Haluaisin kiltin, lempeän ja helppoluonteisen koiran - mikä se voisi olla?
Aiempaa koirakokemusta on paimenista ja monirotuisista eli kyse ei ole ensimmäisestä koirasta. Koira saa peruskasvatuksen ja -koulutuksen sekä normaalin koiramaisen elämän runsaine ulkoiluineen ja metsälenkkeineen.
Koiran luonteelta toivon perus"kiltteyttä", lempeyttä ja mutkattomuutta. En toivo ihmistä haastavaa, dominointiin taipuvaista tai en varsinkaan aggressiivista tai pelkoaggressiivista rotua.
Koiran tehtävä on toimia seurakoirana ja ulkoilukaverina. Turkki voi olla mitä vaan, kaikenlaisten turkkien hoitaminen onnistuu. Koko mitä tahansa kääpiöstä 50 cm säkäkorkeuteen.
Kommentit (119)
Kultsi ja labbis sopivat tuohon mutta eivät ehkä heti ihan ensimmäisinä elinvuosinaan kun ovat vielä viikareita. Ovat enempi häslääjiä nuorina.
Shetlanninlammaskoira. Kleinspitz, mittelspitz.
Suositellaan noutajia, kun kyseltiin lähinnä kääpiörotuja...
Ennen olisin suositellut shelttistä, mutta niillä on aika paljon just pelkoaggressiivisuutta näköjään.
Beagle voisi kyllä toimia. Se on yleensä hyvin mutkaton koira, se ei haaveile maailmanvalloituksesta eikä yleensä ole mikään hermoheikko. Aktiviteetteja se tarvitsee kyllä, mutta ihan perhekoirana menee. Ei tarvitse olla metsästysharrastusta.
Suomenpystykorvakin joo, mutta se on usein liian kovaääninen kaupunkialueelle. Harmi, koska koira on metsätysviettiä lukuunottamatta tosi viehättävä luonteeltaan.
Lapinkoira, voisi olla just ja just kokonsa puolesta.
Whippetiä ehdottaisin jos kykenee tarjoamaan riittävän liikunnan :) Ovat hyvinkin lempeäluonteisia.
Mun kaverilla on ollut bullmastiffeja, ovat lempeitä ja tottelevaisia, esim. vaikka yleittäisi pöydän ruokiin niin ei ota jos ei ole saanut lupaa. Se kuolan jatkuva valuminen mua kyllä haittasi.
Vierailija kirjoitti:
Shetlanninlammaskoira. Kleinspitz, mittelspitz.
Kaikkia em. rotuja 1-2 kpl omistaneena en välttämättä suosittele aloittajalle. Shelteissä on toki lempeitä ja kilttejä yksilöitä paljon, mutta myös reaktiivisia ja dominoiviakin. Lisäksi on arkoja, joita tosin omalle kohdalle ei ole sattunut. Sheltit ovat kuitenkin alkuperältään paimenkoiria, ja seurakoiramaisuudestaan huolimatta ne ovat usein aikamoisia sähikäisiä. Omista koirista käyttölinjainen bordercollie on ollut paljon rauhallisempi ja "nössömpi" kuin kumpikaan shelteistä.
Kleineissa ja mitteleissä riittää "oman äänensä rakastajia" hälyttävän vahdin alkuperää kunnioittaen ja myös samoja ongelmia mitä shelteissäkin. Omat yksilöt ovat olleen pehmeämpiluonteisia kuin sheltit (ja myös valitettavasti sairaampia).
Itse lähtisin aloittajan spekseillä katselemaan seurakoiraryhmästä tai varauksin noutajaryhmästä.
Cockereilla raivosyndroomaa, normaaliakin ovat varsin vilkkaita,
Kouluttamalla, sosiaalistamalla, virikkeillä, valitsemalla kasvattajan joka panostaa luonteeseen terveyden ohella jne.
Rotu voi olla mikä vain, mutta jos esim. hermorakenne on huono, ei niitä sen aiheuttamia luonneominaisuuksia muuteta mitenkään. Toisaalta, jos on hyvä hermorakenne, niin oikein kouluttamalla ja sosiaalistamalla sekä rodulle tyypillisiä virikkeitä tarjoamalla saat positiivisen iloisen ja helpon koiran.
Ulkona näkyy usein ihan hiljaisen oloisia ja kilttejä lapinkoiria Treella. Lisäksi sellaisia joilla on kunnon kuono, häntä ja pystykorvat - ei terrierejä siis. Ei näytä olevan mitään ongelmia, koira menee kiltisti. Kaikkia koiria pitää tietenkin ohjata alusta lähtien, sosiaalistaa ilman että koira stressaantuu ja kouluttaakin, ei repiä hihnasta lenkillä. Ihmisestä paljon myös kiinni että on kiltti, vaikka on koiran "pomo". Koira heijastaa tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Suositellaan noutajia, kun kyseltiin lähinnä kääpiörotuja...
Ennen olisin suositellut shelttistä, mutta niillä on aika paljon just pelkoaggressiivisuutta näköjään.
Beagle voisi kyllä toimia. Se on yleensä hyvin mutkaton koira, se ei haaveile maailmanvalloituksesta eikä yleensä ole mikään hermoheikko. Aktiviteetteja se tarvitsee kyllä, mutta ihan perhekoirana menee. Ei tarvitse olla metsästysharrastusta.
Suomenpystykorvakin joo, mutta se on usein liian kovaääninen kaupunkialueelle. Harmi, koska koira on metsätysviettiä lukuunottamatta tosi viehättävä luonteeltaan.
Lapinkoira, voisi olla just ja just kokonsa puolesta.
Ei kyllä tosiaan metsästysrotuisia mihinkään pelkiksi seurakoiriksi vaikka pärjäiskin.
Vierailija kirjoitti:
Collie
Oho, nyt vasta huomasin että liian iso.
Mutta luonteen puolesta napakymppi, mukavampi kuin sheltti.
Suosittelen shetlanninlammaskoiraa, mutta naaraspuolista ensimmäiseksi koiraksi. Meillä ollut 2 olivat maailman kilteimpiä. Sitten otettiin uros sheltti pennusta. Olin n.17v kun se tuli. Kun urossheltti tuli teini-ikään, se piti minua alempiarvoisenaan. Otti käskyjä vastaan kaikilta muilta perheenjäseniltä, mutta esim. minua ei noteerannut 😄 mutta kun se tuli aikuisikään, rakensimme hyvän suhteen, ja nyt se on hemmoteltu kultapalleroni<3
Vierailija kirjoitti:
Berninpaimenkoiran, kultainen noutaja, labradorinnnoutaja, sileäkarvainen noutaja, King Charlesin spanieli, Tiibetinspanieli, Cockerspanieli
Joku noista
Ei todellakaan noita spanieleja! Haukkuvat ja räyhäävät.
Labradorinnoutaja. Pentua valitessa kiinnittäisin erityistä huomiota vanhempien olemukseen ja kysyisin, esim. ovatko olleet pennusta lähtien kontaktihakuisia koiria ja miten yhteistyö on rakentunut. Tietenkin on hyvä jos vanhemmilla olisi harrastettu jotain joka osoittaisi myös sitä yhteistyökykyä. Ja vielä lonkkaindeksi yli 100.
Berninpaimenkoiran, kultainen noutaja, labradorinnnoutaja, sileäkarvainen noutaja, King Charlesin spanieli, Tiibetinspanieli, Cockerspanieli
Joku noista