Lue keskustelun säännöt.
Onko kotiäiteydessä jotain pahaa vai miksi meitä usein haukutaan?
15.08.2023 |
Olen kotiäiti. Omasta tahdostani, en miehen pakottamana. On minulla kyllä ihan hyvä koulutuskin ja oman alan työkokemusta useampi vuosi, mutta päätin nyt olla ihan kotiäiti vain. Saan siitä välillä haukkuja ja arvostelua osakseni. Vähintään kulmien kohottelua. Mutta myös ihan suoraa kritiikkiä. Kukaan tuttu tai puolituttu ei ole koskaan sanonut mitään hyvää ratkaisustani eikä kyllä kukaan vieraskaan. Arvostellut vain. Lapset on päiväkoti-iässä ja aion olla kotiäiti kunnes nuorin menee kouluun. Nykyään päiväkodit on aika huonossa tilanteessa ja moni sanoo, ettei haluaisi lastaan niihin laittaa. Minä en laittanut ja silti saan haukkuja. Miksi?
Kommentit (711)
En oikein ymmärrä, miksi jotkut liittävät tämän kotiäitikeskustelun (/siihen liittyvien huolenaiheiden pohtimisen) jotenkin erityisesti feminismiin. Samat kysymykset, esim. tuohon eläkeasiaan liittyen, ovat vaikka mies- tai naispareilla, joissa toinen on kotiäitinä tai - isänä tai sitten sillä heteroparilla, jossa isä onkin kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kotiäidit, olette arvokkainta mitä lapsella on. Omaa äitiä lapsi aikuisten oikeesti tarvii eikä tarhantätiä.
Vierailija kirjoitti:
Kotiäiti on naispuolinen peräkammarinpoika.
Useat ihan sivistyneitä ja kouluttautuneita ihmisiä jotka välittävät lapsestaan oikeesti.
Olin kotiäiti lapsilleni koska kotona lasten kuuluu pääasiassa kasvaa, enkä ole katunut päivääkään.
No ei kai sun kotiäitiys muille kuulu! Muista hommata oma eläke, kun työeläkettä ei kerry, ettei käy niinkuin Helena Koivulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, miksi jotkut liittävät tämän kotiäitikeskustelun (/siihen liittyvien huolenaiheiden pohtimisen) jotenkin erityisesti feminismiin. Samat kysymykset, esim. tuohon eläkeasiaan liittyen, ovat vaikka mies- tai naispareilla, joissa toinen on kotiäitinä tai - isänä tai sitten sillä heteroparilla, jossa isä onkin kotona.
Voisiko mitenkään johtua antamiesi esimerkkien harvinaisuudesta
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, miksi jotkut liittävät tämän kotiäitikeskustelun (/siihen liittyvien huolenaiheiden pohtimisen) jotenkin erityisesti feminismiin. Samat kysymykset, esim. tuohon eläkeasiaan liittyen, ovat vaikka mies- tai naispareilla, joissa toinen on kotiäitinä tai - isänä tai sitten sillä heteroparilla, jossa isä onkin kotona.
Se vaan, että feministit eivät koskaan puolusta kotiäitiyttä. En ainakaan itse muista 90-luvulta feministeiltä sellaista ulostuloa. Päin vastoin, feministit haluavat holhota erilaisilla pakotteilla pienten lasten äidit työelämään "heidän oman etunsa takia", eläkkeiden siis. Tässä asiassa he eivät luota naisten omaan arvostelukykyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen siivellä loisimisessa ei ole mitään ihailtavaa.
Mikä siitä tekee loisimisen, jos yhdessä asiat päätetää? Kun on perhe, asiat ja kaikki muu on yhteistä.
Vierailija kirjoitti:
Kotiäitiys on kunnioitettavaa, jos lapset on alle kouluikäisiä. Varsinkin alle 3v lapset olisi parasta hoitaa kotona, eikä varhaiskasvatuslaitoksissa.
Jos kuitenkin nuorinkin on jo eskarissa, kotiäitiys on noloa.
Noloa? Ei voi olla totta. Puhun kokemuksella, kuinka lopputuloksen kannalta kotiäitiys vielä kouluikäisen lapsenkin kanssa on kuin panis rahaa pankkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä mietin asian niin, että kadunko kuolinvuoteellani enemmän sitä, että vietin useamman vuoden kotona lapseni kanssa vai sitä, etten tehnyt tarpeeksi töitä. Vastaus on päivänselvä.
Sitä kuolinvuoteelle päättmisensä ajankohtaa ei muuten pysty ennustamaan, se voi olla vasta 80 v tai jo 50 v. Siksi pelkkä eläkkeen maksimoiminen elämässä ei ole järkevää.Monille työssäkäyville asia ei ole noin mustavalkoinen. Olen itse vaativassa asiantuntijatyössä ja mieheni on johtaja. Olemme kumpikin ylimmässä tulodesiilissä. Meille töissä käynti ei ole pakkopullaa. Silti perhe on tärkein ja työ joustaa tarvittaessa. Itse kehitän työkseni kryptografiaa, joten lasten kanssa kotona olo täyspäiväisesti ei todellakaan tarjoa tarpeeksi älyllistä haastetta. Lähisukulaiseni on erään ison pörssiyrityksen toimitusjohtaja. Hänellekin perhe on tärkein ja heidän jo aika isot lapsensa ovat fiksuja ja hyväkäytöksisiä. Välit vanhempiin ovat erinomaiset. Sukulaisen vaimokin on töissä, vaikkei olisi taloudellinen pakko kun puolison tulot ovat puoli miljoonaa vuodessa. Tunnen myös yhden miljonäärin. Myi it-firmansa ja nettosi niin, ettei tarvitsisi enää töitä tehdä. Silti sekä hän itse, että vaimonsa ovat töissä. Lapset koulussa ja päiväkodissa.
Rahastahan se ei olekaan aina kiinni vaan halusta kasvattaa omat lapsensa itse!! Kysymys kuuluu miksi vanhemmat eivät halua olla omien lastensa kanssa vaan vievät vieraalle ihmiselle, jonka kanssa lapsi viettää rutkasti enemmän aikaa kuin vanhempiensa.
Minun arviointini on, että on paljon mielenkiintoisempaa olla aikuisten kanssa tavoitteellisessa työelämässä kuin omien lastensa. Lapset vaativat paljon huomiota, aikaa, hoivaa, opettamista ja kärsivällisyyttä. Se on täysipäiväistä työtä eikä ole ruoka/kahvitaukoja riippuen toki lasten iästä.
Eri asia jos toimeentulo kysymyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä valinta kotiäitiys on.
Paitsi eläkeiässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkihan haluavat lapsilleen parasta. Pitkään kotihoidossa olleet selviävät kognitiivisissa testeissä keskimäärin päiväkotilapsia huonommin ja heillä on enemmän ongelmia sosiaalisuudessa. Tämän vuoksihan yritetään pidentää varhaiskasvatusaikaa eskarista pidemmäksi.
Pitkään kotihoidossa olleet, joilla korkeakoulutetut vanhemmat, jotka huolehtivat lapsilleen kavereita ja pedagogisesti kehittävää tekemistä, selviytyvät noissa testeissä ja koulumaailmassa ylipäätään parhaiten.
Pitkään kotihoidossa olleet MM-taustaiset tai "elämänkoululaisvanhempuen" kasvatit on ne jotka johtaa noita pisimpään kotihoidossa olleiden tilastoja, ja vetävät pohjat noissa testeissä.
Ei se kotihoito lasta tyhmäksi tai epäsosiaaliseksi tee, vaan vanhempien taustalla ja asenteella on väliä.
Olen kouluttautumaton kotiäiti, ylpeä sellainen. Hoidin suurprheen niin, että kaikki on korkeakoulutettuja. Ilman mitään ihmeempiä virikkeitä. Ehkä se läsnäolo kuitenkin riitti, se yhteenhiileen puhaltaminen koko perheessä.
Mitä taustalla tarkoitat?
Kateus. Ruuhkavuosissa eläviä, jotka jättävät lapsensa surkeassa tilanteessa olevaan varhaiskasvatukseen, ovat kateellisia että jollakin on a. taloudellinen mahdollisuus huolehtia lapsistaan itse ja kasvattaa heitä rakkaudella b. kärsivällisyyttä tehdä se - eihän nykyäidit usein edes kestä lastensa kanssa olemista.
Harvalla moiseen on edes mahdollisuutta, joten tietysti sitä katsotaan kieroon. Älä välitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Ilkeät ihmiset ne vain siel mölisee
Minusta nämä minua kritisoineet ei mitään ilkeitä ihmisiä varsinaisesti ole vaan aina ennen ja kaikissa muissa aiheissa he ovat ystävällisiä ihmisiä. Jostain syystä juuri kotiäitiys vain on kirvoittanut muuten ystävällisiltä ihmisiltäkin aika ikäviä kommentteja eikä se kulmien kohottelukaan mukavalta tunnu. Ap
Kateellisia, kun sinulla on mahdollisuus ja rohkeutta olla kotiäitinä. Itsekin haluaisivat sisimmissään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, miksi jotkut liittävät tämän kotiäitikeskustelun (/siihen liittyvien huolenaiheiden pohtimisen) jotenkin erityisesti feminismiin. Samat kysymykset, esim. tuohon eläkeasiaan liittyen, ovat vaikka mies- tai naispareilla, joissa toinen on kotiäitinä tai - isänä tai sitten sillä heteroparilla, jossa isä onkin kotona.
Se vaan, että feministit eivät koskaan puolusta kotiäitiyttä. En ainakaan itse muista 90-luvulta feministeiltä sellaista ulostuloa. Päin vastoin, feministit haluavat holhota erilaisilla pakotteilla pienten lasten äidit työelämään "heidän oman etunsa takia", eläkkeiden siis. Tässä asiassa he eivät luota naisten omaan arvostelukykyyn.
Kyllä minä olen feministi, kuten käytännössä varmasti kaikki tuntemani naiset ja suurin osa miehiä, enkä ole kenenkään kuullut moittivan kotiäitejä. On eri asia olla kotiäiti, kotirouva tai vanhempainvapaalla... ja sitten on vielä työttömät, jotka on käytännössä kotiäitejä haluamattaan.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kotiäidit, olette arvokkainta mitä lapsella on. Omaa äitiä lapsi aikuisten oikeesti tarvii eikä tarhantätiä.
Tämä! Varsinkin kun tarhantätit ovat ylityöllistettyjä, uupuneita, lapsiryhmät liian suuria, levottomia ja koko varhaiskasvatus täysin pulassa.
Kateus - suomalaisten perisynti.
Pyyntö kotiäideille: älkää sitten uhriutuko myöhemmin, että olette uhranneet lasten eteen niin paljon ja luopuneet niin monesta asiasta olemalla kotona. Oma äiti on sellainen, ja meidän lasten ja äidin suhde on aina ollut tämän vuoksi hieman epäterve. Me sisarukset kaikki jotenkin säälimme äitiä, koemme riistäneemme häneltä niin paljon ja kukaan ei uskalla sanoa hänelle mitään negatiivista koskaan, vaikka olisi aihettakin - siis ihan sellaista perus asiallista läheisten kanssa käytävää keskustelua, jos jokin asia on vaikka tuntunut pahalta ja haluaa puhua sen auki. Kun äiti säälittää niin paljon, eikä halua aiheuttaa yhtään enempää taakkaa enää hänelle, kun sitä on lapsena jo niin paljon aiheuttanut. (vaikka olimme siis todella kilttejä lapsia).
Kunnon murrosikääkään (siis sellaista että olisimme uskaltaneet osoittaa mieltä tms) meillä ei kellään ollut, ja olemme oireilleet paljon jälkikäteen, tarvinneet terapiaa yms.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen työssäkäyvä on myös kotiäiti, siis samojen täiden osalta kuin pelkkä kotiäiti. Työssä käyvä vetää silloin myös kotihommat.
Murto-osan jos kodissa ei ole ketään sotkemassa ymym
Kotiäiti on naispuolinen peräkammarinpoika.