Tunnetko ketään lapsena orvoksi jäänyttä, mitä tälle tapahtui?

Pikkusiskoni molemmat biologiset vanhemmat on kuollut, mutta tuntuisi typerältä sanoa häntä orvoksi, koska hän ei ole sitä käytännössä oikeastaan ollut. Teoriassa hän tosin oli orpo toisenkin biologisen vanhempansa kuoleman jälkeen ennen kuin vanhemmat adoptoi hänet.

En

Minusta tuli hänen huoltaja.

isoäidiltä kuoli vanhemmat peräkkäin kun se oli 3v ja 5v. Sukulaiset ottivat tilan ja kaikki lapset hoitoonsa.

Kolme tai neljä (en muista tarkkaan, tapahtui 70-luvulla pikkukaupungissa jossa silloin asuin) sisarusta jäivät orvoiksi vanhempien kuoltua onnettomuudessa. Vähän kaukaisemmat sukulaiset adoptoivat heidät ja kasvattivat tiukkaan lahkouskontoonsa.

Minä jäin aika nuorena ( 10v) Muutin sellaiseen perhekoti tyyliseen asumaan. Sieltä sai hyvät lähtökohdat. 18- vuotiaana muutin omilleni, työskentelen nykyisin sosiaaliohjaajana nuorten jälkihuollossa. Olen jo 40. Ei jäänyt traumoja, omia lapsia löytyy ja aivan tav hyvä elämä.

Minä, jäin asumaan isäpuolen luo.

Mummo jäi ollessaan 7v. Oikeastaan hänen isänsä oli silloin vielä elossa mutta ei mukana kuvioissa, kuoli muutamaa vuotta myöhemmin. Kummo asui ensin isoäitinsä ja sitten tätinsä luona.