LASTEN synttärikutsuun vastaaminen, eikö teillä ole mitään käytöstapoja??
Meidän lapsella on synttärit syksyllä, ja laitettiin hyvissä ajoin kutsu kaverisynttäreille. Aika, paikka ja ketä koskee.
Mitä tekevät nämä kutsutut? Osaa lukee viestin, ja ei vastaa MITÄÄN. Osa ei moneen päivään edes avaa lähetettyä viestiä. YKSI äiti vastaa etiketin mukaisesti ja ystävällisesti Kiitos paljon ihanasta kutsusta, pääsemme (henkilöt X Y ja z) saapumaan.
Eikö teillä ole mitään tapoja aivan hirveää käytöstä ettei vastaa mitään, ei edes Kiitos
Kommentit (208)
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sellanen systeemi n. 30 vuotta sitten, että ilmoitin hyvissä ajoin sankarille kuinka monta ystävää voi kotiin kutsua juhlimaan.
He tulivat koulun jälkeen muutamaksi tunniksi ja tällänen toimi oikein hyvin.
Aika oli toinen ja lapset tyytyi vähempään. Riitti herkut ja keskinäiset leikit.
Meilläkin joskus vietettiin lasten kutsut arkena ja viikonloppuna sukulaiset, joskus viikonloppuna kutsut kaikille. Toimi todella hyvin. Ja lapset todellakin leikki niin n.30 kuin 10 vuotta sitten. Joissakin perheissä hirveesti krääsää ja rekvisiittaa mm. mikä se onkaan, ku pitää silmät sidottuna jotain härpäkettä pätkiä. Ei oo suomalaisten juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmiset eivät voi tietää missä he ovat muutaman viikon päästä? Olettaen että työvuorot ovat selvillä. Miten voi olla niin kujalla omista aikatauluista...
Työvuoro. Sen saa kyllä vaihdettua.
Miksi aikuinen vaihtaa työvuoronsa lastenkutsujen vuoksi? Meillä on lapset päässeet kutsuille ilman minuakin, onhan heillä isä. Meillä järjestetty lastenkutsut minun työvuorojen mukaan. Tiedän tarkalleen, milloin lapseni ovat syntyneet, eli pyydän juuri sen synttäriviikonlopun vapaaksi!
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Olen monta kertaa - lähes yhtä monta kertaa kuin kirjoituksen olen lukenut, eli noin 100 - miettinyt, minkälaisen tuen pariin tämä ihminen pitäisi ohjata. Jonkunlainen narsistinen persoonallisuus luonnollisesti on kyseessä, mutta vaikuttaa siltä, että jotain muutakin hoidettavaa on.
Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa monella on kädet täynnä perheen selviytymiseen liittyviä asioita joten jokin kutsuun vastaaminen voi olla joko unohtunut tai ehkä henkisesti haastavaa.
Toisin sanoen, kutsun lukeminen lanttien laskun välissä ei ole aiheuttanut mitään iloa vaan joku ei vain ole jaksanut siirtää huolien taakkaa sivuun ja kirjoittaa ystävällistä vastausta.
Tuskin kysymys on käytöstavoista tai ilkeydestä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sellanen systeemi n. 30 vuotta sitten, että ilmoitin hyvissä ajoin sankarille kuinka monta ystävää voi kotiin kutsua juhlimaan.
He tulivat koulun jälkeen muutamaksi tunniksi ja tällänen toimi oikein hyvin.
Aika oli toinen ja lapset tyytyi vähempään. Riitti herkut ja keskinäiset leikit.
Eli jätit kylmästi ulkopuolelle jonkun, kun määräsit lukumäärän joka kelpaa? 6 jantteria,eikä yhtään enempää?
Mielestäni on ärsyttävää, kun kutsu tulee yli kuukauden ennen juhlia, eikä siinä lue milloin viimeistään pitäisi vastata, että pääseekö osallistumaan. Sitten piankin kysellään "niin Riina, pääseekö teidän porukka tällä kertaa juhlimaan vai ei?". Laittakaa se vastauspyyntö siihen kutsuun, jos haluatte tiettyyn aikaan mennessä vastauksen. Jos kutsuun ei ole laitettu, niin minä oletan, että voi vastata vaikka 5 päivää ennen juhlia.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa monella on kädet täynnä perheen selviytymiseen liittyviä asioita joten jokin kutsuun vastaaminen voi olla joko unohtunut tai ehkä henkisesti haastavaa.
Toisin sanoen, kutsun lukeminen lanttien laskun välissä ei ole aiheuttanut mitään iloa vaan joku ei vain ole jaksanut siirtää huolien taakkaa sivuun ja kirjoittaa ystävällistä vastausta.
Tuskin kysymys on käytöstavoista tai ilkeydestä.
Ennen oltiin paljon köyhempiä ja silti oli käytöstavat.
Tiedätkö, ne menee niin usein hukkaan. Kerrankin löysin poikani repusta jostakin taskun takaa ikivanhan synttärikutsun. Vähän oli käynyt mielessä,että jahas ei sitten kutsuttu häntä, vaikka muut kutsuttiin. Heillä ehkä ihmeteltiin, miksei meiltä tule vastausta eikä vierasta. Näitä kutsuja on pyörinyt lasten repuissa.
Tiedätkö, lapsesi ei varmasti halunnut mennä noille synttäreille. Niille synttäreille, jotka on hyvien ja kivojen kaverien eivät kyllä jätä menemättä tai unohda. Tämä on juuri sitä, kun aikuiset sählää lasten kaverisuhteissa, miettimässä, kuka on kutsuttu ja minne ja miksi ja mitä ja mitä ja mitä ja keskenään kähisevät enemmän kuin lapset.
Ne nimenomaan on LASTEN synttärit, ei mitkään juhlat. Tämä on mennyt ihan älyttömäksi. Ne on lapselle tärkeät ja kavereille tärkeät, mutta ei aikuisille. Jotkut ehdottelee vuorojen vaihtoja, mä en pääsisi töihin laisinkaan, jos kolmen lapsen kaverien synttärien, anteeksi JUHLIEN vuoksi alkaisin vuorojani vaihdella.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on ärsyttävää, kun kutsu tulee yli kuukauden ennen juhlia, eikä siinä lue milloin viimeistään pitäisi vastata, että pääseekö osallistumaan. Sitten piankin kysellään "niin Riina, pääseekö teidän porukka tällä kertaa juhlimaan vai ei?". Laittakaa se vastauspyyntö siihen kutsuun, jos haluatte tiettyyn aikaan mennessä vastauksen. Jos kutsuun ei ole laitettu, niin minä oletan, että voi vastata vaikka 5 päivää ennen juhlia.
Jos kutsussa ei lue vastausaikaa, mikset kysy sitä? "Hei, emme vielä tiedä syystä X, mihin mennessä toivot vastausta?" ja tietysti kiität kutsusta jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on ärsyttävää, kun kutsu tulee yli kuukauden ennen juhlia, eikä siinä lue milloin viimeistään pitäisi vastata, että pääseekö osallistumaan. Sitten piankin kysellään "niin Riina, pääseekö teidän porukka tällä kertaa juhlimaan vai ei?". Laittakaa se vastauspyyntö siihen kutsuun, jos haluatte tiettyyn aikaan mennessä vastauksen. Jos kutsuun ei ole laitettu, niin minä oletan, että voi vastata vaikka 5 päivää ennen juhlia.
Jos kutsussa ei lue vastausaikaa, mikset kysy sitä? "Hei, emme vielä tiedä syystä X, mihin mennessä toivot vastausta?" ja tietysti kiität kutsusta jne.
Siksi, että tämä suinkaan ei ole ainoa epäselvä viesti, joka puhelimeen pongahtaa päivän mittaan ja osa niistä on työasioita, joista on pakko uusavuttomilta lypsää kymmenen viestin verran, mistä ja missä ja koska tässä oikein on kyse. Kun ei enää osata tiivistää yhtään eikä ajatella asioita loppuun, vaan räiskäistään jotain, että saadaan asia pois omista käsistä ja toisen vastuulle. Se on kuin hampaita kiskoisi.
Mä en vaan enää jaksa. Onneksi lapset on jo niin isoja, että olen sanonut, että puhuvat nämä synttäriasiansa kaveriensa kanssa ja sitten tulevat mulle kertomaan, jos jotain apua tarvitsevat. Kyytiä tai lahjan ostoa tms.
Tämähän ei monelle vanhemmalle riitä, vaan saan niitä viestejä "hei ville on kuulemma sopinut meidän kallen kanssa, että pääsee kallen synttäreille xx.xx. voitko vahvistaa? Jätkät on 12 v. Kyllä takuulla osaa kertoa, onko menossa jonkun synttäreille vai ei, mihin siinä mua tarvitaan. Kun sitten vastaat, että kyllä on ok niin alkaa tykitys siitä ja tästä tosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on ärsyttävää, kun kutsu tulee yli kuukauden ennen juhlia, eikä siinä lue milloin viimeistään pitäisi vastata, että pääseekö osallistumaan. Sitten piankin kysellään "niin Riina, pääseekö teidän porukka tällä kertaa juhlimaan vai ei?". Laittakaa se vastauspyyntö siihen kutsuun, jos haluatte tiettyyn aikaan mennessä vastauksen. Jos kutsuun ei ole laitettu, niin minä oletan, että voi vastata vaikka 5 päivää ennen juhlia.
Jos kutsussa ei lue vastausaikaa, mikset kysy sitä? "Hei, emme vielä tiedä syystä X, mihin mennessä toivot vastausta?" ja tietysti kiität kutsusta jne.
Helpompi vastata aina samantien, että "Kiitos kutsusta, mutta X ei valitettavasti pääse. Onnea päivänsankarille". Silloin ei tarvitse tehdä kalenteriin merkintöjä ja sumplia muita menoja. Iso osa noista kutsuista on vain siksi, että halutaan paljon lahjoja. Tosikavereitten juhlat on sitten erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmiset eivät voi tietää missä he ovat muutaman viikon päästä? Olettaen että työvuorot ovat selvillä. Miten voi olla niin kujalla omista aikatauluista...
Työvuoro. Sen saa kyllä vaihdettua.
Missä pilvilinnassa elät? Ei sitä noin vain vaihdeta. Esim.oma työvuorolistani, kun julkaistaan, on melko vaikea saada enää vapaaksi. Tosin, jos joku pahoittaa siitä mielensä, on se yksin sen mielensäpahoittajan vastuulla. Nykymaailmassa kaikille omat asiat/juhlat ovat niitä, joiden mukaan muiden pitäisi tanssia. Ei se niin mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sellanen systeemi n. 30 vuotta sitten, että ilmoitin hyvissä ajoin sankarille kuinka monta ystävää voi kotiin kutsua juhlimaan.
He tulivat koulun jälkeen muutamaksi tunniksi ja tällänen toimi oikein hyvin.
Aika oli toinen ja lapset tyytyi vähempään. Riitti herkut ja keskinäiset leikit.Eli jätit kylmästi ulkopuolelle jonkun, kun määräsit lukumäärän joka kelpaa? 6 jantteria,eikä yhtään enempää?
Kutsumatonta Kirvelee? Aikuisissakin katsotaan ketä kutsutaan
Meilläpäin synttärikutsuihin vastataan kiitettävästi, suurempi ongelma on siinä ettei oma jamppa saa toimitettua niitä perille. Haluaa tramppapuisto synttärit (jossa min 6hlö) ja sitten haluaakin kutsua vaan parhaan kaverinsa ja arpoo loppuja kutsuttavia...Suurempi ongelma on sitten harrastuksessa, jossa ensin ilmoittaudutaan peleihin ja turnauksiin ja sitten viimetipassa kuitenkin jäädään pois, monesti ilmoittamatta mitään. Tai jos on sovittu että tullaan 15.30 (peli alkaa 16.00) niin paikalla ollaan 15.59 tai sitten myöhässä...
Kaikkea voi toki sattua, mutta jos kukaan ei joudu sairaalaan niin viesti ei pitäisi olla liikaa vaadittu....
Kakaroitten kestit. Ei mitkään Linnanjuhlat. Who gives a s....
Voi että, nyt tuli kyllä sellainen aihe joka saa mut oikein kiehumaan! Tiedätkö, mä oon miettinyt samaa asiaa niin monta kertaa että en jaksa. Meillä on ollut ihan samoja tilanteita ja se on niin ärsyttävää, että jos saisin viisi euroa jokaisesta vastaamattomasta kutsusta, niin voisin ostaa uuden auton!
Mutta tiedätkö mitä, mä luulen että osa noista vanhemmista elää vieläkin siinä kuplassa että he luulee että kutsuihin vastaaminen on jotenkin vapaaehtoisia. Tai sitten ne ajattelee että ai niin, mun pitääkin vastata mutta sitten se jää sinne päivien päähän ja lopulta ne unohtaa koko asian. Tai ehkä ne miettii että no eihän mun tarvitse vastata jos en aio tulla - mikä on tietysti ihan järjetöntä!
Ja sitten ne jotka ei edes avaa viestiä! Se on vielä pahempaa! Mä käytän aina sitä lukukuittausta, ja kun näen että joku ei ole edes avannut viestiä viikkoon, niin mä alan miettimään että onko ne hengissä vai mitä siellä tapahtuu. Ehkä niiden puhelin on rikki? Ehkä ne on lomalla? Vai onko ne vaan niin kiireisiä että eivät ehdi katsomaan viestejään?
Mutta tiedätkö, mulla on teoria tästä koko asiasta. Mä luulen että some ja nopea viestittely on tehnyt meistä kaikista vähän laiskoja. Ennen piti kirjoittaa kirje tai soittaa puhelimella, ja se oli paljon enemmän vaivaa, mutta samalla se oli paljon selkeämpää. Nyt kun kaikki tapahtuu napin painalluksella, niin ehkä ihmiset ajattelee että se ei ole niin tärkeää.
Ja sitten tietysti on ne, jotka on niin sosiaalisten tilanteiden kanssa epävarmoja että ne ei tiedä mitä sanoa. Ehkä ne miettii että pitääkö laittaa joku hauska emoji vai riittääkö pelkkä kiitos? Ja kun ne ei tiedä, ne ei vastaa ollenkaan. Mikä on tietysti vielä pahempaa kuin väärä vastaus!
Mutta rehellisesti sanottuna, se yksi äiti joka vastasi kunnolla - se ymmärtää asian! Se tietää että kun joku ottaa vaivakseen järjestää lapsensa synttärit ja lähettää kunnon kutsun, niin se ansaitsee kunnollisen vastauksen. Ei siinä ole mitään vaikeaa: Kiitos kutsusta, tulemme tai Kiitos kutsusta, valitettavasti emme pääse. Siinä kaikki!
Mä oon alkanut itse laittamaan kutsuviesteissä sellaisen ole hyvä ja vastaa viimeistään [päivämäärä] että osaan suunnitella juhlat, mutta sekään ei aina toimi. Joskus mä oon jopa lähettänyt muistutusviestin, mikä tuntuu nololta mutta mitäpä muuta voi tehdä!
Ja tiedätkö mikä on ehkä kaikkein ärsyttävintä? Se että sit ne samat ihmiset jotka ei vastaa kutsuihin, odottaa että muut vastaa heidän kutsuihinsa! Tai ne tulee paikalle ilman vastausta ja ihmettelee miksi ei ole tarpeeksi kakkua
Ehkä meidän pitäisi alkaa opettamaan lapsillemme paremmin näitä digitaalisen ajan tapoja? Että kun saa kutsun, niin siihen vastataan. Oli se sitten WhatsApp, Facebook messenger, sähköposti tai mikä tahansa. Se on ihan perus kohteliaisuutta!
Vanhemmat jotka ylimielisesti nauraa ja venkoilee eivät käsitä, että on lapsia joiden kutsuille ei tule kukaan. Alkaa kiinnostaa vasta kun se on oma. Tai kun syrjitty lapsi kasvettuaan yksin kostaa koulussa pahaa oloa.
Meillä mennään jokaisille kutsuille jos ollaan terveitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sellanen systeemi n. 30 vuotta sitten, että ilmoitin hyvissä ajoin sankarille kuinka monta ystävää voi kotiin kutsua juhlimaan.
He tulivat koulun jälkeen muutamaksi tunniksi ja tällänen toimi oikein hyvin.
Aika oli toinen ja lapset tyytyi vähempään. Riitti herkut ja keskinäiset leikit.Eli jätit kylmästi ulkopuolelle jonkun, kun määräsit lukumäärän joka kelpaa? 6 jantteria,eikä yhtään enempää?
Meilläkin kutsut järjestettiin 5-7 lapselle. Toki sinä saat järjestää 25 lapselle, mikäli haluat! En muista yhtäkään perhettä, joilla näin olisi. Toki ilä voi tehä kepposet. N54
Kyllä sun olisi itse siihen pitänyt laittaa viestin loppuun, että vastaukset x pvm mennessä kiitos. Ja miksi ihmeessä viestinä synttärikutsu ihmettelen minäkin. Kyllä meidän kaikille lapsille ja koulukavereille on ihan kutsukortit viety, jos sen ikäisiä vielä että kaverisynttärit pitää. Ja niissäkin lopussa lukee mihin mennessä ilmo.
Eiköhän niitä lahjoja saa edullisesti jostain alekorista ja vieläpä uutena.