Sinkkuus vai parisuhde, kumman valitset?

Vierailija kirjoitti:

Olen lähes koko aikuisikäni ollut parisuhteessa, vain mies on vaihtunut pari kertaa. On ihanaa, kun kotona on toinen ihminen, jonka kanssa tunne-elämä ja keskusteluyhteys toimivat. 

"mies on vaihtunut pari kertaa"

"tunne-elämä ja keskusteluyhteys toimivat"

Niin. Näköjään kunnes eivät enää toimi.

"Yritän jatkuvasti kehittää itseäni esimerkiksi treenaamalla ja parantamalla elintasoani, jotta voisin kelvata"

Nuo hyvin harvoin tuovat sitä parisuhdetta yksinään. Poislukien ihan poikkeuksellisen kauniit ja komeat, ulkonäön ja varakkuuden osuus toisen hurmaamisessa on ehkä 20%. Koska parisuhde on aina ensisijassa tunnesuhde, se vaikutus tehdään myös sillä saralla. Pitää pystyä olemaan se paras versio itsestään ja näyttämään ne oman persoonan parhaat puolet toiselle.

Siltä väliltä eli molemmilla omat huushollit ja omaa aikaa ja ollaan yhdessä tehdään yhteisiä juttuja silloin, kun molemmat sitä kaipaavat ja haluavat. 

"Minusta sinkkuus parempaa...."

Valehtelet itsellesi ja sitä pönkittämään perustat av-palstalle ketjun saadaksesi validointia väittämällesi muilta epätoivoisilta?

Huutonaurua!

Onnellisen parisuhteen.

Juuri nyt sinkkuus ja avoimet, mutta kiinteät tapailusuhteet.

Yksi pitkä parisuhde riittää. Nyt sinkkuna 10v ollut ja viihdyn hyvin näin. Ei tarvetta parisuhteelle. Riittää kun kaveri käy välillä peittoa heiluttamassa. 

Olen parisuhteessa mutta asumme eri osoitteissa, sinkkuutta ja parisuhdetta sopivasti molempia.

Vierailija kirjoitti:

Juuri nyt sinkkuus ja avoimet, mutta kiinteät tapailusuhteet.

Ja bodycountin noustessa ketään ei sitten enää kiinnosta parisuhde. Ihan miten vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri nyt sinkkuus ja avoimet, mutta kiinteät tapailusuhteet.

Ja bodycountin noustessa ketään ei sitten enää kiinnosta parisuhde. Ihan miten vaan.

Olen eronnut yli 20v avioliitosta, asun ensi kertaa täysin yksin. Ikä 50+. Aina ollut vähintään lapsia. 

Sinkkuus. Olen 50 v nainen, enkä ole 18 vuoteen ollut minkäänlaisessa pari- tai seksisuhteessa. Rakastan olla itsekseni. Tuli sitä nuorena kokeiltua muutaman kerran seurustelua, mutta totesin alkuhuuman ohi mentyä, että kaipasin enemmän ja enemmän omaa tilaa ja yksinoloa, sitä ettei tarvi ottaa ketään toista huomioon. Mihinkään yhdessäasumiseen asti en koskaan kenenkään kanssa edennyt, ne oli aina sellaisia viikonlopputapailujuttuja, pisin tosin kesti 4 vuotta. Ja jo niissä totesin, että liikaa sosiaalisuutta mun erakkoluonteelle, haluan olla yksin.

Vierailija kirjoitti:

Rakastuttuani mulla ei ollut enää todellista mahdollisuutta valita. Rakkaus valitsi puolestani. Kuulostaa varmaan pateettiselta sellaisen korviin joka ei ole rakastanut.

Noinhan se on. Rakastuminen vie järjen päätöksistä. Jos on niin onnekas, että rakastuu kunnolliseen tasapainoiseen  ihmiseen, kaikki on hyvin. Mutta kun rakastuu vaikeaan ihmiseen, on tapahtunut se, mitä ei koskaan toivoisi. 

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuus. Olen 50 v nainen, enkä ole 18 vuoteen ollut minkäänlaisessa pari- tai seksisuhteessa. Rakastan olla itsekseni. Tuli sitä nuorena kokeiltua muutaman kerran seurustelua, mutta totesin alkuhuuman ohi mentyä, että kaipasin enemmän ja enemmän omaa tilaa ja yksinoloa, sitä ettei tarvi ottaa ketään toista huomioon. Mihinkään yhdessäasumiseen asti en koskaan kenenkään kanssa edennyt, ne oli aina sellaisia viikonlopputapailujuttuja, pisin tosin kesti 4 vuotta. Ja jo niissä totesin, että liikaa sosiaalisuutta mun erakkoluonteelle, haluan olla yksin.

Kuvaat minun elämääni. 

Nuorena tuli tosiaankin kokeiltua, muta koska en koskaan ole rakastunut enkä mitenkään syvemmin ihastunut oli helppo lähteä. Aina uudelleen. 

Sitä piti kokeilla kunnes oppi että ei ole minua varten.  Vapaus on  ollut aina kaikkein tärkeintä minulle. Vapaus tulla ja mennä ja päättää.  Vapaus olla yksin ja nauttia siitä, vapaus hakeutua seuraan kun sille tuntuu.  Sitomista kammoksun, en anna kenenkään sitoa itseäni.  Olen kai sitten naisversio siitä "miehet jotka kulkee omia polkujaan" vai miten se meni :D 

Ei kaikille sovi parisuhde, ei voi olla onnellinen eikä tyytyväinen. Ja minä haluan tästä ainoasta elämästä niin hyvän kuin siitä pystyn itselleni tekemään.  En ole erakko, mutta tarvitsen kuitenkin paljon omaa tilaa ja aikaa.  En pelkää olla yksin, nautin siitä.   Seksillä ei ole merkitystä elämässäni, ei ole koskaan ollut. Sitäkin suhteissa toki on ollut, mutta aina yhtä yhdentekevää, ilmankin olisi pärjännyt.  Omalla kohdallani sanon yliarvostettua.

On kummallista että tätä ei tahdota monelta taholta hyväksyä. Aina on nitä jotka  kyselevät miksi, ja pitäähän mies olla.  Tulet vielä katumaan jne.  Tähän ikään olen päässyt enkä vieläkään katunut. Miksi katuisin oikeaa päätöstäni?  Miksi muut kuvittelevat tietävänsä paremin kuin minä itse joka tätä omaa elämääni elän, miten voin olla onnellinen?

Vierailija kirjoitti:

jos ajaudut vain tuollaiisn suhteisiin, kannattaa miettiä miksi. Onko lapsuudessasi tapahtunut jotain että viehätyt ihmisistä, jotka ovat epävakaita?

Tilastollisestikin huonoja miehiä on markkinoilla vapaana enemmän kuin hyviä miehiä. Huonot miehet vapautuvat markkinoille helpommin.

Sinkkuuden, tietenkin. Rakastan omaa tilaa ja vapautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri nyt sinkkuus ja avoimet, mutta kiinteät tapailusuhteet.

Ja bodycountin noustessa ketään ei sitten enää kiinnosta parisuhde. Ihan miten vaan.

Minkä hiton bodycountin? Puhu suomea.

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuus on sinusta parempaa,koska et ole kokenut hyvää tasapainoista parisuhdetta

Niinpä. Löytyispä sellainen hyvä suhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jos ajaudut vain tuollaiisn suhteisiin, kannattaa miettiä miksi. Onko lapsuudessasi tapahtunut jotain että viehätyt ihmisistä, jotka ovat epävakaita?

Tilastollisestikin huonoja miehiä on markkinoilla vapaana enemmän kuin hyviä miehiä. Huonot miehet vapautuvat markkinoille helpommin.

Hyvä suhde vaatii tunneälyä, joka jostain syystä jää suurelta osalta miehiä oppimatta.

Mulla ei ole mitään mahdollisuutta parisuhteeseen aseksuaalina ja velana.

Parisuhteen. Rakastan vaimoani ja viihdyn hänen kanssaan paremmin kuin yksin. Sinkkunakin olen elellyt.