Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten oppia hoitamaan lapsiperheen arjen pyöritys?
16.08.2023 |
Tää kaikki on mulle niin hankalaa; aamu- ja iltarutiinit, jatkuva ruoanvalmistus ja ruokailu, ulkoilut, kotityöt... Olen aina ollut ihminen, joka esimerkiksi nappaa kaapista jotain syötävää sillon kun on nälkä, nyt täytyykin kokoajan valmistaa aterioita ja miettiä onko jääkaapissa kaikkea tarvittavaa ym.
Suoritan taukoamatta jotain ja silti osa hommista jää roikkumaan, lapsi syö osittain valmisruokaa eikä joka päivä ulkoilla. Ja mulla on vain yksi lapsi! Ja puolisokin, joka tosin tekee pitkähköä työpäivää. Miten te muut äidit pyöritätte arkea?? Palaan 6kk kuluttua työelämään ja kauhistuttaa miten muka kerkeän työpäivän päälle tehdä enää mitään. Apua ja käytännön vinkkejä kiitos??
Kommentit (123)
Ihmiset on oikeasti uusavuttomia tänäpäivänä.
T: suurtalouskokki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan perheenäiti tai järkevä ihminen ei tee joka päivä kahta eri ruokaa. Missä on aivosolut? Onko hukassa?
En kyllä tiedä ketään joka tarjoaisi lounaaksi ja päivälliseksi samaa ruokaa. Meillä ei ole ikinä ollut niin, lapsetkin jo aikuisia. Täysin päätön idea.
Mene nyt jo muualle provoilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla se on aluksi opettelua. Itse herään klo 4.00 ja rupean laittamaan aamupalaa, samalla laitan pyykkikoneen pyörimään ja siivoan. Teen myös välipalat valmiiksi koulusta palaaville lapsille ja aloitan iltaruuan tekoa. Sitten klo 6.00 lähtien rupean herättämään eri aikaan kouluun lähteviä koululaisia. Ruoka-allergioiden vuoksi kaikilla perheessä on erilaiset ruuat. Kun saan kaikki lapset koulutielle ja mies lähtee töihin, lähden myös itse töihin.
Kun palaan töistä, osa lapsista on syönyt välipalat ja alkaa olla nälkä. Aamulla esivalmisteltu ruoka on helppo kypsentää loppuun ja sitten syömme koko perhe. Mies on käynyt kaupassa, kun kauppa osuu hänen työmatkansa varteen. Tiskaan ja mietin seuraavan aamun kuviot valmiiksi. Illalla saatan käydä vielä lenkillä jos jaksan. Ilta kuluu yleensä siihen että lapset tekevät läksyt ja laitan heidän nukkumaan ajoissa. 6 lasta ja mies.
Minulla rutiinit, aikataulut ja etukäteissuunnittelu auttavat paljon.
Jos heräät 04.00, niin mihin aikaan menet nukkumaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan perheenäiti tai järkevä ihminen ei tee joka päivä kahta eri ruokaa. Missä on aivosolut? Onko hukassa?
En kyllä tiedä ketään joka tarjoaisi lounaaksi ja päivälliseksi samaa ruokaa. Meillä ei ole ikinä ollut niin, lapsetkin jo aikuisia. Täysin päätön idea.
Mene nyt jo muualle provoilemaan.
Sinähän se täällä provoilet.
Herään joka aamu kello 3. Leivon ruisleivät, rieskat ja piirakat ennenkuin herätän perheen aamupuurolle. Keitettyjä munia on myös ja ne haen omasta kanalasta. Poljen töihin pyörällä 15 km/ suunta ja valmistan päivällisen. Iltapalaksi ja välipalaksi on sitten leipaisemiani vehnäsiä ja marjamehua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa-aikainen työ ja mies joka hoitaa yli puolet kodinhoitoon ja lapseen liittyvistä asioista. En ole äitinä supersuorittaja eikä mun tarvitsekaan olla.
Meidän esimerkki päivä taaperon kanssa:
-Aamu 7 ylös
-Päivän vaatteet päälle, aamupala meille molemmille
-Lapsi syö nopeammin, menee katsomaan lastenohjelmia siksi aikaa että syön loppuun ja siivoan jäljet
-Pottahommat, leikkimistä yms
-Teen päivän pikasiivouksen eli yleensä pikainen imurointi tai pyykkien laitto
-päivän aktiviteettia eli ulkoilua, kyläilyä, kaupassa käyntiä tai vastaavaa
-lounaalle kotiin tai lounas jossakin muualla
-päiväunet sillon kun vielä nukkui (nyt reilu 2v mutta harvoin nukkuu enää kotona)
-leikkimistä, ulkoilua ja lomassa vaikkapa päivällisen tekemistä (jos teen päivällisen lapsi saa katsoa vaikkapa hetken niitä ohjelmia että ei hypi seinille)
-isä tulee kotiin ja lähtevät monesti vaikka kävelylenkille niin saan huokaista hetken ennen iltahommia
Tässä on meidän aika perus päivä. Toki olen viikosta 3 päivää myös töissä ja silloin lapsi hoidossa. Nyt olen viimeisilläni raskaana joten välillä väsyttää aika lailla lapsen hoito mutta on vaan jaksettava ja teen ruokaa yleensä isot satsit ja syödään samaa ruokaa useampana päivänä toki välipalat jne vaihtuu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Herään joka aamu kello 3. Leivon ruisleivät, rieskat ja piirakat ennenkuin herätän perheen aamupuurolle. Keitettyjä munia on myös ja ne haen omasta kanalasta. Poljen töihin pyörällä 15 km/ suunta ja valmistan päivällisen. Iltapalaksi ja välipalaksi on sitten leipaisemiani vehnäsiä ja marjamehua.
Kätevää että teillä kanat munii keitettyjä munia 😂
Ja sitten muka ihmetellään miksi ihmiset eivät tee lapsia... Nämä viestit ovat ihan painajaismaisia. Tekisin varmaan harakirin jos elämäni olisi tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut ihan oikeasti ottaa nämä vityuilut ja pätemisen tosissaan ja se aiheuttaa hirveät paineet. Lopettakaa se täysellisyydentavoittelu ja ylisuorittaminen. Armahtakaa itseänne. Syökää nakkeja vaikka suoraan paketista ja vaikka joka päivä.
Se on paras palvelus mitä voitte myös niille lapsillenne tehdä. Hirveät jälkiseuraukset voi olla myös niille omille silmäterille kun äiti on ihan kuilunpartaalla ja uupunut ja väsynyt kun yrittää jokaisen asian tehdä millilleen.
Rentoutukaa! P.s. Täällä suurin osa provoilee vaan ja purkaa omaa pahaa oloaan.
Minun koko elämä pyörii ruuan ja ruokailun ympärillä! Että Sirpa-Jessica saa varmasti vaihtelevaa, ravitsevaa ja monipuolista ruokaa. Maistelemme aasialaisia Makuja parhaillaan ja Sirpa-Jessican takapuoli on niin kovilla, kun ei ole reppana vielä tottunut sweetchilikastikkeisiin ja raakana syötäviin äyriäisiin.
Mutta onpahan elämyksiä ja uusia makuja perkele! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa leipoa leivät ja pullat itse, tulee halvemmaksi. Kiisselit itse poimituista marjoista ja itse tehty omenahillo lettujen kanssa, mikä sen parempaa. Lauantaina perusteellinen kodin siivous ja sunnuntaina tehdään seuraavan viikon ruuat. Näin seuraava viikko alkaa ilman stressiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotiarki helpottaa paljon. Lapsi saa siellä kolme ateriaa päivässä.
Mä teen vain isoja ruokia, esim. keittoja ja laatikoita. Niistä syö monta päivää. Ei siitä mitään tulisi, jos pitäisi joka päivä tehdä kaksi lämmintä ruokaa.
Mutta semmostahan tää on. Yhtä aikatauluttamista ja suorittamista. Lohduttaudun sillä, että tää ei kestä ikuisesti, ja vaikka tää on mulle tylsää, tää on lapselle sitä hyvää ja turvallista arkea.
Päiväkoti on vielä helppo vaihe, lapsihan hoidetaan siellä iltapalaa ja nukkumaanmenoa lukuunottamatta. Riemu alkaa kouluiässä, kun pikkukoululaisen pitäisi olla iltapäivä yksin kotona tai ylipitkän kesäloman sumpliminen ja ruuanlaitto todellakin sen kaksi kertaa päivässä, vaikka itse olet töissä.
Tekee riittävän isoja annoksia ruokaa, niin riittää koululaisen lounaaksi. Kesäloma-ajat on tosiaan haastavat, mutta muuten kouluikäisen kanssa on kyllä helpompaa. Ei tartte vahtia koko ajan, se osaa itsekin tehdä itselleen voileivän välipalaksi ja aamupalaksi ja laittaa astiansa suoraan koneeseen, ei tartte kuskata kiukuttelevaa lasta aamupimeällä lumihangessa rämpien päiväkotiin kun se koululainen kävelee sinne yksin. Eikä se todennäköisesti saa itkupotkuraivaria kun makaronilaatikossa on sipulia ja tarvittaessa sen voi jättää yksin kotiin, eikä ole pakko raahata lasta mukaan joka paikkaan.
Hyviä vinkkejä on jo tullut! Rutiinien pitämiseen vaikuttaa paljon sekin, minkä ikäinen lapsi on. Meillä vauva oli tosi riippuvainen sylistä, nukkui pitkään monet (lyhyet) päikkärit joille piti nukuttaa pitkään, ei juuri itsekseen viihtynyt vaikka mitä olisi keksinyt eikä kantoreppukaan kelvannut. Syöminen vielä imetystä ja muut ruuat päälle mikä oli aikaavievää. Kaikki kokkaus ja kotihommat piti tehdä vasemmalla kädellä jossain pikku välissä. Vuoden iläisenä ja sen jälkeen alkoi helpottaa, kun oli melko samat nukkuma- ja ruokailuajat ja lapsi enenevissä määrin touhuaa itsekseen tai mukana kotihommissa.
Omia vinkkejä:
- Tee uniaikataulu jota yrität noudattaa. Netistä löytyy esimerkkejä, jos et yhtään hahmota mikä lapselle olisi hyvä rytmi.
- Suunnittele ruokailut nukkumisen ympärille: esim. lounas ennen päiväunia, välipala sen jälkeen jne. Mieti miten paljon syömiseen pitää varata aikaa ja suunnittele kellonaika sen mukaan. Kirjoita uni- ja ruoka-ajat paperille jos et muuten muista niitä.
- Kun tiedät, milloin pitäisi nukkua ja syödä, voit suunnitella milloin teet ruuat. Jos puoliso on illat kotona, tehkää silloin iso satsi ruokaa jota lämmitätte seuraavan päivän lounaalle. Pakastakaa valmista ruokaa. Välipalaksi riittää banaani käteen ja aamu- ja iltapala voi olla puuroa, jogurttia ja muuta helppoa.
- Suunnitelkaa viikon ruuat etukäteen, kirjatkaa ylös tarvittavat ainesosat ja käykää kerran viikossa kaupassa.
- Mieti, mikä on teidän rytmillä helpoin ulkoiluaika. Aamulla ennen lounasta? Iltapäivällä välipalan jälkeen? Noudata sitä.
Kaikessa toistuu se, että asiat suunnitellaan etukäteen, jolloin ei aamukymmeneltä tarvitse pähkäillä, pitäisikö vielä lähteä ulos vai joko syödään ja ai niin, kaapissa ei ole ruokaa ja lapsi jo huutaa nälkäänsä. Suunnitelmasta SAA totta kai joustaa ja elää spontaanisti, mutta se helpottaa jokapäiväistä toimimista. Pikkuhiljaa opit teille parhaat tavat!
Tässä vielä meidän aikataulu 1,5-vuotiaan kanssa:
- herätys klo 7-8, vaatteiden vaihto ja aamiainen
- aamiaisen jälkeen ulos tai muuta leikkimistä, pieniä kotitöitä
- viimeistään klo 11 aikaan lounaan lämmitys ja muu valmistelu, vaikka kurkun leikkaaminen tai muu helppo tuorepala.
- päiväunet 12.30-14
- päiväunien jälkeen välipala, usein esim. banaani ja lasi piimää
- uudestaan ulos tai muuta leikkimistä, pieniä kotitöitä
- lapsi syö päivällisen klo 17
- aikuisille valmistetaan jossain vaiheessa päivällinen, joka syödään kun lapsi syö puuron klo 19 tai sitten vasta myöhemmin (kohta pitää varmaan itsekin siirtyä syömään klo 17)
- puuron jälkeen iltapuuhat (lelujen siivous, hammaspesu, yökkäri päälle, iltasatu), klo 20 sänkyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan perheenäiti tai järkevä ihminen ei tee joka päivä kahta eri ruokaa. Missä on aivosolut? Onko hukassa?
En kyllä tiedä ketään joka tarjoaisi lounaaksi ja päivälliseksi samaa ruokaa. Meillä ei ole ikinä ollut niin, lapsetkin jo aikuisia. Täysin päätön idea.
Mene nyt jo muualle provoilemaan.
Sinähän se täällä provoilet.
Normaalisti ihmiset tekee päivälliseksi sellaisen annoksen, että seuraavana päivänä sitä samaa voi syödä lounaaksi. Ei tartte syödä samana päivänä kahta kertaa samaa ruokaa, eikä kokata kahta kertaa päivässä. Kahden aikuisen ja yhden taaperon taloudessa se ei vaadi edes kovin ison ruoka-annoksen tekoa.
Miksi lapsiperhe-elämän pitää olla jotain hullua suorittamista ja aikatauluttamista? Mitä teen väärin kun mun elämä ei ole? Ihan normaalisti syön, elän, siivoan, pesen pyykit. Tein näitä asioita jo ennen lasta. Samalla kun teen omat ruuat, teen lapsen ruuat, samalla kun pesen pyykkiä, pesen lapsen vaatteet. Jos käyn kauppakeskuksessa, ostan lapsen jutut jne. Ihan tavallista arkea jossa on mukana lapsi. Ei lapsi mitenkään merkittävästi lisää työmäärää. Miksi lapsia pitää hyysätä? Missä teidän miehet on kun ei osallistu?
Vierailija kirjoitti:
Hyviä vinkkejä on jo tullut! Rutiinien pitämiseen vaikuttaa paljon sekin, minkä ikäinen lapsi on. Meillä vauva oli tosi riippuvainen sylistä, nukkui pitkään monet (lyhyet) päikkärit joille piti nukuttaa pitkään, ei juuri itsekseen viihtynyt vaikka mitä olisi keksinyt eikä kantoreppukaan kelvannut. Syöminen vielä imetystä ja muut ruuat päälle mikä oli aikaavievää. Kaikki kokkaus ja kotihommat piti tehdä vasemmalla kädellä jossain pikku välissä. Vuoden iläisenä ja sen jälkeen alkoi helpottaa, kun oli melko samat nukkuma- ja ruokailuajat ja lapsi enenevissä määrin touhuaa itsekseen tai mukana kotihommissa.
Omia vinkkejä:
- Tee uniaikataulu jota yrität noudattaa. Netistä löytyy esimerkkejä, jos et yhtään hahmota mikä lapselle olisi hyvä rytmi.
- Suunnittele ruokailut nukkumisen ympärille: esim. lounas ennen päiväunia, välipala sen jälkeen jne. Mieti miten paljon syömiseen pitää varata aikaa ja suunnittele kellonaika sen mukaan. Kirjoita uni- ja ruoka-ajat paperille jos et muuten muista niitä.
- Kun tiedät, milloin pitäisi nukkua ja syödä, voit suunnitella milloin teet ruuat. Jos puoliso on illat kotona, tehkää silloin iso satsi ruokaa jota lämmitätte seuraavan päivän lounaalle. Pakastakaa valmista ruokaa. Välipalaksi riittää banaani käteen ja aamu- ja iltapala voi olla puuroa, jogurttia ja muuta helppoa.
- Suunnitelkaa viikon ruuat etukäteen, kirjatkaa ylös tarvittavat ainesosat ja käykää kerran viikossa kaupassa.
- Mieti, mikä on teidän rytmillä helpoin ulkoiluaika. Aamulla ennen lounasta? Iltapäivällä välipalan jälkeen? Noudata sitä.Kaikessa toistuu se, että asiat suunnitellaan etukäteen, jolloin ei aamukymmeneltä tarvitse pähkäillä, pitäisikö vielä lähteä ulos vai joko syödään ja ai niin, kaapissa ei ole ruokaa ja lapsi jo huutaa nälkäänsä. Suunnitelmasta SAA totta kai joustaa ja elää spontaanisti, mutta se helpottaa jokapäiväistä toimimista. Pikkuhiljaa opit teille parhaat tavat!
Tässä vielä meidän aikataulu 1,5-vuotiaan kanssa:
- herätys klo 7-8, vaatteiden vaihto ja aamiainen
- aamiaisen jälkeen ulos tai muuta leikkimistä, pieniä kotitöitä
- viimeistään klo 11 aikaan lounaan lämmitys ja muu valmistelu, vaikka kurkun leikkaaminen tai muu helppo tuorepala.
- päiväunet 12.30-14
- päiväunien jälkeen välipala, usein esim. banaani ja lasi piimää
- uudestaan ulos tai muuta leikkimistä, pieniä kotitöitä
- lapsi syö päivällisen klo 17
- aikuisille valmistetaan jossain vaiheessa päivällinen, joka syödään kun lapsi syö puuron klo 19 tai sitten vasta myöhemmin (kohta pitää varmaan itsekin siirtyä syömään klo 17)
- puuron jälkeen iltapuuhat (lelujen siivous, hammaspesu, yökkäri päälle, iltasatu), klo 20 sänkyyn.
Jatkan vielä tätä pitkää viestiäni. Ei ole tarkoitus, että elämästä tulee minuutintarkkaa suorittamista, vaan päivät vähän vaihtelevat, ruokakin voi olla valmisruokaa ja joka päivä ei ole pakko ulkoilla. Mutta itseäni ainakin helpottaa että on joku raami minkä mukaan toimia. Teen töissä ihan samoin, eli mietin etukäteen mitä pitää tehdä, miten kauan aikaa se vie ja milloin teen sen, sekä voiko työvaihetta jotenkin helpottaa. Säästyy sitten jatkuvalta miettimisen vaivalta.
Ap:n lapsi on kaiketi aika pieni? Minullakin oli esikoisen ollessa vauva vaikeuksia pitää rutiineita, kun en myöskään ollut sellaiseen tottunut. Ja tuntui tosiaan, että elämä pyörii pelkän ruuanlaiton, syönnin ja keittiön siivouksen ympärillä, välillä päiväunille laittoa ja vähän leikkimistä ja taaperon levittämien tavaroitten siivousta. Mutta se on vaan vaihe! Sitä oppii vanhempana niihin rutiineihin, lapsi ei jossain vaiheessa ole ihan niin vahdittava, joten kaiken tekeminen helpottuu, kun lapsi menee päiviksi päiväkotiin niin kotitöiden määrä putoaa puoleen, kun sotkua ja ruuanlaittoa tulee niin paljon vähemmän. Mutta alkuun se aika menee kyllä lähinnä siinä arjen pyörityksessä, herätys, aamutoimet, päiväkodin kautta töihin, päiväkodista kotiin, ruoka, pieni hetki puuhailua yhdessä, iltatoimiin, nukkumaan, sama alusta. Lapsen kasvaessa helpottuu kaikki.
Alue: Aihe vapaa
En kyllä tiedä ketään joka tarjoaisi lounaaksi ja päivälliseksi samaa ruokaa. Meillä ei ole ikinä ollut niin, lapsetkin jo aikuisia. Täysin päätön idea.