Minkä ikäisenä sinusta tuli miehille näkymätön?

Ajatella, että jotkut ovat eläneet sellaista elämää, että on ikäänkuin ihan normaalia että "aina joku mies katsoo". Ihan vain muistutukseksi, että on myös meitä, joita kukaan ei ole koskaan katsonut sen kummemmin. Kertomanne elämä kuulostaa ihan oudolta. Ja myös vähän ahdistavalta. Huomaan, että olen aika tyytyväinen siihen, että olen saanut olla ihan rauhassa, eikä minua ole tuijoteltu. 

42-vuotiaana ei tullut enää katseita.

Noin kolmekymppisenä, mutta se ei haittaa. Oma puolisoni näkee minut.

T: tuntematon

Haluan olla näkymätön. En halua yhtään miesten ahdistelua!

Ekan kerran kun olin saanut esikoiseni. Silloin huomasi todella isosti eron miesten suhtautumisessa kun liikuin lapsi rattaissa vs. yksikseni. Nautin, koska tuntui, että vihdoin voi kulkea vapaasti ilman mitään häirintää tai fiilistä, että on jonkun katseen alla.

Mutta jos pelkkää iän vaikutusta miettii, niin varmaan joku 35 on ollut sellanen rajapyykki.. kyllä vielä vientiä on jossain yökerhoissa, mutta ei enää sellasta kadulla tuijottelua.

Jos voisin valita, niin olisin ollut tossa mielessä 'näkymätön' koko ikäni. Erityisen ikäviä muistoja huomiosta on varhaisilta teinivuosilta.

Tutkin tätä ketjua. Kun saan tieteellisesti varman tiedon siitä, milloin en enää herätä huomiota, varustaudun ja alan käyttää burkhaa. Mulla on todella kauniit silmät, ja pikkukaupungissa sillä saa huomiota, jos se on se ongelma

Pertti kyylää kyllä naukkujen välillä ja toteaa, et kyllä sä mulle kelpaat.

Koronavuosien aikana eli kun täytin 43

Vierailija kirjoitti:

Ajatella, että jotkut ovat eläneet sellaista elämää, että on ikäänkuin ihan normaalia että "aina joku mies katsoo". Ihan vain muistutukseksi, että on myös meitä, joita kukaan ei ole koskaan katsonut sen kummemmin. Kertomanne elämä kuulostaa ihan oudolta. Ja myös vähän ahdistavalta. Huomaan, että olen aika tyytyväinen siihen, että olen saanut olla ihan rauhassa, eikä minua ole tuijoteltu. 

Myös mulle tuo on ihan vierasta, vaikka olen kai ainakin ollut varsin kaunis, sillä olen ollut mallinakin. En silti ole huomannut että minua olisi erityisesti katsottu koskaan enkä koe minkään muuttuneen nyt kun olen viisikymppinen. Enemmän olen aina saanut sanallisia kehuja ulkonäöstäni, ja ne ovat kyllä vähentyneet mutta muutenkin puheenaiheet ovat muuttuneet ja nykyään tuntuisi oudolta jos joku alkaisi ulkonäköä kommentoimaan.

Olen varmaan ollut jollakin tasolla näkymätön aina. 21-25-vuotiaana yliopistolla opiskellessani tuli joku mies jopa ruokalassa kehumaan ulkonäköäni. Että sellainen näkyvyyden hetki oli varmaan tuolloin. Nyt olen 35, parisuhteessa ja perheellinen, eikä vieraiden miesten huomio paljoa sinänsä edes lämmittäisi, mutta ei sitä juurikaan ole. Eipä sitä tosin ollut teininäkään joten ihan tuttua tämä. Olen normaalipainossa ja piirteiltäni ihan viehättävä, pitkät hiukset, mutta varmasti tosi tavallisen näköinen, ei mikään erityinen kaunotar.

Onpa teidän mielestä varteenotettavia miehiä paljon. Vai?

Ehkä riippuu enemmän käyttäytymisestä ja luonteesta kuin ulkonäöstä, että huomaako joku..🤔.

Itse olen yli 50v ja ylipainoakin löytyy. Kyllä sain huomioita edellisellä työpaikalta miehiltä, jäivät herkästi juttelemaan, hymyilivät ja yksi komistus iski aina silmääkin. Ja omasta mielestäni (ja varmasti myös muiden) olen ihan perustaviksen näköinen.

Oman mieheni mielestä kaunis, mutta hän onkin puolueellinen.

Mutta olen aina kaikille ystävällinen ja vaihdan muutaman sanan ja kuuntelen, jos jollakin on kerrottavaa. Ja jos on huono päivä, en näytä sitä kyllä ulkopuoliselle.

Ai miten niin tuli? Mä olen ollut sitä koko ikäni.

Nyt

Ei vielä.

Toki nuorille miehille olen ollut jo piykään näkymätön, mutta en ikäisilleni tai vanhemmille.

N55

Mielummin uskottava kuin haluttava

Vähän surullinen aloitus

Sitä on sisimmiltään sama ihminen vaikka ulkokuori rapisee. Me yli 30v naisetkin kaipaisimme katseita, huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Ei vielä.

Toki nuorille miehille olen ollut jo piykään näkymätön, mutta en ikäisilleni tai vanhemmille.

N55

Olen eri mieltä. Juuri nuoremmat katselee, oman ikäiset katselee nuorempia.

Vielä kehtaan odotella, että milloin lakkaan olemasta näkymätön. Olen 28 ja parinvalintamielessä olen aina ollut suunnilleen yhtä kiinnostava kuin hattunaulakko

Koko ikäni