499 000 euron asuntolainastaan lyhennys on vain 84 euroa kuussa ja korkokulut ovat yli 2 300 euroa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon tulee puolen millin laina kokonaisuudessaan maksamaan. Inflaatio syö tietysti ainakin tällä hetkellä. Oletko uskaltanut laskea, paljonko laina tulee kokonaisuudessaan maksamaan siihen mennessä, kun se on kokonaan maksettu? Montako vuotta on laina-aika?

Inflaatio EI SYÖ lainaa. Inflaatio ainoastaan vaikeuttaa lainan maksua. PALKATASON NOUSU (eri ilmiö) helpottaa lainan maksua. Inflaation on historiassa johtanut palkkatason nousuun, jopa inflaatiota nopeampaan nousuun, ja tämä helpotti aikanaan lainan maksua. Tällä kertaa näytti palkkatason nousu jääneen reilusti inflaation alle -> lainojen takaisinmaksu on vaikeutunut.

Inflaatio tarkoittaa rahan arvon laskua, eli kyllä se sitä lainan reaaliarvoa syö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon tulee puolen millin laina kokonaisuudessaan maksamaan. Inflaatio syö tietysti ainakin tällä hetkellä. Oletko uskaltanut laskea, paljonko laina tulee kokonaisuudessaan maksamaan siihen mennessä, kun se on kokonaan maksettu? Montako vuotta on laina-aika?

Inflaatio EI SYÖ lainaa. Inflaatio ainoastaan vaikeuttaa lainan maksua. PALKATASON NOUSU (eri ilmiö) helpottaa lainan maksua. Inflaation on historiassa johtanut palkkatason nousuun, jopa inflaatiota nopeampaan nousuun, ja tämä helpotti aikanaan lainan maksua. Tällä kertaa näytti palkkatason nousu jääneen reilusti inflaation alle -> lainojen takaisinmaksu on vaikeutunut.

Juuri noin! 70-luvulla tms inflaatio söi lainan koska palkka nousi enemmän kuin inflaatio ja korot. Silloin oli varaa lyhentää asuntoa reippasti koska käteen jäi enemmän rahaa.

Nyt on infaatio ilman palkan nousua. Tai on meilläkin tullut 4% inflaatiokorotukset, mutta inflaatio on paljon enemmän. Nyt ei ole mitään mahdollisuutta lyhentää enempää kuin on pakko. Inflaatio vain heikentää maksukykyä.

Juuri oli uutisissa että palkat ovat nousseet.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on seurausta juuri siitä, kun vähätellään matematiikan merkitystä elämässä. Hoetaan kuinka "eihän sitä tarvitse mihinkään". Sitten ei osata laskea edes korko- tai prosenttilaskua. Tulos on tämä.

Jos uskoisi salaliittoteorioihin, voisi miettiä, minkä tahojen etuja koulutusleikkaukset ovat palvelleet ja tulevat palvelemaan eniten. Että peruskoulusta tulee ulos luku- ja laskutaidottomia ihmisiä suurin määrin (yksikin on liikaa), mahdollistaa hyvin monenlaiset "paikalliset sopimiset" ja pikavippien ja näköjään myös ihan oikeiden pankkien myöntämien lainojen ottamiset ilman realistisia takaisinmaksusuunnitelmia. Viime kädessä yhteiskunta maksaa ja yksityiset tahot tienaavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pankkien lainojen stressitestit on oikeastaan täysin turhia koska ne ei ota huomioon hintojen nousua ja sitä että monet ihmiset ottavat asuntolainan ohella velkaa muihinkin asioihin kuten autoon,remontteihin yms. 

Niin. Omat tulot ja menot pitäisi jokaisen miettiä ihan itse. Pankin stressitesti liittyy siihen, ettei käy kuten USA:ssa 2007 alkaen, eli että tavallisten ihmisten pöljyys yhdistettynä pankki- ja finanssivirkailijoiden ahneuteen aiheuttaa lähes koko maailmaa järisyttäneen pankkikriisin.

Ei sen pankin stressitestin ole tarkoituskaan ensisijassa ajatella sitä lainanottajaa.

Stressitesti on pankkia varten. Pankki pitää huolen että saa omansa jos asiakas ei pysty enää maksamaan.

Menin hakemaan lainaa sijoitusasuntoa varten, niin pankissa kysyttiin vain että kuinka paljon laitetaan. Se tarkoittaa että Nordea laskee että meidän talon on oltava aika arvokas että uskaltavat lonkalta antaa 300.000e ilman muita vakuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä elänyt 90-lukua ja päässyt työelämään opiskelujen jälkeen 90-luvun alussa. Korkeista opintolainojen koroista kyllä hyvin selvittiin, vaikka tulot olivat aluksi alhaiset. Ja muutenkin, ei silloin tarvinnut miettiä ruuan tai bensan hintoja jne. Ravintoloissa pystyi käymään useinkin. Nyt joutuu miettimään ilman ylisuuria lainojakin, kun kaikki hinnat ovat nousseet, mutta reaaliansiot ei. Ja kuulun siihen porukkaan, joka tienaa 5000€/kk. 

Muistisi tekee nyt tepposet. 90-luvun loma oli todella järkyttävä. Työttömyys oli ennätyskorkea, kokonainen sukupolvi jäi ilman töitä. Asuntojen hinnat romahtivat ja jäi suuret velat monelle. Se ravintoloissa syöminen oli hyvin harvoille mahdollista. Korot oli jopa 16 %.

90 luvulla työttömyysturvalain ja sosiaalietuisuukailla oli paljon parempi ostovoima kuin tänä päivänä..ja silloinkaan ei edes oltu sellaisia leikkauksia tekemässä mitä tämä orpo suunnittelee..

Kaljatuoppi maksoi 5 Mk. Eli alle euron ,junalippu Seinäjoelta Helsinkiin maksoi edestakaisin n 60 Mk eli 10 euro,kahvikuppi kahvilassa 2-3 Mk eli n? 50 senttiä.

Opiskelija asunnon soluvuokra n.450 Mk. Eli 90 euroa kk. Opintotukea sai 1300 Mk kuukaudessa 1995 joka vastaa n.220 euroa kuukaudessa...lama aikaan oli kaikki paremmin

Kaljatuoppi EI maksanut 5mk. tyypillisiä tarjouksia oli happy hourissa 10 mk. Ja sitäpaitsi 5mk (90-luvun puolivälissä) EI OLE alle euron vaan 1,31 euroa.

Euron liittymisaikaan 1 euro vastasi n. 6 markkaa..oluttuoppi maksoi nyt vähän paikasta riippuen onko pieni vai suuri tuoppi 7-12 euroa..pullo oluen saattoi saada keskari baarista reilu vitosella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset opetettiin siihen että lainojen korko on nolla ikuisesti ja asuntojen hinnat kiipeää PK seudulla ylös ikuisesti ja asuntoa myydessä saa aina enemmän kun on siitä itse maksanut

Tämä.

Ihmiset puhuu että korot on niin matalia että on fiksumpaa sijoittaa rahat kuin lyhentää velkoja, todellisuudessa vain harva pystyy sijoittamaan rahoja niin että on fiksumpaa sijoittaa kuin lyhentää velkaa.

Sijoitusten tuotoista tarvitsee maksaa myös verot. 

Minun sijoitusteni nettotuotto viime vuodelta oli 12,86% (realisoitunut). Enkä ole edes mikään ylivertainen sijoittajaguru.

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä elänyt 90-lukua ja päässyt työelämään opiskelujen jälkeen 90-luvun alussa. Korkeista opintolainojen koroista kyllä hyvin selvittiin, vaikka tulot olivat aluksi alhaiset. Ja muutenkin, ei silloin tarvinnut miettiä ruuan tai bensan hintoja jne. Ravintoloissa pystyi käymään useinkin. Nyt joutuu miettimään ilman ylisuuria lainojakin, kun kaikki hinnat ovat nousseet, mutta reaaliansiot ei. Ja kuulun siihen porukkaan, joka tienaa 5000€/kk. 

Minäkin elin 90-luvun laman aikaan ja valmistuin -93. En päässyt työelämään vasta kuin -96 hanttihommiin hetkeksi. Sitten lisää opiskelua ja hanttihommia vuoteen 2005 asti. Vuokralla kituutin säästäen vuoteen 2012

asti, jolloin ostin oman ensi asunnon. Maksoin asunnon mahd. Äkkiä pois ja nyt ollut velaton jo pari vuotta. Nyt voi jo käydä ravintolassakin syömässä.

Vierailija kirjoitti:

Ja sitä että moni saa muutamassa vuodessa monoa hyväpalkkaisesta duunistaan.

Fun fact: 1990-luvun lamassa kukaan työnsä säilyttänyt ei menettänyt asuntoaan tai joutunut edes todellisiin taloudellisiin ongelmiin joka foorumilla kauhistellun "korkoshokin" aikana.

Korkeintaan etelänmatka jäi tekemättä ja auto vaihtamatta uuteen.

Todellisuudessa mitään korkoshokkia ei edes ollut sillä korkotaso "vain" kaksinkertaistui puoleksi vuodeksi siitä 8-9% normaalitasosta jossa se oli jo ollut koko 1980-luvun lopun jolloin ne kuplahintaisten asuntojen lainat nostettiin ja mitoitettiin. Parissa vuodessa korkotaso putosi pysyvästi 6-7% alle.

Siihen aikaan lainan takaisinmaksu oli tyypillisesti mitoitettu max 15 vuoteen ja 10v oli edelleen ihan yleinen maksuaika muualla kuin suurimmissa kaupungeissa.

1990-luvun lama oli katastrofi vain niille hyvätuloisille joiden nousujohteinen uraputki katkesi yhdessä yössä pysyvästi. Suurin osa näistä ei pääassyt enää koskaan takaisin entisen tason tehtäviin sikäli kuin mihinkään työhön 2-3v työttömyyden jälkeen

VMP.

Me olimme 90-luvulla 28-vuotiaina "hyvätuloisia" duunareita, kolme lasta, kaksi autoa ja kaksi koiraa, meitä varten rakennettu okt. 500 000mk asuntolainasta huolimatta saatiin jopa säästöön palkoista, yhteistulot oli jotain 18000-24000mk/kk riippuen oliko isäntä miten paljon reissussa. Lainaa lyhennettiin muistaakseni jotain 6800mk/kk. Korko nousi yhden yön aikana 18%:n, ja se tarkoitti sitä, että talo myyntiin saman tien. Onneksi meni heti kaupaksi, kun oli vain vuoden vanha, niin saatiin lähes koko velka kuitattua myynnillä. Lähes 50k€ jäi vielä maksettavaa silti, koska arvo romahti. Mies lähti pitkille ulkomaan komennuksille ja minä tein kahta työtä, että päästiin pahimman yli ja taas säästämään omaa kotia varten. Vasta 2000-luvun alussa oltiin taas siinä pisteessä, jossa oltiin vuonna 1992 talon valmistuessa, että pystyy asettumaan aloilleen. Moni työkaveri erosi ja yhtä moni työkaveri riisti hengen itseltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon tulee puolen millin laina kokonaisuudessaan maksamaan. Inflaatio syö tietysti ainakin tällä hetkellä. Oletko uskaltanut laskea, paljonko laina tulee kokonaisuudessaan maksamaan siihen mennessä, kun se on kokonaan maksettu? Montako vuotta on laina-aika?

Inflaatio EI SYÖ lainaa. Inflaatio ainoastaan vaikeuttaa lainan maksua. PALKATASON NOUSU (eri ilmiö) helpottaa lainan maksua. Inflaation on historiassa johtanut palkkatason nousuun, jopa inflaatiota nopeampaan nousuun, ja tämä helpotti aikanaan lainan maksua. Tällä kertaa näytti palkkatason nousu jääneen reilusti inflaation alle -> lainojen takaisinmaksu on vaikeutunut.

Inflaatio tarkoittaa rahan arvon laskua, eli kyllä se sitä lainan reaaliarvoa syö.

Ei oikeassa maailmassa. Inflaatio heikentää lainan takaisinmaksukykyä koskan ruokakauppaan menee niin paljon enemmän rahaa. Se mikä on lainan "reaaliarvo" ei näy käytännön elämässä.

Tekoälyn selvitys:

"Inflaation syöminen" on sanonta, joka viittaa siihen, miten inflaatio voi vaikuttaa reaaliarvoihin ajan myötä. Kun puhutaan asuntolainasta, kysymys on siitä, miten inflaatio vaikuttaa lainan todelliseen kustannukseen. Tässä on muutamia huomioita aiheesta:

Lainan nimellisarvo vs. reaaliarvo: Jos otat esimerkiksi 100 000 euron asuntolainan ja inflaatio on 2% vuodessa, niin vuoden päästä tuon summan ostovoima on vähemmän kuin se oli lainan ottamisen hetkellä. Vaikka sinun pitää edelleen maksaa laina takaisin nimellisarvossaan (plus korko), inflaation vaikutuksesta lainan reaaliarvo on pienentynyt.

Kiinteät vs. vaihtuvat korot: Jos sinulla on kiinteä korko asuntolainassasi, korot pysyvät samana koko laina-ajan. Jos inflaatio kasvaa, lainan reaaliarvon pienentyminen voi olla hyväksi sinulle. Mutta jos sinulla on vaihtuva korko ja inflaatio nousee, keskuspankki saattaa nostaa ohjauskorkojaan estääkseen talouden ylikuumenemista. Tämä voisi puolestaan nostaa asuntolainasi korkoa.

Palkkojen ja inflaation suhde: Jos palkat nousevat inflaation tahdissa tai nopeammin, voit huomata, että asuntolainan takaisinmaksu muuttuu suhteellisesti helpommaksi ajan mittaan. Mutta jos palkkojen nousu jää jälkeen inflaatiosta, lainan takaisinmaksu saattaa tuntua raskaammalta.

Muita tekijöitä: Inflaation lisäksi monia muita tekijöitä, kuten työttömyys, korkojen muutokset ja talouden yleinen tila, vaikuttavat kykyysi maksaa asuntolainaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä elänyt 90-lukua ja päässyt työelämään opiskelujen jälkeen 90-luvun alussa. Korkeista opintolainojen koroista kyllä hyvin selvittiin, vaikka tulot olivat aluksi alhaiset. Ja muutenkin, ei silloin tarvinnut miettiä ruuan tai bensan hintoja jne. Ravintoloissa pystyi käymään useinkin. Nyt joutuu miettimään ilman ylisuuria lainojakin, kun kaikki hinnat ovat nousseet, mutta reaaliansiot ei. Ja kuulun siihen porukkaan, joka tienaa 5000€/kk. 

Minäkin elin 90-luvun laman aikaan ja valmistuin -93. En päässyt työelämään vasta kuin -96 hanttihommiin hetkeksi. Sitten lisää opiskelua ja hanttihommia vuoteen 2005 asti. Vuokralla kituutin säästäen vuoteen 2012

asti, jolloin ostin oman ensi asunnon. Maksoin asunnon mahd. Äkkiä pois ja nyt ollut velaton jo pari vuotta. Nyt voi jo käydä ravintolassakin syömässä.

Täydennyksenä vielä että pääsin työn syrjään kiinni kunnolla tuolloin 2005. Pitkä ja kapea leipä mutta selvisin. Kaikki ei olleet kirurgilentokapteeneita pääkaupunkiseudulta edes tuolloin -90 luvulla. Terveiset maakunnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon tulee puolen millin laina kokonaisuudessaan maksamaan. Inflaatio syö tietysti ainakin tällä hetkellä. Oletko uskaltanut laskea, paljonko laina tulee kokonaisuudessaan maksamaan siihen mennessä, kun se on kokonaan maksettu? Montako vuotta on laina-aika?

Inflaatio EI SYÖ lainaa. Inflaatio ainoastaan vaikeuttaa lainan maksua. PALKATASON NOUSU (eri ilmiö) helpottaa lainan maksua. Inflaation on historiassa johtanut palkkatason nousuun, jopa inflaatiota nopeampaan nousuun, ja tämä helpotti aikanaan lainan maksua. Tällä kertaa näytti palkkatason nousu jääneen reilusti inflaation alle -> lainojen takaisinmaksu on vaikeutunut.

Inflaatio tarkoittaa rahan arvon laskua, eli kyllä se sitä lainan reaaliarvoa syö.

No lainan reaaliarvon lasku ei lämmitä, jos palkkataso ei nouse. Eli vasta palkkatason nousu helpottaa lainan takaisinmaksua. Inflaatiolla ei ole suoraan tämän asian kanssa mitään tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Tasaerää ei ainakaan Nordea enää myönnä ollenkaan. Siis sitä, jossa laina-aika muuttuu koron mukaan. Vaihtoehdot ovat annuiteetti ("kiinteä tasaerä") ja tasalyhenteinen.

Esimerkin 48€ kuukausilyhennys puolen miljoonan lainasta tarkoittaisi tasaerälainana 300 - 1000 vuoden maksuaikaa vaikka korkotaso ei enää nykyisestä nousisi.

Puolen prosentin nousukin riittää toki siihen ettei laina lyhene enää lainkaan ja maksuaika on ääretön.

Juuri tuosta syystä en usko tuota Ylen juttua. Ei pankit anna tuollaisia lainoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä elänyt 90-lukua ja päässyt työelämään opiskelujen jälkeen 90-luvun alussa. Korkeista opintolainojen koroista kyllä hyvin selvittiin, vaikka tulot olivat aluksi alhaiset. Ja muutenkin, ei silloin tarvinnut miettiä ruuan tai bensan hintoja jne. Ravintoloissa pystyi käymään useinkin. Nyt joutuu miettimään ilman ylisuuria lainojakin, kun kaikki hinnat ovat nousseet, mutta reaaliansiot ei. Ja kuulun siihen porukkaan, joka tienaa 5000€/kk. 

Muistisi tekee nyt tepposet. 90-luvun loma oli todella järkyttävä. Työttömyys oli ennätyskorkea, kokonainen sukupolvi jäi ilman töitä. Asuntojen hinnat romahtivat ja jäi suuret velat monelle. Se ravintoloissa syöminen oli hyvin harvoille mahdollista. Korot oli jopa 16 %.

90 luvulla työttömyysturvalain ja sosiaalietuisuukailla oli paljon parempi ostovoima kuin tänä päivänä..ja silloinkaan ei edes oltu sellaisia leikkauksia tekemässä mitä tämä orpo suunnittelee..

Kaljatuoppi maksoi 5 Mk. Eli alle euron ,junalippu Seinäjoelta Helsinkiin maksoi edestakaisin n 60 Mk eli 10 euro,kahvikuppi kahvilassa 2-3 Mk eli n? 50 senttiä.

Opiskelija asunnon soluvuokra n.450 Mk. Eli 90 euroa kk. Opintotukea sai 1300 Mk kuukaudessa 1995 joka vastaa n.220 euroa kuukaudessa...lama aikaan oli kaikki paremmin

Täyttä puppua nämä kaikki väitteesi.

Onko seuraava hsukuttava kohde nämä 90-luvun lamasta selvinneet.

Ei mitään puppua vaan faktaa nuo kaikki ...5 Mk setelillä opiskelija osti viikonlopun ruuat eli alle eurolla.. sillä sai makaronia,tonnikalapurkkia ja lauantai makkaran ja ranskanleivän....siis nämä kaikki kun nyt nämä maksaa jo yksistään yli euron

No ei todellakaan ostanut! Olin itse silloin opiskelija eikä rahat riittänyt mihinkään. Valmistumisen jälkeen ei ollut kenelläkään töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset on siitä erikoista kansaa että täällä monet yrittää maksaa asuntolainan pois mahdollisimman nopeasti. Kitkutetaan 20-30 vuotta jotta saataisin velaton asunto.

Samaan aikaan Ruotsissa kukaan ei lyhennä asuntolainaa vaan se raha käytetään vaikka matkusteluun. Jos maksat vain korkoja, niin asuminen on aika todella halpaa ja rahaa jää muuhun elämiseen. 

Asuntolainan pois maksamiseen liittyy riskejä: Saatat kuolla ennenaikaisesti ja hyöty on sitten nolla. Asunnon arvo saattaa romahtaa ja lyhennykset meni hukkaan. Yhtiövastike saattaa nousta niin paljon ettei "velatton" asunto olekaan halpa asua.

Ja se suurin miinus: Kun asunto on velaton, niin sinä olet 20-30 vuotta vanhempi. Todenäköisesti niille rahoille olisi ollut parempaa käyttöä nuorempana.

Minä olen tuollainen keski-ikäinen taloni kokonaan maksanut. Ja hiton iloinen siitä, 50+ ei töitä saa helpolla jos työpaikan menettää, eikä terveyskään ole enää priimaa. Nyt vaikka jäisin sairaseläkkeelle, minulla on ihana talo missä asua, rempat tehty ja vähän säästöjäkin. 

Kyllä vituttaisi jos olisi humputellut kaikki nuorena.

No kaikki ei ole syntynyt kultalusikka suussa niinkuin sinä. Ei normaalilla 20 vuotiaalla ole varaa ostaa taloa.

Ja mieti kuinka paljon sinulta jäi kokematta vs sellainen joka on elänyt paljon. Sepä siinä: Terveyskään ei ole enää priimaa joten ei tule lähdettyä enää surfaamaan tai kiipeilemään vaikka olisi rahaa siihen.

Ei ollut mullakaan 20 vuotiaana, mutta 30 vuotiaana oli jo. 15 v pidempää laina-aikaa ei edes kannata ottaa. Ja olen huonosta perheestä alunperin, turha kadehtia. Tavallinen kolmikymppinen on jo saanut opinnot valmiiksi ja on työelämässä, silloin se eka asunto pitää ostaa. Eikä se mulla ollut talo, vaan kaksio.

Kuule, ei kiinnostanut se surffaaminen tai kiipeily silloin, eikä nyt. Enkä elänyt vain velkaa maksaen, lainanlyhennys oli samansuuruinen kuin olisi vuokra vastaavasta ollut. Eli elettiin ihan ok, matkusteltiinkin (joskaan ei ökyreissuja).

Mutta osa osaa vaan valittaa ja olla katkerana. Ruotsissakaan ei kaikkiin asuntoihin tasan saa lainaa jossa maksetaan vain korkoja, ne on ne tarkkaan valitut keskustojen kalliit kämpät.

Vierailija kirjoitti:

Vuosien ajan mulle on naurettu, kun joka kk oon lyhentänyt e traa. Kerran lyhensin yli 100 t, myytiin mökki, yhden kerran 2 e.

Ei enää hirveesti vaikuta korkojen nousut, kun lainaa on jäljellä alle 50 t ja yhtiövastike 84 e

Tyhmähän sä olitikin jos 0-korkoaikana lyhensit kuukausittain extraa. Olisi ennemmin kannattanut sijoittaa ne rahat. Nyt voisit olla velaton ja nettovelaton olisit joka tapauksessa ollut jo pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä elänyt 90-lukua ja päässyt työelämään opiskelujen jälkeen 90-luvun alussa. Korkeista opintolainojen koroista kyllä hyvin selvittiin, vaikka tulot olivat aluksi alhaiset. Ja muutenkin, ei silloin tarvinnut miettiä ruuan tai bensan hintoja jne. Ravintoloissa pystyi käymään useinkin. Nyt joutuu miettimään ilman ylisuuria lainojakin, kun kaikki hinnat ovat nousseet, mutta reaaliansiot ei. Ja kuulun siihen porukkaan, joka tienaa 5000€/kk. 

Minäkin elin 90-luvun laman aikaan ja valmistuin -93. En päässyt työelämään vasta kuin -96 hanttihommiin hetkeksi. Sitten lisää opiskelua ja hanttihommia vuoteen 2005 asti. Vuokralla kituutin säästäen vuoteen 2012

asti, jolloin ostin oman ensi asunnon. Maksoin asunnon mahd. Äkkiä pois ja nyt ollut velaton jo pari vuotta. Nyt voi jo käydä ravintolassakin syömässä.

Täydennyksenä vielä että pääsin työn syrjään kiinni kunnolla tuolloin 2005. Pitkä ja kapea leipä mutta selvisin. Kaikki ei olleet kirurgilentokapteeneita pääkaupunkiseudulta edes tuolloin -90 luvulla. Terveiset maakunnasta.

Silloin eivät edes sairaanhoitajat saaneet töitä ja työttömyyskorvaukset oli todella pienet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon tulee puolen millin laina kokonaisuudessaan maksamaan. Inflaatio syö tietysti ainakin tällä hetkellä. Oletko uskaltanut laskea, paljonko laina tulee kokonaisuudessaan maksamaan siihen mennessä, kun se on kokonaan maksettu? Montako vuotta on laina-aika?

Inflaatio EI SYÖ lainaa. Inflaatio ainoastaan vaikeuttaa lainan maksua. PALKATASON NOUSU (eri ilmiö) helpottaa lainan maksua. Inflaation on historiassa johtanut palkkatason nousuun, jopa inflaatiota nopeampaan nousuun, ja tämä helpotti aikanaan lainan maksua. Tällä kertaa näytti palkkatason nousu jääneen reilusti inflaation alle -> lainojen takaisinmaksu on vaikeutunut.

Juuri noin! 70-luvulla tms inflaatio söi lainan koska palkka nousi enemmän kuin inflaatio ja korot. Silloin oli varaa lyhentää asuntoa reippasti koska käteen jäi enemmän rahaa.

Nyt on infaatio ilman palkan nousua. Tai on meilläkin tullut 4% inflaatiokorotukset, mutta inflaatio on paljon enemmän. Nyt ei ole mitään mahdollisuutta lyhentää enempää kuin on pakko. Inflaatio vain heikentää maksukykyä.

Juuri oli uutisissa että palkat ovat nousseet.

Kuule, kaikki muu kuten ruoka ja sähkö on noussut vielä enemmän. Ei auta että palkka nousee 3% kun ruoka nousee 6%.

Tossa nyt on kaivettu itselle se kuoppa.

"1990-luvun lama oli katastrofi vain niille hyvätuloisille joiden nousujohteinen uraputki katkesi yhdessä yössä pysyvästi. Suurin osa näistä ei pääassyt enää koskaan takaisin entisen tason tehtäviin sikäli kuin mihinkään työhön 2-3v työttömyyden jälkeen"

tietysti tässä on kyse myös ihmisten henkilökohtaisista kokemuksista ja vertailusta. duunarin elintaso on normaalia koko ikänsä niillä tuloilla eläneelle, mutta paljon pahempi juttu henkisesti jollekin sellaiselle, joka aiemmin ollut vaikka jonkun pikkukaupungin suurituloisimpia. tuossa häviää niin paljon koko identiteetistä, että tuokin on monelle liikaa henkisesti, vaikka taloudellisesti selviytyisikin.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva tietää mitä tuommoisen lainan ottaneiden päässä liikkuu. Kääntäen, minkälainen pankki myöntää noin ison asuntolainan?

Pikkuveljellä oli edellisessä työpaikassa kk-palkka ennen veroja n. 2900€.

Oli ostamassa asuntoa ja tarvitsi asuntolainaa, yksi pankki oli tyrkyttämässä noilla tiedoilla jopa 300000€ lainaa jos olisi tarvinnut.

No ei tarvinnut kuin vähän päälle 70 tonnia, ei saanut edes korkotakuuta kun on niin pieni summa 😁