Järkyttävän pitkiä nämä yksinäiset viikonloput. Tämä su ollut kun nälkävuosi.

Ymmärrän ap:ta. Itse olen välillä viikonloppuisin vuorokauden tai kaksi yksin ja kumma kyllä nyt lähemmäs 50 vuotiaana se ei tunnu mukavalta. Johtuuko lie iästä. Olen huomannut, että netissä roikkuminen tai sarjojen katsominen vie mielialan alemmas, sen sijaan ulkoilu ja rankka liikunta kohottaa mielialaa. Mutta parin tunnin liikunnan jälkeen jää vielä paljon aikaa kulutettavaksi.

Kaikilla on yleensä viikonloput täynnä ja silloin ei ole hyvä aika tekstailla tai soitella.

Olen perheellinen. Ja muu perhe pelireissuilla usein viikonloput.

Mutta jo tämän kokemuksen perusteella tiedän, että en haluaisi olla vuoroviikkoäiti tai sinkku.

Oon ollut nyt kuukauden yksin kotona, en ole poistunut juurikaan.

Hanki haastavampi työ tai enemmän työvuoroja, niin viikonloput kuluvat palautumiseen eikä tylsistymiseen.

No sulla sitten viikolla ei kuitenkaan ole yksinäistä, hyvä niin.

Itsellä sama mikä päivä, niin eipä ole sosiaalista elämää.

Vierailija kirjoitti:

Naisella ei ole mitään syytä olla yksinäinen. Miehet sen sijaan ei saa naisia vaikka haluaisi.

Nyyh

Nyt kun olet nuori ja terve, ja ilmeisesti et rutiköyhäkään, niin tilanteesi on paljolti itsestäsi kiinni. Tylsillä ihmisillä on tylsää.

Mieti mitä tapahtuu kun olet vanha? Ei ole töitä, perhettä eikä välttämättä terveyttäkään. Rahatkin yleensä vähenee. Elämä on nyt. Nauti siitä nyt. Tee asioita, joista tulee hyvä olo.

Tanssikurssille?

No, juttele täällä. Älä valita.

Kotona on kiva hyggeillä!

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun olet nuori ja terve, ja ilmeisesti et rutiköyhäkään, niin tilanteesi on paljolti itsestäsi kiinni. Tylsillä ihmisillä on tylsää.

Mieti mitä tapahtuu kun olet vanha? Ei ole töitä, perhettä eikä välttämättä terveyttäkään. Rahatkin yleensä vähenee. Elämä on nyt. Nauti siitä nyt. Tee asioita, joista tulee hyvä olo.

Tämä. Ap on vapaassa länsimaassa asuva terve nainen, jolle on vaikka mitä mahdollisuuksia tarjolla, mutta jo tuon ikäisenä hän nyhjää kotona ja valittaa. Ryhdy hoiva-asumisessa olevan ikäihmisen ystäväksi niin näet, miten tylsää heillä on. Hanki harrastuksia, hakeudu luottamustehtäviin tai kaupunginosayhdistykseen tms.

Sinulla on vain yksi elämä, mieti kannattaako sitä tuhlata television tuijottamiseen.

Voi ei, olispa noin paljon aikaa itselle. Eilen pesin pyykkiä monta koneellista, tein kaalilaatikon perheelle, olin sen jälkeen 3 h mustikassa, leivoin sitten vielä mustikkapiirakan ja illalla vielä yritin edistää yhtä kirjoitusprojektia. Viikonloput menee niin äkkiä... samoin kesäloma, meni silmänräpäyksessä. Odotan kovasti, että saisin enemmän omaa aikaa.

n50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs vikaa sun päivässä on ollut???

Yksin. Aina yksin.

Soittele esim.vanhemmillesi,isovanhemmillesi tai sisaruksillesi jos heitä on niin olisi juttuseuraa.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:ta. Itse olen välillä viikonloppuisin vuorokauden tai kaksi yksin ja kumma kyllä nyt lähemmäs 50 vuotiaana se ei tunnu mukavalta. Johtuuko lie iästä. Olen huomannut, että netissä roikkuminen tai sarjojen katsominen vie mielialan alemmas, sen sijaan ulkoilu ja rankka liikunta kohottaa mielialaa. Mutta parin tunnin liikunnan jälkeen jää vielä paljon aikaa kulutettavaksi.

Kaikilla on yleensä viikonloput täynnä ja silloin ei ole hyvä aika tekstailla tai soitella.

Olen perheellinen. Ja muu perhe pelireissuilla usein viikonloput.

Mutta jo tämän kokemuksen perusteella tiedän, että en haluaisi olla vuoroviikkoäiti tai sinkku.

Menisit mukaan pelireissuille.

Vierailija kirjoitti:

Voi ei, olispa noin paljon aikaa itselle. Eilen pesin pyykkiä monta koneellista, tein kaalilaatikon perheelle, olin sen jälkeen 3 h mustikassa, leivoin sitten vielä mustikkapiirakan ja illalla vielä yritin edistää yhtä kirjoitusprojektia. Viikonloput menee niin äkkiä... samoin kesäloma, meni silmänräpäyksessä. Odotan kovasti, että saisin enemmän omaa aikaa.

n50

Eikö 3h metsässä vietettyä aikaa ole sitä kuuluisaa omaa aikaa? Vai keräätkö marjoja pakosta myyntiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi ei, olispa noin paljon aikaa itselle. Eilen pesin pyykkiä monta koneellista, tein kaalilaatikon perheelle, olin sen jälkeen 3 h mustikassa, leivoin sitten vielä mustikkapiirakan ja illalla vielä yritin edistää yhtä kirjoitusprojektia. Viikonloput menee niin äkkiä... samoin kesäloma, meni silmänräpäyksessä. Odotan kovasti, että saisin enemmän omaa aikaa.

n50

Eikö 3h metsässä vietettyä aikaa ole sitä kuuluisaa omaa aikaa? Vai keräätkö marjoja pakosta myyntiin?

Onhan se omaa aikaa! Mutta jos olisi aikaa vain itselle, lähtisin jo aamusta ja tulisin vasta illalla. Olisi mukavaa tehdä asioita täysin oman aikataulun mukaan ja olla vaikka metsäretkellä koko päivä. 

Moni yksin viihtyvä kuitenkin voi halutessaan valita toisin. Jos on kuitenkin niitä kavereita. Mutta jos ei ole niitä kavereita, niin kyllä se jossain vaiheessa alkaa ahdistaa, vaikka minäkin viihdyn muuten yksin. Mutta joskus olisi kiva nähdä muita, käydä kahvilla, bileissä jne. Mutta ei vaan ole ketään keneltä kysyä. Kävin vuosia yksin vaikka missä, mutta enää ei vaan jaksa. Ei niiltä reissulta niitä kavereita löytynyt. Töissäkään en aina ole ollut. Nekin työt miesvaltaisella alalla, joten ei sieltäkään kavereita saa.

Jos olette yksinäisiä, miksette yritä etsiä ystäviä? Esim. facebookin kaveriryhmistä tai www.kaverihaku.net  : )

Yksinäisyyttä on monta eri lajia. Jotkut, esim osa vanhuksista, ovat niin yksin, että mikä tahansa rupattelu piristää. Sitten on sitä, että olet kyllä viikot töissä missä on kontakteja ihmisiin, muttei ketään työajan ulkopuolella, jonka kanssa jakaa kokemuksia. Eli ei ystäviä eikä kumppania. Tai on kosketuksen puute, joillakin siihen liittyy seksihaluja ja osalla ei, vaan pelkkä halipula. Halipulaan joku hommaa lemmikin.

Tässä ketjussa ei ole muutamaa poikkeusta lukuunottamatta yhtään tajuttu mitä ap tarkoittaa. Yksinolohan on nautinto jos se ei ole kokoaikaista. Ruokakin on nautinto, jos ei tarvitse syödä joka sekunti.

Itselläni ei ole muuta yksinäisyyttä kuin ns hengenheimolaisten puute. Ajatusmaailmani on niin erikoinen, että ihmiset eivät sitä ymmärrä ja koen etten voi ajatusmaailmaani jakaa. Mikään small talkin puhuja en ole enkä siitä nauti, joten vähässä on keskustelut ihmisten kanssa.

Nyt, kun kansalaisopistot ja muut harrastusmahdollisuus sykysn tullen taas aloittaa toiminnan, niin tsekkaapa mitä kaikkea niissä on sunnuntaisin tarjolla. Jo joku parin tunnin liikuntaan tai muuhun liittyvä harrastus toisi varmasti rytmiä päivään ja aika kuluisi paremmin.

Olisit käynyt pidemmällä fillarilenkillä ja toisena päivänä vaikka retkellä. Menee useampi tunti.