Haluaisin kiltin, lempeän ja helppoluonteisen koiran - mikä se voisi olla?
Aiempaa koirakokemusta on paimenista ja monirotuisista eli kyse ei ole ensimmäisestä koirasta. Koira saa peruskasvatuksen ja -koulutuksen sekä normaalin koiramaisen elämän runsaine ulkoiluineen ja metsälenkkeineen.
Koiran luonteelta toivon perus"kiltteyttä", lempeyttä ja mutkattomuutta. En toivo ihmistä haastavaa, dominointiin taipuvaista tai en varsinkaan aggressiivista tai pelkoaggressiivista rotua.
Koiran tehtävä on toimia seurakoirana ja ulkoilukaverina. Turkki voi olla mitä vaan, kaikenlaisten turkkien hoitaminen onnistuu. Koko mitä tahansa kääpiöstä 50 cm säkäkorkeuteen.
Kommentit (119)
Whippettiä suosittelen minäkin jos pystyt tarjoamaan liikuntaa tarpeeksi. Muussa tapauksessa tiibetinspanieli.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen shetlanninlammaskoiraa, mutta naaraspuolista ensimmäiseksi koiraksi. Meillä ollut 2 olivat maailman kilteimpiä. Sitten otettiin uros sheltti pennusta. Olin n.17v kun se tuli. Kun urossheltti tuli teini-ikään, se piti minua alempiarvoisenaan. Otti käskyjä vastaan kaikilta muilta perheenjäseniltä, mutta esim. minua ei noteerannut 😄 mutta kun se tuli aikuisikään, rakensimme hyvän suhteen, ja nyt se on hemmoteltu kultapalleroni<3
Sheltit usein arkoja ja kovaäänisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen shetlanninlammaskoiraa, mutta naaraspuolista ensimmäiseksi koiraksi. Meillä ollut 2 olivat maailman kilteimpiä. Sitten otettiin uros sheltti pennusta. Olin n.17v kun se tuli. Kun urossheltti tuli teini-ikään, se piti minua alempiarvoisenaan. Otti käskyjä vastaan kaikilta muilta perheenjäseniltä, mutta esim. minua ei noteerannut 😄 mutta kun se tuli aikuisikään, rakensimme hyvän suhteen, ja nyt se on hemmoteltu kultapalleroni<3
Sheltit usein arkoja ja kovaäänisiä.
Meillä ollut 3. Vain tämä urossheltti haukkuu paljon. Ja hän rakastaa autoja, joten räyhää niille.
Vierailija kirjoitti:
Shetlanninlammaskoira. Kleinspitz, mittelspitz.
Spizit haukkuherkkiä ja suurin ongelma on eroahdistus. Sitä ilmenee todella paljon.
Labradoodle, on luonteeltaan sellainen kuin ulospäin näyttääkin, nallekarhu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen shetlanninlammaskoiraa, mutta naaraspuolista ensimmäiseksi koiraksi. Meillä ollut 2 olivat maailman kilteimpiä. Sitten otettiin uros sheltti pennusta. Olin n.17v kun se tuli. Kun urossheltti tuli teini-ikään, se piti minua alempiarvoisenaan. Otti käskyjä vastaan kaikilta muilta perheenjäseniltä, mutta esim. minua ei noteerannut 😄 mutta kun se tuli aikuisikään, rakensimme hyvän suhteen, ja nyt se on hemmoteltu kultapalleroni<3
Sheltit usein arkoja ja kovaäänisiä.
Meillä ollut 3. Vain tämä urossheltti haukkuu paljon. Ja hän rakastaa autoja, joten räyhää niille.
Koira ei todellakaan rakasta autoja jos se räyhää niille. Autot aiheuttavat tuolle yksilölle stressireaktion jota pidät näemmä hienona ominaisuutena ja todennäköisesti vain vahvistat huomaamattasi käytöstä. Tämä kuvaa kuitenkin hyvin shelttejä, voivat fiksoitua johonkin tiettyyn asiaan heikon hermorakenteensa vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Shetlanninlammaskoira. Kleinspitz, mittelspitz.
Haukkuherkkiä, ei kerrostaloon.
Seropi 👍🏻.
Meidän ihanuus kuoli pari kuukatta sitten, suomen lapinkoiran ja samojedin sekoitus. Ihana tyyppi oli, ja parasta se, kun haukkui tosi harvoin 😅! Oli meidän paras ystävä viikkoa vaille 12 vuotta, uutta emme ota. Kukaan ei korvaa tuota tyyppiä. Ikävä on iso
Vierailija kirjoitti:
Seropi 👍🏻.
Meidän ihanuus kuoli pari kuukatta sitten, suomen lapinkoiran ja samojedin sekoitus. Ihana tyyppi oli, ja parasta se, kun haukkui tosi harvoin 😅! Oli meidän paras ystävä viikkoa vaille 12 vuotta, uutta emme ota. Kukaan ei korvaa tuota tyyppiä. Ikävä on iso
Entä jos seropi on kaukasianpaimenkoiran ja maremmano-abbruzzesen sekoitus? Onks se edelleen ihana tyyppi joka ei hauku?
Whippet on voimakkaasti saalisviettinen, näöllä metsästävä metsästyskoira. Myös riistaviettiä eli nenävetoisuutta löytyy rodusta yllättävän paljon. Eli ei mikään perusseurakoira vieteiltään. Loukkaantumisriski irtispurttaillessa on tosi suuri, eli ikinä et tiedä missä kunnossa koira on juoksupyräyksen jälkeen, onko silmä rikki vai vekki kyljessä. Irtipitopaikka on valittava huolellisesti kaukana autoista ja riistasta ja puunrungoista ja vastaavista joihin voi kovassa vauhdissa törmätä (sellaisissa tälleissä tiedän menneen niskoja nurin :( ). Alusta ei saa olla kuoppainen tai liukas. Koirapuistoissa whippet joutuu helposti isompien saaliiksi ja pienempiään se saalistaa itse.
Luonteissa on nykyään paljon arkuutta, tasapainottomuutta ja jopa aggressiivisuutta. Eroahdistuksestakin kuulee valitettavan usein.
Myös terveysongelmia rodusta alkaa löytyä nykyää jo saman verran kuin monesta muustakin rodusta, niistä vaan ei haluta puhua. Selkäviat erityisesti ovat harmillisen yleisiä ja usein myös aika vakavia. Monenlaisia muitakin autoimmuuni- ym sairauksia esiintyy.
Nykyään tuntuu netissä elävän jonkinlainen myytti helposta ja vaivattomasta whippetistä jota suositellaan helpoksi ja kivaksi seurakoiraksi. Luulen että monikaan sen myytin levittäjä ei tunne kovinkaan hyvin tämän päivän whippettejä, rodun luonnetta ja haasteita, tai sitä mitä whippetin pito jokapäiväisessä arjessa usein vaatii.
Riikka Purra. Haukkuu ja räksyttää, mutta ei osaa kuitenkaan purra.
Vierailija kirjoitti:
Kun aloitin lukemaan otsikkoa, luulin että puhut miehestä.
Aha, pidät miehiä koirina??
Vierailija kirjoitti:
Riikka Purra. Haukkuu ja räksyttää, mutta ei osaa kuitenkaan purra.
Ootko hauska, noin niinku omasta mielestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seropi 👍🏻.
Meidän ihanuus kuoli pari kuukatta sitten, suomen lapinkoiran ja samojedin sekoitus. Ihana tyyppi oli, ja parasta se, kun haukkui tosi harvoin 😅! Oli meidän paras ystävä viikkoa vaille 12 vuotta, uutta emme ota. Kukaan ei korvaa tuota tyyppiä. Ikävä on isoEntä jos seropi on kaukasianpaimenkoiran ja maremmano-abbruzzesen sekoitus? Onks se edelleen ihana tyyppi joka ei hauku?
Enpä osaa sanoa, mutta yleensä ottaen tuntemani seropit ovat olleet vallan ihania. Ja ne lapinkoirat 😅
Mikäs sua noin ketuttaa? Kivaa vkonloppua sullekin, mutta älä nyt koiraa kuiteskaan hanki 👍🏻
Bichon frise, turkki tosin vaatii hoitoa mutta ei lähde karva.
Rotu on ihana, saat koirasta uskollisen seurakoiran jonka kanssa voi harrastaa myös lenkkeilyä ja agilityä.
En ole vielä tavannut vihaista tuon rodun edustajaa ja ovat innokkaita oppimaan "temppuja'.
Vierailija kirjoitti:
Whippet on voimakkaasti saalisviettinen, näöllä metsästävä metsästyskoira. Myös riistaviettiä eli nenävetoisuutta löytyy rodusta yllättävän paljon. Eli ei mikään perusseurakoira vieteiltään. Loukkaantumisriski irtispurttaillessa on tosi suuri, eli ikinä et tiedä missä kunnossa koira on juoksupyräyksen jälkeen, onko silmä rikki vai vekki kyljessä. Irtipitopaikka on valittava huolellisesti kaukana autoista ja riistasta ja puunrungoista ja vastaavista joihin voi kovassa vauhdissa törmätä (sellaisissa tälleissä tiedän menneen niskoja nurin :( ). Alusta ei saa olla kuoppainen tai liukas. Koirapuistoissa whippet joutuu helposti isompien saaliiksi ja pienempiään se saalistaa itse.
Luonteissa on nykyään paljon arkuutta, tasapainottomuutta ja jopa aggressiivisuutta. Eroahdistuksestakin kuulee valitettavan usein.
Myös terveysongelmia rodusta alkaa löytyä nykyää jo saman verran kuin monesta muustakin rodusta, niistä vaan ei haluta puhua. Selkäviat erityisesti ovat harmillisen yleisiä ja usein myös aika vakavia. Monenlaisia muitakin autoimmuuni- ym sairauksia esiintyy.
Nykyään tuntuu netissä elävän jonkinlainen myytti helposta ja vaivattomasta whippetistä jota suositellaan helpoksi ja kivaksi seurakoiraksi. Luulen että monikaan sen myytin levittäjä ei tunne kovinkaan hyvin tämän päivän whippettejä, rodun luonnetta ja haasteita, tai sitä mitä whippetin pito jokapäiväisessä arjessa usein vaatii.
Kiitos kun jaksoit kirjoittaa näin kattavan vastauksen. Whippet on ollut kovasti mielessä ja vaikka olen paljon lukenut, on hyvä kuulla näitä kriittisempiä kommenteja rodusta.
-se aiempi joka ehdotti whippetiä
Villakoira on hyvä seurakoira, oppivainen. Tai australianterrieri. Tai coton de tulear.
Pitit on tosi leppoisia! Liikaa niitä parjataan mutta meillä pitti nukkuu 2-vuotiaan kanssa jopa samassa sängyssä. Ovat kuin veljekset <3
Kun aloitin lukemaan otsikkoa, luulin että puhut miehestä.