Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset, jotka arvostelevat muiden kotien sotkuja
13.08.2023 |
Kannattaisiko miettiä kaksi kertaa ennen kuin arvostelee muiden kodin siisteyttä? Mistä te tiedätte, mikä sen toisen ihmisen kodin sotkuisuuden takana on?
Tuleeko teille ikinä mieleen, että olette ennemminkin lisäämässä sellaisen ihmisen taakkaa, kuin ollen avuksi?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
olen itse suht siisti, mutta olen vieraillut myös, työni takia siivottomissa asunnoissa, lika on ollut näkyvää. syynä on ollut läheisen kuolemasta aiheutunut lamaannus tai burn out tai sairaus joka on estänyt siivoamista.ymmärrettävää mutta vaikka ihminen olisi mukava, niin ei ole kiva oleilla kauaa todella likaisessa kämpässä.silloin voi tavata vaikka kahvilassa tai ulkotiloissa.
joskus henkilölle sopii että siivousfirma siivoaa kämpän ,jotkut sopeutuu niin,etteivät enää näe kotiaan epänormaalina. eivätkä anna muiden siivota.
Ehkä se mikä satuttaa on se, että joku olisi tutustunut minuun, mutta ei olisikaan kiinnostunut minusta syvemmällä tasolla. Koska se likainen koti ei todellakaan kerro mitään siitä, millainen ihminen on ja se voi kertoa ennemmin siitä, että sillä kivalla ihmisellä ois tarvetta ystävälle, mutta sensuroi itseään eikä ota yhteyttä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on siis niin, etten voi tutustua ihmisiin edes kahvittelutasolla, jos siis tulisimme hyvin juttuun (mikäli emme ole meillä), koska jossain vaiheessa olisi luonteva ja kivaa kutsua toinen kotiini.
Se, että kotini sotku on tärkeämpi asia kuin kiinnostus siitä, miksi se on sotkuinen ja voisiko henkilö auttaa mua voimaan henkisesti paremmin olemalla just tulena, is beyond me. Ja siis mulla ei ole mitään massiivisia mt-ongelmia, joiden tukena tarttis olla, vaan vain ystäviä
puuttuu.
apYstäviä voi tavata kodin ulkopuolellakin, esimerkiksi lenkkipolulla, kahvilassa tai harrastuksissa. Kodin sotkuisuus ei ole mikään syy olla hankkimatta ystäviä. Rohkeasti vaan tutustumaan ihmisiin, saattaa sitten löytyä innostusta pikku hiljaa sen kodinkin siivoamiseen. Jos vaan jumiutuu kotiin niin voi käydä ylivoimaiseksi aloittaa urakkaa.
Miksi, jos se ihminen on esim vastaajan nro 1 lailla ajatteleva? Olen 50v. kohdallani on ennemminkin kyse pois elämästäni jääneistä ystävistä muuton takia, ei sotkujen, ja siitä, että tällä elämänkokemuksellani jo tiedän, ettei kahvilassa tavattava ystävä innosta siivoamaan. Nyt on myös kyse jo selästä sun muusta, eikä vain innostuksesta, joka tapauksessa aina kotini on ollut kaaosta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on siis niin, etten voi tutustua ihmisiin edes kahvittelutasolla, jos siis tulisimme hyvin juttuun (mikäli emme ole meillä), koska jossain vaiheessa olisi luonteva ja kivaa kutsua toinen kotiini.
Se, että kotini sotku on tärkeämpi asia kuin kiinnostus siitä, miksi se on sotkuinen ja voisiko henkilö auttaa mua voimaan henkisesti paremmin olemalla just tulena, is beyond me. Ja siis mulla ei ole mitään massiivisia mt-ongelmia, joiden tukena tarttis olla, vaan vain ystäviä
puuttuu.
apYstäviä voi tavata kodin ulkopuolellakin, esimerkiksi lenkkipolulla, kahvilassa tai harrastuksissa. Kodin sotkuisuus ei ole mikään syy olla hankkimatta ystäviä. Rohkeasti vaan tutustumaan ihmisiin, saattaa sitten löytyä innostusta pikku hiljaa sen kodinkin siivoamiseen. Jos vaan jumiutuu kotiin niin voi käydä ylivoimaiseksi aloittaa urakkaa.
Miksi, jos se ihminen on esim vastaajan nro 1 lailla ajatteleva? Olen 50v. kohdallani on ennemminkin kyse pois elämästäni jääneistä ystävistä muuton takia, ei sotkujen, ja siitä, että tällä elämänkokemuksellani jo tiedän, ettei kahvilassa tavattava ystävä innosta siivoamaan. Nyt on myös kyse jo selästä sun muusta, eikä vain innostuksesta, joka tapauksessa aina kotini on ollut kaaosta.
ap
Olet 50 ja syytät kotisi siivottomuudesta vanhempiasi. Jo siinä hyvä syy olla haluamatta tutustua sinuun, kun voi joutua syntipukiksi johonkin ongelmaasi.
Haluaisin olla ihminen, jota ei hetkauta, vaikka uusi tuttavuus hylkäisikin kotini sotkun takia. Kyllä mä tiedän, että se ei kaikista ole ok.
Haluaisin että se ois minusta ok, etten kokisi huonommuutta ihmisenä sen vuoksi.
Koska tiedän järjellä, etten ole siivoamattomuuteni takia yhtään sen huonompi ihminen kuin kukaan muukaan.
Ongelma, miksi en siivoa, on se, että kasvattajani vaati minua uskomaan, että jos en siivoa hänen vaatimustensa mukaisesti olen sen takia huonompi ihminen kuin muut.
Hän siis yritti minuun kohdistetulla ilkeällä manipuloinnilla saada minut siivoamaan kuten halusi, muttei se onnistunut, koska silloinhan olisin myöntänyt, että olen yhtä hyvä kuin muut vain, mikäli siivoan, kuten hän vaatii.
Ihmisen pitäisi kuitenkin saada kokea olevansa arvokas ihan sellaisena, kuin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on siis niin, etten voi tutustua ihmisiin edes kahvittelutasolla, jos siis tulisimme hyvin juttuun (mikäli emme ole meillä), koska jossain vaiheessa olisi luonteva ja kivaa kutsua toinen kotiini.
Se, että kotini sotku on tärkeämpi asia kuin kiinnostus siitä, miksi se on sotkuinen ja voisiko henkilö auttaa mua voimaan henkisesti paremmin olemalla just tulena, is beyond me. Ja siis mulla ei ole mitään massiivisia mt-ongelmia, joiden tukena tarttis olla, vaan vain ystäviä
puuttuu.
apYstäviä voi tavata kodin ulkopuolellakin, esimerkiksi lenkkipolulla, kahvilassa tai harrastuksissa. Kodin sotkuisuus ei ole mikään syy olla hankkimatta ystäviä. Rohkeasti vaan tutustumaan ihmisiin, saattaa sitten löytyä innostusta pikku hiljaa sen kodinkin siivoamiseen. Jos vaan jumiutuu kotiin niin voi käydä ylivoimaiseksi aloittaa urakkaa.
Miksi, jos se ihminen on esim vastaajan nro 1 lailla ajatteleva? Olen 50v. kohdallani on ennemminkin kyse pois elämästäni jääneistä ystävistä muuton takia, ei sotkujen, ja siitä, että tällä elämänkokemuksellani jo tiedän, ettei kahvilassa tavattava ystävä innosta siivoamaan. Nyt on myös kyse jo selästä sun muusta, eikä vain innostuksesta, joka tapauksessa aina kotini on ollut kaaosta.
apOlet 50 ja syytät kotisi siivottomuudesta vanhempiasi. Jo siinä hyvä syy olla haluamatta tutustua sinuun, kun voi joutua syntipukiksi johonkin ongelmaasi.
Okei, perun siltä osin sanani, että en syytä vanhempaani siivoamattomuudesta. Mutta se on linkittyneenä hänen minuun kohdistamaan ilkeään manipulointiin, jota hän piti kasvatuksena.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koirilla ei kun loirilla metriset sotkut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen masentunut, uupunut ja neuroepätyypillinen ja vaativissa töissä, joten minulla ei ole jaksamista, aikaa saati kiinnostusta siivota naistenlehtitasoisesti. Pitkäkarvainen kissani kruunaa kaiken karvasateella ja kissanhiekalla. Ja: ei voisi vähempää kiinnostaa muiden mielipiteet kämpästäni. Jos joku ei halua kyläillä luonani siksi, että täällä on tiskipöydällä joitakin likaisia astioita ja tavarat seilaavat, omapa on menetyksensä. Elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin kodin siisteys.
Erittäin rasittavia sellaset ihmiset jotka tulee kotiisi ja arvostelee sitä, se on vähän sama ku alkaisi toisen ulkonäköä arvostelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekaisuus ja likaisuus ovat kaksi eri asiaa.
Ex-anoppilassa oli likaista. Pupun papanoita pitkin lattioita. Vessassa pölyistä ja tahraista, käsipyyhettä ei kukaan ollut vaihtanut aikoihin. Jne. Ei niillä tavaraa ollut mitenkään ylenmäärin, mutta se likaisuus oli ahdistavaa.
Meillä taas on enemmänkin liikaa tavaraa ja sen takia sotkuista. Mutta puhdasta on, yleensä. Toki tulee murusia ja hiekkaa jne lattialle mutta ne lähtee imuroimalla. Pinttynyt lika ja saastaisuus on eri asia ja kyllä sen huomaa, jos jossain ei ole siivottu pitkään aikaan.
Kun me miehen kanssa ostettiin uusi asunto, niin päätettiin ettei kutsuta ketään kylään ikinä. Edellisessä kävi porukkaa ja molemmat oli aina stressaantuneena, kun vieraat lähti. Oma koti on meille paikka missä on hyvä olla kahden. Ei olla laitettu someen edes kuvia asunnosta, ja osa on ihan loukkaantunut siitä, kun ei avata uuden kodin ns verhoja. Niin uteliaita ihmiset on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
olen masentunut, uupunut ja neuroepätyypillinen ja vaativissa töissä, joten minulla ei ole jaksamista, aikaa saati kiinnostusta siivota naistenlehtitasoisesti. Pitkäkarvainen kissani kruunaa kaiken karvasateella ja kissanhiekalla. Ja: ei voisi vähempää kiinnostaa muiden mielipiteet kämpästäni. Jos joku ei halua kyläillä luonani siksi, että täällä on tiskipöydällä joitakin likaisia astioita ja tavarat seilaavat, omapa on menetyksensä. Elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin kodin siisteys.
Mäkin ajattelisin noin, mutta vanhempani vaati minua pitämään itseäni tuon takia huonompana ihmisenä. En siis itse ajattele niin, mutta se ei riitä, kun tulee tunne, että muutkin ajattelevat niin.
Ap
Ja siis muilla on lupa ja vapaus ajatella niin, pitää minua huonompana ihmisenä, mutta mua haittaa se, että sitten jotenkin itsekin romahdan, jos huomaan jonkun jakavan äitini ajatukset, vaikka ymmärrän ihan täysin, että he inhoavat minua. Pidän heitä vain ajattelemattomina ja välinpitämättöminä, eikä se sinänsä haittaa minua.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja siis muilla on lupa ja vapaus ajatella niin, pitää minua huonompana ihmisenä, mutta mua haittaa se, että sitten jotenkin itsekin romahdan, jos huomaan jonkun jakavan äitini ajatukset, vaikka ymmärrän ihan täysin, että he inhoavat minua. Pidän heitä vain ajattelemattomina ja välinpitämättöminä, eikä se sinänsä haittaa minua.
Ap
Tässäkin ajassa mitä täällä uikutat olisit jo tehnyt jotain.
Jos kaverilla on paskainen koti, niin ollaan meillä tai vaikka ravintolassa. Ei, en halua käydä vessassa, joka aiheuttaa inhon värityksiä, tai syödä mitään saastaisesta keittiöstä. En tunne oloani tervetulleeksi, jos en keksi, minkä roskakasan tai tavaravuoren sekaan voisin mahtua istumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis muilla on lupa ja vapaus ajatella niin, pitää minua huonompana ihmisenä, mutta mua haittaa se, että sitten jotenkin itsekin romahdan, jos huomaan jonkun jakavan äitini ajatukset, vaikka ymmärrän ihan täysin, että he inhoavat minua. Pidän heitä vain ajattelemattomina ja välinpitämättöminä, eikä se sinänsä haittaa minua.
ApTässäkin ajassa mitä täällä uikutat olisit jo tehnyt jotain.
Its not that. Kun sitä tasoa ei voi ylläpitää, joutuisi sitten taas tän asian kanssa kanssakäymisiin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis muilla on lupa ja vapaus ajatella niin, pitää minua huonompana ihmisenä, mutta mua haittaa se, että sitten jotenkin itsekin romahdan, jos huomaan jonkun jakavan äitini ajatukset, vaikka ymmärrän ihan täysin, että he inhoavat minua. Pidän heitä vain ajattelemattomina ja välinpitämättöminä, eikä se sinänsä haittaa minua.
ApTässäkin ajassa mitä täällä uikutat olisit jo tehnyt jotain.
Pointti on tämä kokemus, että olen muita huonompi ihminen, jos jollekin ei mun siusteystaso kelpaa, vaikka sekin on ihan ns. normaali asia elämässä, että niinkin voi käydä ja joku ajatella.
Ap
Läävän ja tip topin välilläkin on vaihtoehtoja.