Työttömänä oleminen turhauttaa

Ei se työpaikka sormia napsauttamalla tule. Kerran vähän pahoitin mieleni, kun kerroin, että töitä haen niin kaveri alkoi kritisoida, että mun pitäs myös soittaa työpaikkoihin, että ei mua kukaan tuu kotoa hakemaan

Tsemppiä kaikille jotka koittaa etsiä työtä

Vierailija kirjoitti:

Minä lähinnä makaa sängyssä, itkeskelen, muistelen parempia aikoja ja haudon it saria. Olenkin nyt kyllä sairaslomalla psykoottisen masennuksen takia mutta kohta taas pitää hakea töitä vaikka eihän minua kukaan palkkaa kun suurimman osan elämästäni olen vain sairastellut erilaisia mt ongelmia.

Harmi, jos olet ollut tuossa jamassa jo pidempään. Toivottavasti vielä nouset ja näet valoa elämässä.

Olen työttömänä. Helposti tässä tulee tehtyä ihan tavallisia arjen askareitakin, en käytä koko päivää työnhakuun, mutta tosissani yritän hakea töitä. Välillä on jotenkin huono omatunto... Ihan kun en saisi käyttää aikaa lenkillä käymiseen tms

Turhauttavinta on se pompottelu

Mee töihin!

Vierailija kirjoitti:

Mä teen työttömänä niin, että joko aamun 4 h käytän työnhakuun ja sitten toisen 4h omiin hommiin . Siivoan, myyn tavaraa, laitan ruokaa...

Myymällä tavaraa yhden tunnin fiiliksen mukaan vaikka krt/pvä tekee muhkean tienestin :)

Tänään taas hakemuksia menemään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä on vaan kirjoitella hakemuksia vuodesta toiseen, kun lähihoitajaksi kouluttautumalla voisi saada töitä heti valmistuttua?

Mä oon työtön lähihoitaja

Niin mäkin.

Harmittaa, kun olen hakenut kahteen paikkaan, johon ei edes vaadita koulutusta. Terveydenhuollon koulutus katsotaan ilmoituksen mukaan eduksi. Hain ja mitään ei kuulu

Viikon aikana laittanut hakemuksia yhteensä 10. Mistään ei kuulu mitään, paitsi yksi kertoi palaavansa asiaan ensi viikolla

Hain viimeksi töitä 2002. Ei sitä vuosikymmeniä jaksa. Jäin työttömäksi 1991.

Pari-kolme tuntia päivästä menee jo siihen kun kiertää kävellen ruokakaupat, kerää punalappuiset.

Olen luopunut työttömän identiteetistä, en määritä itseäni ryhmän kautta, olen yksilö.

Vierailija kirjoitti:

Mee töihin!

Irtisano ittes ja veä tumppuun!

Kun oikein komentaa, niin tottakai kaikki tottelee.  🙄

Kyllä, väittäisin jopa että valtaenemmistö työttömistä pyrkii tosisaan töihin.

Yhtenä pienenä ongelmana tosin että työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole.

Ja harvoihin avoimiin työpaikkailmoituksiin on heti sen 200 hakijaa

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä on vaan kirjoitella hakemuksia vuodesta toiseen, kun lähihoitajaksi kouluttautumalla voisi saada töitä heti valmistuttua?

En ole ap (enkä edes työtön), mutta työttömänä opiskelijaksi ryhtyminen voi olla käytännössä mahdotonta, jos oikeus opintotukeen on käytetty jo aiempiin opintoihin. Tai jos esim. elämäntilanne ei mahdollista opintotuelle siirtymistä. Esim. yksinhuoltajahan ei voi elättää perhettään leikatulla toimeentulotuella (opintotuki ja laina yhdessä eivät riitä perheen elatukseksi, ja toimeentulotukea taas leikattaisiin rangaistukseksi siitä, että henkilö siirtyi pois työttömyystuelta). Käytännössä yhteiskunta haluaa ihmisen olevan mieluummin työtön kuin opiskelija.