli ja kulttuuri alusta lähtien. Silti kuten Kelan tutkimuksista käy ilmi, niin valtaosa myös toisen ja kolmannen sukupolven edustajista elää koko elämänsä työttöminä toimeentulotuen varassa, jonka lisäksi heidän rikollisuusprosenttinsa ovat aivan järkyttäviä jo nuoresta, pahimmillaan lapsesta, lähtien. Helsingin poliisin mukaan nuorimmat katujengien jäsenet ovat vain 11- tai 12-vuotiaita.
Joten ei, se ei toimi kuten kuvittelet. Poikkeuksia tietysti saattaa olla. Lähtökohtaisesti eri etnisistä taustoista peräisin olevilla on kuitenkin huomattavia eroja yhteiskuntaan sopeutumisessa jopa ylisukupolvisesti, minkä takia on täysin väärin yrittää niputtaa "ulkomaalaistaustaiset" yhdeksi ryhmäksi.
Ei kai kaikki somput ole tulleet Suomeen yhtä aikaa? Ensimmäiset tuli 30 vuotta sitten, mutta sen jälkeenkin on tullut. Joka tapauksessa suurempi työssäkäyntiprosentti heillä on kuin Suomessa satoja vuosia asuneilla romaneilla. Ehkä suomalainen työelämä on vähän ra- sistinen, ei hyväksy helposti muualta tulevia?
"Ehkä suomalainen työelämä on vähän ra- sistinen, ei hyväksy helposti muualta tulevia?"
Kun ottaa huomioon, että muilla ulkomailta tulleilla paitsi somaleilla, irakilaisia ja afganistanilaisilla on hyvät työllisyysprosentit niin silloin ei voi loogisesti olla totta, että syy näiden ryhmien huonoon työllisyyteen olisi yhteiskunnan puolella. Koska jos yhteiskunta estäisi kaikkien muualta tulleiden työllistymisen, niin silloin myöskään esimerkiksi kiinalaiset, vietnamilaiset jne. eivät kykenisi työllistymään näiden ennakkoluulojen takia. He kuitenkin työllistyvät erittäin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä oli tehty kuitenkin uutinen. Somali perusti ravintolan...
Kyllä se uutisesta käy, harvoin kuulee, että heikäläiset tekee työtä, varsinkaan palveluammatissa, missä pitäisi palvella toisesta kulttuurista tulevia.
Tunnetko somaleita noin muuten, muuten? Itse tunnen mm. opettajan, joka siis käy töissä. Ja useita siivoojia ja bussikuskeja.
En tunne henkilökohtaisesti, sinä tunnet mm opettaja ja joitakin muita. Ei kuulosta paljolta ottaen huomioon, kuinka paljon heitä on ja olleet täällä vuosikymmeniä. Kotoutumiseen on ollut aikaa, mutta kuten totesin olen huomannut, että heillä on vaikeuksia palvella ainakin kantaväestöön kuuluvia naisia. Tästä minulla on kokemusta. Olisi muutakin, mutta jätän kertomatta, ettei tule är- kirjaimella alkavia syytöksiä. Terveisiä itä- Helsingistä.
Tunnen työpaikalta kaksi somalia, toinen on lääkäri ja toinen on sairaanhoitaja, molemmat on naisia. Heistä on pelkkää hyvää sanottavaa.
Ja olen nähnyt bussin ratissa somalimiehen, hänestä jäi aivan neutraali kuva, ei mitään valittamista.
Eikös se usein ole niin, että ensimmäisen mm-sukupolven ammatit on vähemmän koulutusta vaativia, ja ne, jotka on täällä syntyneet, eli seuraava sukupolvi, kouluttautuvat samoihin ammatteihin kuin muutkin?
-eri-
Ja kaikki sieltä tulijat ovat itse asiassa varsin korkeasti koulutettuja. Suurimmalla osalla vain kaikki todistukset ovat hukkuneet jonnekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hävettää olla kantasuomalainen, kun näitä kommentteja lukee. En tiedä missä maakuopassa elätte laput silmillä, jos ette muka koskaan ole somalialaistaustaista ihmistä nähneet Suomessa töissä?
Asun pk-seudulla ja näen heitä töissä päivittäin, esim. kuljettajina, kaupoissa, ravintoloissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, vammaisten ja vanhusten hoitajina, postia jakamassa, vartijoina jne.
Jo muinaisen ysärin loppupuolella mulla oli työpaikalla kollegoina somaleja, ja se ei ollut edes pk-seudulla se.
Mut hei, jatkakaa te laput silmillä siellä maakuopassa elämistä. Toki voi myös kokeilla elää silmät auki ja hyväksyä tosiasiat.
PS. Ei ole eka somalialainen ravintola Hgissä tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- pitaleipä; omittu
- riisi; omittu
- spagetti; omittu
- jäätelö; omittu
...Onko omiminen heidän kulttuuria. Ei tarvitse vastata.
MItes tuo suomalainen ruokavalio:
peruna-Peru
karjalanpiirakka riisillä- riisi ei kasva Suomessa
makkarat-Ruotsi, Saksa
hampurilainen-Yhdysvallat (?)
kaalikääryle-modattu dolmadeksista, joita syödään Välimeren ympäristössä
Perunaa syödään kaikkialla maailmassa koska espanjalaiset toivat sen Eurooppaan Etelä-Amerikasta, josta se levisi muualle maailmaan. Samoin kuin tomaatin. Kukaan ei ole koskaan väittänyt, että peruna tai tomaatti olisivat suomalainen tuote, omituinen ajatuskin jos yhtään tuntee luonnontieteitä.
Karjalanpiirakan aito nimi ei ole karjalanpiirakka. Se on yksinkertaisesti se yleisin piirakkamalli niistä lukuisista eri piirakoista joita Karjalassa on vuosituhansia leivottu ja sen nimeksi tuli "karjalanpiirakka" vasta toisen maailmansodan jälkeen kun karjalaiset joutuivat lähtemään pakkoluovutetusta Karjalasta ja muuttamaan tynkä-Suomeen. Muun Suomen ihmiset nimesivät tämän meidän perinteisen leipomuksemme meidän mukaamme karjalanpiirakaksi. Ja kuten täällä on toistuvasti sinullekin selitetty, niin riisitäyte ei perinteisesti kuulu karjalanpiirakkoihin. Niiden täyte on vuosituhansien ajan ollut ohra, hirssi, tattari ja nauris, joita on viljelty Suomessa tuhansia vuosia. Lanttu noin 1400/1500-luvulta lähtien, peruna 1700-luvulta lähtien ja riisi vasta 1800-luvulta lähtien ja silloinkin satunnaisesti. Peruna ja riisi eivät siis oikeasti kuulu karjalanpiirakkoina tunnettuihin karjalaisiin leipomuksiin.
Makkarat taas ovat yleismaailmallinen keksintö, kehitetty tuhansia vuosia sitten (historioitsijoiden arvioiden mukaan noin 5000 vuotta sitten ) tapana säilöä lihaa eivätkä todellakaan tule Ruotsista tai Saksasta.
Hampurilaista ei kukaan ole koskaan väittänyt suomalaiseksi perinneruoaksi vaan se on erittäin nykyaikainen, 1800-1900 luvun vaihteessa kehitetty kaupallinen tuote.
Kaalikääryleet taas ovat, sellaisina kuin niitä Pohjoismaissa syödään, Pohjoismaissa 1700-luvulla kehitetty erikoisuus. Luonnollisesti niiden innoituksena ovat olleet Välimeren alueella syötävistä viininköynnöksen lehdistä tehdyistä kääryleistä, mutta koska Pohjoismaissa eivät viiniköynnökset kasva niin luonnollisesti kaalikääryleet on täällä itsenäisesti kehitetty ruokalaji paikallisista aineksista.
Mä olen silti sitä mieltä, että jos puhutaan nimenomaan suomalaisista karjalanpiirakoista, niin niihin kyllä just kuuluu se riisitäyte.
Ne alkuperäiset lanttu-, ohra-, ja riisipiirakat on eri asia, niitä leivottiin Karjalassa.
Pakkoluovutettu Karjala oli Suomea ja iso osa Karjalasta on edelleen Suomea. Näitä kahta (Suomen Karjalaa ja Suomea) ei voi erottaa, siitäkään huolimatta että osa Suomen Karjalasta varastettiin meiltä. Kyse on keskeisestä suomalaisesta perinteestä ja nykyisistä suomalaisista noin miljoonalla on juuria pakkoluovutetusta Karjalasta. Meidän kulttuurimme on edelleen erittäin elävä ja elinvoimainen kautta Suomen, ja tietenkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa jotka edelleen kuuluvat Suomelle. Ja me leivomme edelleen piirakkamme perinteidemme mukaan, samoin kuin tekevät lukemattomat leipomot varsinkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä ainakin Helsingissä.
Jos muut suomalaiset haluavat syödä näitä meidän piirakoitamme riisitäytteisinä, niin se on heidän valintansa mutta se ei kerro mitään aidosta historiasta tai vuosituhantisesta kulttuuriperinteestä.
Joo, joo, samaa mieltä, mutta et nyt selvästikään ymmärtänyt pointtia.
Väännetään rautalangasta: On eri asia puhua Karjalan alueella leivotuista perinteisistä piiraista. Silloin niiden nimi on vain se piirakka tai piiras, eikä karjalanpiirakka. Jos taas puhutaan karjalanpiirakoista, niin silloin lähtökohtaisesti tarkoitetaan ruiskuoreen leivottua riisipiirakkaa.
Et voi sanoa, että karjalanpiirakkaan ei kuulu riisi. Kun nimenomaan se kuuluu juuri karjalanpiirakkaan. Sen sijaan voit sanoa, että perinteisesti Karjalassa ei ole leivottu piirakoita riisitäytteisinä.
Ei, karjalanpiirakalla ei lähtökohtaisesti tarkoiteta riisitäytteistä piirakkaa. Ihan jo koska nykyäänkin karjalanpiirakoita leivotaan eri täytteillä, joista riisi on vain yksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä oli tehty kuitenkin uutinen. Somali perusti ravintolan...
Kyllä se uutisesta käy, harvoin kuulee, että heikäläiset tekee työtä, varsinkaan palveluammatissa, missä pitäisi palvella toisesta kulttuurista tulevia.
Tunnetko somaleita noin muuten, muuten? Itse tunnen mm. opettajan, joka siis käy töissä. Ja useita siivoojia ja bussikuskeja.
En tunne henkilökohtaisesti, sinä tunnet mm opettaja ja joitakin muita. Ei kuulosta paljolta ottaen huomioon, kuinka paljon heitä on ja olleet täällä vuosikymmeniä. Kotoutumiseen on ollut aikaa, mutta kuten totesin olen huomannut, että heillä on vaikeuksia palvella ainakin kantaväestöön kuuluvia naisia. Tästä minulla on kokemusta. Olisi muutakin, mutta jätän kertomatta, ettei tule är- kirjaimella alkavia syytöksiä. Terveisiä itä- Helsingistä.
EnsimmäisetSomput haettiin SDP tahdosta hajonneesta Neuvostoliitosta.
Tunnen työpaikalta kaksi somalia, toinen on lääkäri ja toinen on sairaanhoitaja, molemmat on naisia. Heistä on pelkkää hyvää sanottavaa.
Ja olen nähnyt bussin ratissa somalimiehen, hänestä jäi aivan neutraali kuva, ei mitään valittamista.
Eikös se usein ole niin, että ensimmäisen mm-sukupolven ammatit on vähemmän koulutusta vaativia, ja ne, jotka on täällä syntyneet, eli seuraava sukupolvi, kouluttautuvat samoihin ammatteihin kuin muutkin?
-eri-
"Eikös se usein ole niin, että ensimmäisen mm-sukupolven ammatit on vähemmän koulutusta vaativia, ja ne, jotka on täällä syntyneet, eli seuraava sukupolvi, kouluttautuvat samoihin ammatteihin kuin muutkin?"
Tuohan se teoria on, jonka somalit ovat osoittaneet empirialla epäpäteväksi heidän kohdallaan. Somalit ovat olleet täällä jo 30 vuotta, eli kyseessä on nyt jo toinen ja monesti jopa kolmas sukupolvi. He ovat syntyneet Suomeen, käyneet koulunsa Suomessa ja saaneet kaikki mahdollisuudet oppia kieli ja kulttuuri alusta lähtien. Silti kuten Kelan tutkimuksista käy ilmi, niin valtaosa myös toisen ja kolmannen sukupolven edustajista elää koko elämänsä työttöminä toimeentulotuen varassa, jonka lisäksi heidän rikollisuusprosenttinsa ovat aivan järkyttäviä jo nuoresta, pahimmillaan lapsesta, lähtien. Helsingin poliisin mukaan nuorimmat katujengien jäsenet ovat vain 11- tai 12-vuotiaita.
Joten ei, se ei toimi kuten kuvittelet. Poikkeuksia tietysti saattaa olla. Lähtökohtaisesti eri etnisistä taustoista peräisin olevilla on kuitenkin huomattavia eroja yhteiskuntaan sopeutumisessa jopa ylisukupolvisesti, minkä takia on täysin väärin yrittää niputtaa "ulkomaalaistaustaiset" yhdeksi ryhmäksi.
Ei kai kaikki somput ole tulleet Suomeen yhtä aikaa? Ensimmäiset tuli 30 vuotta sitten, mutta sen jälkeenkin on tullut. Joka tapauksessa suurempi työssäkäyntiprosentti heillä on kuin Suomessa satoja vuosia asuneilla romaneilla. Ehkä suomalainen työelämä on vähän ra- sistinen, ei hyväksy helposti muualta tulevia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ennakkoluuloinen, myönnän. Mietin vaan, että kuka tuolla käy. Ravintolassa syöminen (Suomessa) on usein hitsin kallista ja ison perheen ruokailut maksaa aika paljon. Aluella asuvat kantikset tuskin kaikki ovat juuri somalialaisen ruoan ystäviä.
No persut tuskin, se on selvä. Eikä välttämättä tosiaan ainakaan kaikki Rastilan alueella asuvat kantiksetkaan.
Mutta avarakatseiset, hyvin toimeen tulevat, uusien kokemusten hakijat varmaan käy tuolla. Sama porukka, joka muutenkin syö erilaisissa ravintoloissa.
Eikö ne ihmiset ole arkena kuitenkin töissä? Hain takaa sitä, että millä tuollainen ravintola pysyy pystyssä? Ei se ole helppoa täällä.
Ihmettelen myös tuota persu-asennetta. Se ei liity nyt tähän. Pohdin alueen asukkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hävettää olla kantasuomalainen, kun näitä kommentteja lukee. En tiedä missä maakuopassa elätte laput silmillä, jos ette muka koskaan ole somalialaistaustaista ihmistä nähneet Suomessa töissä?
Asun pk-seudulla ja näen heitä töissä päivittäin, esim. kuljettajina, kaupoissa, ravintoloissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, vammaisten ja vanhusten hoitajina, postia jakamassa, vartijoina jne.
Jo muinaisen ysärin loppupuolella mulla oli työpaikalla kollegoina somaleja, ja se ei ollut edes pk-seudulla se.
Mut hei, jatkakaa te laput silmillä siellä maakuopassa elämistä. Toki voi myös kokeilla elää silmät auki ja hyväksyä tosiasiat.
PS. Ei ole eka somalialainen ravintola Hgissä tämä.
Ihan vapaasti saat hävetä ihan mitä haluat, se on ihan vain sun ongelmasi.
Tosiasia nyt kuitenkin on, että kun esimerkiksi Helsingissä katselee ympärilleen, niin ahkerassa työntouhussa on virolaisia, muualta itä-Euroopasta tulleita, itä-Aasiasta tulleita ja läntisestä sekä eteläisestä Afrikasta tulleita. Ovat ystävällisiä ja kohteliaita.
Somalit loistavat poissolollaan, mitä havaintoa tukevat tilastot, sillä joka toinen työvoimaan kuuluva Suomen somalialainen on työtön.
Muuttajien työttömyysaste on korkeampi ja työllisyysaste on matalampi kuin kantaväestöön kuuluvilla. Suomeen muuttaneet ulkomaalaistaustaiset eroavat toisistaan monin tavoin. Työllisyys- ja työttömyysasteet vaihtelevat suuresti sen mukaan, mistä maasta muuttajat ovat tulleet.
Suurista muuttajaryhmistä usein työperusteisesti muuttaneiden virolaistaustaisten asema työmarkkinoilla on lähellä kantaväestöön kuuluvien tilannetta.
Sen sijaan somalialais-, irakilais- ja afganistanilaistaustaisten työttömyysaste on selvästi korkeampi ja työllisyysaste matalampi kuin kantaväestöön kuuluvilla. Näissä taustamaaryhmissä korostuu myös naisten alhainen työllisyysaste.
https://tilajakehitys.hel.fi/ulkomaalaistaustaisten_tyollisyys
Parhaiten työllistyvät Viron kansalaiset. Myös Pohjois-Amerikasta, Aasiasta sekä muista Euroopan maista muuttaneet työllistyvät suhteellisen hyvin.
– Heikoimmin työllistyvät Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä lähtöisin olevat, ja näistä erityisesti Somalian ja Irakin kansalaiset, Kyntäjä kertoo.
Äidinkielen mukaan tilastoituna kymmenestä suurimmasta äidinkielestä korkein työllisyysaste oli toissa vuonna viroa, englantia, ja vietnamia puhuvilla.
Ruotsin kansalaisten työllisyysaste oli kolmanneksi korkein Suomen ja Viron kansalaisten jälkeen.
– Kolme huonointa työllisyysastetta äidinkielen mukaan oli puolestaan oli arabiaa, somaliaa ja persiaa puhuvilla, Larja sanoo.
On epäeettistä niputtaa kaikki ympäri maailmaa tulevat ihmiset samaan ryhmään, sillä heidän käytöksessään ja toiminnassaan on valtavia eroja.
Somaliruoka on hyvää, tv keskiikäinen valkoinen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keittiössä räkivät vääräuskoisten ruokiin, bon apetit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ennakkoluuloinen, myönnän. Mietin vaan, että kuka tuolla käy. Ravintolassa syöminen (Suomessa) on usein hitsin kallista ja ison perheen ruokailut maksaa aika paljon. Aluella asuvat kantikset tuskin kaikki ovat juuri somalialaisen ruoan ystäviä.
No persut tuskin, se on selvä. Eikä välttämättä tosiaan ainakaan kaikki Rastilan alueella asuvat kantiksetkaan.
Mutta avarakatseiset, hyvin toimeen tulevat, uusien kokemusten hakijat varmaan käy tuolla. Sama porukka, joka muutenkin syö erilaisissa ravintoloissa.
Eikö ne ihmiset ole arkena kuitenkin töissä? Hain takaa sitä, että millä tuollainen ravintola pysyy pystyssä? Ei se ole helppoa täällä.
Ihmettelen myös tuota persu-asennetta. Se ei liity nyt tähän. Pohdin alueen asukkaita.
Ainakin se ensimmäinen somalialainen ravintola, vuonna 2016 avattu Camel Cafe, on suljettu pysyvästi. Joten siitä ei tullut suurta menestystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Somalialainen keittiö keskittyy lihaan, riisiin ja spagettiin. Ei kalaa eikä kasviksia. Ehkä itä-Helsingissä toimii, muualla Helsingissä ei kyllä toimisi.
Varmaan hygienia huipussaan keittiössä.
Vierailija kirjoitti:
Tätä on odotettu jo 20 vuotta!
30 vuotta. Moskovan yöjuna tuli rajalle 1991.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, tuota en tiennytkään että pastaa vetävät siellä, mutta makaroonithan ovat sen sinne vieneet luonnollisesti...
Somalian kansallisruoka on keitetty spaghetti. Kyllä, luit oikein. Somalia oli aikoinaan Italian siir tom aa.
Kuvaa hyvin palstan tasoa, että tämmöinenkin vale saa yläpeukkua. Laitatko vielä lähteen näin hienolle väitteelle?
Sinä siis ihan tosissasi uskot, että Somalia ei ole ollut Italian siirtomaa?
Kannattaa uskoa, sillä Italia perusti vuonna 1889 Italian Somalimaan Keski-Somaliaan, johon liitettiin Sansibarin sulttaanilta saadut maat.
Nämähän eivät ole uskon asioita vaan historiaa. Suosittelen lukemaan sitä.
(sivullinen)
Odottelen yhä linkkiä mutta kuten tavallista, persujen kanssa saa odottaa ikuisesti. Somalian kansallisruoka ei ole keitetty spagetti vaikka palstalla niin uskotaan.
Ei tuossa jutussa tosiaan väitetty, että spagetti on kansallisruokaa vaan että Somaliassa syödään paljon spagettia, koska italialaiset sen toivat aikoinaan maahan.
Tuossa uudessa ravintolassa tarjotaan jutun mukaan somalialaista ruokaa, johan on otettu makaan suomalaisia vaikutteita.
Linkin olisit helposti löytänyt itsekin, alla olevassa linkissä todetaan mm. "Somalia itsenäistyi 26. kesäkuuta 1960, ja 1. heinäkuuta Italian Somalimaa ja Brittiläinen Somalimaa yhdistyivät itsenäiseksi liittovaltioksi.".
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Somalia
Sivusta
Vierailija kirjoitti:
On tuo xawaaji se vehkeen hajuinen mauste jota soikiopäät lotraavat joka ruokaan?
Soikiopää on kyllä Suomessa tarkoittanut ihan muuta kansanryhmää, jos satut muistat Peteliuksen vanhoja sketsejä.
Voin kuvitella että maukasta safkaa on.
Pitää käydä testaamassa.
Alue: Aihe vapaa
No persut tuskin, se on selvä. Eikä välttämättä tosiaan ainakaan kaikki Rastilan alueella asuvat kantiksetkaan.
Mutta avarakatseiset, hyvin toimeen tulevat, uusien kokemusten hakijat varmaan käy tuolla. Sama porukka, joka muutenkin syö erilaisissa ravintoloissa.