Kuinka paljon itseäsi lyhyemmän miehen kanssa voisit olla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen varmaan pinnallinen, mutten pystyisi olemaan itseäni lyhyemmän miehen kanssa. Tapailin kerran yhtä, joka oli mua vain n. 10 cm pidempi ja hänkin oli liian lyhyt, koska oltiin samanpituisia, kun mulla oli korkkarit jalassa. Olin silloin vielä tosi hoikkakin ja silti tunsin itseni virtahevoksi sen miehen rinnalla. Nykyisellä elopainolla  yli 180 cm puolisoni on nippanappa tarpeeksi pitkä ja raamikas, että pystyn tuntemaan itseni naiseksi hänen rinnallaan.

Onko naiseksi tunteminen pituudesta kiinni?

Voi se jollekin ollakin. Miksi se haittaisi juuri sinua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen varmaan pinnallinen, mutten pystyisi olemaan itseäni lyhyemmän miehen kanssa. Tapailin kerran yhtä, joka oli mua vain n. 10 cm pidempi ja hänkin oli liian lyhyt, koska oltiin samanpituisia, kun mulla oli korkkarit jalassa. Olin silloin vielä tosi hoikkakin ja silti tunsin itseni virtahevoksi sen miehen rinnalla. Nykyisellä elopainolla  yli 180 cm puolisoni on nippanappa tarpeeksi pitkä ja raamikas, että pystyn tuntemaan itseni naiseksi hänen rinnallaan.

Onko naiseksi tunteminen pituudesta kiinni?

Minulla on lapset sitä varten, jos haluan helliä ja hoivata pienempiäni.

T. Nainen

Vierailija kirjoitti:

Mä tykkään eniten sellaisesta pituuserosta, että mies on noin puoli päätä minua pidempi. Oisko se siis sentteinä joku 10- max 15cm.

Tokikaan pituus ei ole sellainen ominaisuus, joka menisi mahtavan tyypin edelle ja siksipä olen seurustellut myös yhden miehen kanssa joka liki parimetrinen (reilu 190cm) ja kyllä se minusta oli hankalaa ja meidän pituusero oli vaan liikaa. Tietty suhde ei tuohon kaatunut, mutta kyllä mulle pituus on vähän turn off-ominaisuus tätä nykyä.

Olen itse tasan 160cm.

Jos "mahtava tyyppi" olisi 155 pitkä, niin tietenkin ryhtyisit suhteeseen koska pituudella ei "niinku silleen" ole merkitystä, vai ryhtyisitkö? Vai olisiko niin että itseäsi lyhyempi menisi, kuten suurimmalla osalla naisista menee, friendzone- osastoon?

Tietenkin, jos tuntuu siltä että "sellaista kemiaa" ei ole niin silloin homma on selvä. Yleensä "sellainen kemia" pulpahtaa pintaan naista pidemmän miehen kanssa, naista lyhyemmän kanssa ei jostakin syystä pulpahtele. Toki kavereita voidaan olla.

Olen 167 cm ja olen aina ihastunut itseäni selvästi pitempiin miehiin. Toisaalta ei minuunkaan ole ihastunut miehet, jotka tykkää muodokkaista naisista, kun itse olen pienirintainen ja hoikka.

Vanukkaan tarjoaja kirjoitti:

Siis miten voi 2020-luvulla olla vielä näin rajoittuneita vaatimuksia, kun nykyään ollaan kaikin puolin päästy yli vanhoista sukupuolinormeista?

Miksi ihmeessä miehen pitää olla pidempi???? Mistä tällainen tulee? Joku "vahva, pitkä miea, heikko pieni nainen" ajatus? Että nainen haluaa katsoa miestään ylöspäin?? Eihän mies pituudelleen mitään voi. Samalla tavalla varmaan sitten miehen kengän koon tulee olla vähintään 45?

Miksen mä vaan tajua? Ja auta armias, jos joku mies uskaltaisi sanoa, että naisen tulee olla miestä vähintään 10 cm lyhyempi. Kyllä mammat repisi pelihousunsa.

Ihminen kivikaudella ja ihminen 2020- luvulla on biologisesti täysin sama tyyppi. Parinvalinta perustuu ikivanhoihin biologisiin vaistoihin niin kivikaudella kuin nytkin. Osa parinvalintaprosessista on ihmiselle täysin tiedostamatonta toimintaa.= Pidät jostakin ihmisestä, mutta et tiedä ollenkaan että miksi.

Tässä on syy miksi ulkoisilla ominaisuuksilla on merkitystä, haluaapa sen itselleen myöntää tai ei.

Vanukkaan tarjoaja kirjoitti:

Siis miten voi 2020-luvulla olla vielä näin rajoittuneita vaatimuksia, kun nykyään ollaan kaikin puolin päästy yli vanhoista sukupuolinormeista?

Miksi ihmeessä miehen pitää olla pidempi???? Mistä tällainen tulee? Joku "vahva, pitkä miea, heikko pieni nainen" ajatus? Että nainen haluaa katsoa miestään ylöspäin?? Eihän mies pituudelleen mitään voi. Samalla tavalla varmaan sitten miehen kengän koon tulee olla vähintään 45?

Miksen mä vaan tajua? Ja auta armias, jos joku mies uskaltaisi sanoa, että naisen tulee olla miestä vähintään 10 cm lyhyempi. Kyllä mammat repisi pelihousunsa.

Nro 165 sulle jo asian selittikin, mutta parinvalintapreferenssit eivät tosiaan ole mitään itse valittuja tai suurilta osin edes tietoisia. Jos lyhyt mies ei saa pikkuhousuja tippumaan niin sille ei kukaan mitään mahda.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen varmaan pinnallinen, mutten pystyisi olemaan itseäni lyhyemmän miehen kanssa. Tapailin kerran yhtä, joka oli mua vain n. 10 cm pidempi ja hänkin oli liian lyhyt, koska oltiin samanpituisia, kun mulla oli korkkarit jalassa. Olin silloin vielä tosi hoikkakin ja silti tunsin itseni virtahevoksi sen miehen rinnalla. Nykyisellä elopainolla  yli 180 cm puolisoni on nippanappa tarpeeksi pitkä ja raamikas, että pystyn tuntemaan itseni naiseksi hänen rinnallaan.

Onko naiseksi tunteminen pituudesta kiinni?

Voi se jollekin ollakin. Miksi se haittaisi juuri sinua?

Ja se on juuri äärettömän surullista. Tunnet olosi naiseksi, jos vieressä on suurempi ihminen, jos pienempi niin miksi tunnet itsesi silloin? Mieheksi? Koiraksi? Lihavaksi?

Ei minua se haittaa vaikka ihmiset tuntisivat olonsa kuuraketiksi, mutta onhan se nyt aika vakavaa kun minäkuva muuttuu, aina kun joku uusi tyyppi istuu viereen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen varmaan pinnallinen, mutten pystyisi olemaan itseäni lyhyemmän miehen kanssa. Tapailin kerran yhtä, joka oli mua vain n. 10 cm pidempi ja hänkin oli liian lyhyt, koska oltiin samanpituisia, kun mulla oli korkkarit jalassa. Olin silloin vielä tosi hoikkakin ja silti tunsin itseni virtahevoksi sen miehen rinnalla. Nykyisellä elopainolla  yli 180 cm puolisoni on nippanappa tarpeeksi pitkä ja raamikas, että pystyn tuntemaan itseni naiseksi hänen rinnallaan.

Onko naiseksi tunteminen pituudesta kiinni?

Voi se jollekin ollakin. Miksi se haittaisi juuri sinua?

Ja se on juuri äärettömän surullista. Tunnet olosi naiseksi, jos vieressä on suurempi ihminen, jos pienempi niin miksi tunnet itsesi silloin? Mieheksi? Koiraksi? Lihavaksi?

Ei minua se haittaa vaikka ihmiset tuntisivat olonsa kuuraketiksi, mutta onhan se nyt aika vakavaa kun minäkuva muuttuu, aina kun joku uusi tyyppi istuu viereen.

Älä esitä tyhmempää kuin olet.

Luin joitakin vastauksia, mutta siis: hukkapätkä, hobitti ja mitä vielä?

Minä olen 153,5 cm pitkä nainen ja en voi kuin ihmetellä näitä vastauksia. Mitä ihmettä sille pituudelleen voisi tehdä, kuin hyväksyä itsensä sellaisena kuin on? 

Just olin baarissa ja joku mies näytti minua kaverilleen, joka pudisti päätään ja näytti kädellä pituuttani. No, en minäkään häntä olisi ottanut, vaikka olikin hieman pidempi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 158 enkä ole (enää) yhdenkään alle 170 senttisen kanssa.  Saa noi hobitit joku muu

Ymmärrän ettet halua itsellesi alle tuon pituuden olevaa miestä, mutta miksi ihmeessä sitä lyhyempiä pitää haukkua ja nimitellä?

Eikö pitänyt olla kehorauha, vai koskeeko se vain naisia? Ihmiset eivät mahda sille, että heillä ei ole suuria rintoja tai että he ovat lyhyitä tai heillä on silmälasit tai heillä on johonkin suuntaan taipuneet jalat. Mutta sitten, että mitä sieltä omasta suusta päästää ulos, siihen voi vaikuttaa.

En välitä vaikka sinulla on 10 entistä todella lyhyttä miestä, joilla on ollut itsetunto ongelma. Ja heillä on sellainen usein, koska muut puhuvat heistä juuri noin halveksien kun sinä puhut. Puheesi lyhyistä kutsuen heitä hobbiteiksi ei ole asiallista, vaan lähinnä kiusaamista.

Asun ulkomailla erään tehtaan lähellä, jossa on paljon Aasiasta tulleita miehiä töissä. Monet heistä vaikuttavat oikein tyytyväisiltä itseensä, vaikka ovat lyhyitä, koska heidän ympärillään muutkin ovat samanmittaisia. Eikä heitä halveksita pituuden takia. Suomalaisten pitkien ja monen naisen ylimielisyys lyhyempiä miehiä kohtaan on kuvottavaa kuunneltavaa.

Muutenkin aasialaisilla miehillä on monesti hyvä itsetunto ja positiivinen elämänasenne, mistä saisivat monet muutkin ottaa mallia. 

Armeijassa samassa joukkueessa oli aasialainen, huonosti suomea puhunut kaveri joka oli 163cm pitkä ja siis mies. Varmaan yksi positiivisimmista ja elämäniloisimmista ihmisistä joita tullut koskaan vastaan. Ei minkäänlaista kompleksia tai näyttämisen halua mihinkään suuntaan. 

Samaa mieltä tuosta että lyhyiden miesten katsominen alaspäin naisten toimesta on näin 180-senttisenäkin miehenä raivostuttavaa ihan jo periaatteesta. Auta armias jos mies sanoisi saman itseään painavemmista naisista, mikä myrsky siitä nousisi. Se paino on sentään asia, johon voi vaikuttaa muullakin tavalla kuin geneettisen lottoarvonnan kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 158 enkä ole (enää) yhdenkään alle 170 senttisen kanssa.  Saa noi hobitit joku muu

Ymmärrän ettet halua itsellesi alle tuon pituuden olevaa miestä, mutta miksi ihmeessä sitä lyhyempiä pitää haukkua ja nimitellä?

Eikö pitänyt olla kehorauha, vai koskeeko se vain naisia? Ihmiset eivät mahda sille, että heillä ei ole suuria rintoja tai että he ovat lyhyitä tai heillä on silmälasit tai heillä on johonkin suuntaan taipuneet jalat. Mutta sitten, että mitä sieltä omasta suusta päästää ulos, siihen voi vaikuttaa.

En välitä vaikka sinulla on 10 entistä todella lyhyttä miestä, joilla on ollut itsetunto ongelma. Ja heillä on sellainen usein, koska muut puhuvat heistä juuri noin halveksien kun sinä puhut. Puheesi lyhyistä kutsuen heitä hobbiteiksi ei ole asiallista, vaan lähinnä kiusaamista.

Asun ulkomailla erään tehtaan lähellä, jossa on paljon Aasiasta tulleita miehiä töissä. Monet heistä vaikuttavat oikein tyytyväisiltä itseensä, vaikka ovat lyhyitä, koska heidän ympärillään muutkin ovat samanmittaisia. Eikä heitä halveksita pituuden takia. Suomalaisten pitkien ja monen naisen ylimielisyys lyhyempiä miehiä kohtaan on kuvottavaa kuunneltavaa.

Olet oikeasti 165 cm 😂

Muutenkin aasialaisilla miehillä on monesti hyvä itsetunto ja positiivinen elämänasenne, mistä saisivat monet muutkin ottaa mallia. 

Armeijassa samassa joukkueessa oli aasialainen, huonosti suomea puhunut kaveri joka oli 163cm pitkä ja siis mies. Varmaan yksi positiivisimmista ja elämäniloisimmista ihmisistä joita tullut koskaan vastaan. Ei minkäänlaista kompleksia tai näyttämisen halua mihinkään suuntaan. 

Samaa mieltä tuosta että lyhyiden miesten katsominen alaspäin naisten toimesta on näin 180-senttisenäkin miehenä raivostuttavaa ihan jo periaatteesta. Auta armias jos mies sanoisi saman itseään painavemmista naisista, mikä myrsky siitä nousisi. Se paino on sentään asia, johon voi vaikuttaa muullakin tavalla kuin geneettisen lottoarvonnan kautta. 

Vaikka metriä lyhyemmän, jos sillä on rahaa ja/tai vaikutusvaltaa tai on julkkis. Jos näistä mitään ei ole, niin sitten ei voi olla yhtään minua lyhyempi. Eli normaalit naisten valintaperusteet.

Vierailija kirjoitti:

Keskimittaisena, minua pidempiä miehiä löytyy rynsaasti, joten ei ole tarvetta katsella itseäni huomattavasti lyhyempiä. Muutoinkaan en viehäty itseäni lyhyemmistä miehistä. Tunnen silloin oloni epäviehättäväksi ja suurikokoiseksi, eikä silloin synny ainakaan viehtymystä.

Älä huoli, se lyhyempikin mies on sinua tuplasti vahvempi fyysisesti joka tapauksessa. 

Vierailija kirjoitti:

Luin joitakin vastauksia, mutta siis: hukkapätkä, hobitti ja mitä vielä?

Minä olen 153,5 cm pitkä nainen ja en voi kuin ihmetellä näitä vastauksia. Mitä ihmettä sille pituudelleen voisi tehdä, kuin hyväksyä itsensä sellaisena kuin on? 

Just olin baarissa ja joku mies näytti minua kaverilleen, joka pudisti päätään ja näytti kädellä pituuttani. No, en minäkään häntä olisi ottanut, vaikka olikin hieman pidempi. 

Niin, totta tuokin. Sinulla on se hyvä tilanne että olet nainen, joten et hyvin suurella todennäköisyydellä tule jäämään ilman puolisoa. Pituutesi ei suurimmalle osalle miehistä ole ongelma. Itsekin muistan kuinka takavuosina (tai vuosikymmeninä sitten oikeasti....) katselin muutamaakin mittaistasi naista jotka olivat erittäin viehättäviä, kuumia ja hottiksia samassa persoonassa. Valitettavasti omasivat hyvän ja järkevän maun miesten suhteen, eli eivät ryhtyneet millekään pelisille minun kanssani. Moni muukin mies oli huomannut neidot viehättäviksi, ja vierestä vietiin.

Sen sijaan lyhyt mies saa hyvin suoraa ja kohtuuttoman ilkeää palautetta pituudestaan, hyvin usein nimenomaan naisilta. Hobitti ja hukkapätkä ovat ilmaisuja sieltä miedoimmasta päästä. Seurustelusta ynnä muusta sellaisesta ei kannata paljoa haaveksia.

Kuten sanottu, jokainen päättää itse kenen kanssa haluaa seurustella, ja miksi. Välillä kuitenkin mieleen hiipii ajatus siitä, onko tämä oikein. Eihän se tietenkään ole, mutta niin se vain käytännössä menee oli oikein tai ei.

Vierailija kirjoitti:

No mä olen itse 155 että saa kyllä melkoisen lyhyt mieheksi olla jos tuon alle menee

Sama. Mutta onhan sellaisiakin miehiä. En usko, että kiinnostuisin, vaikka olis muuten millainen. Ideaali pituus miehelle, kun itse olen lyhyt nainen, olis jotain 172-175 cm. Toisaalta jos olisin lapselleni isää etsimässä, olisin saattanut preferoida paljon pidempääkin, jotta lapsista ei tulis yhtä lyhyitä. 

En harrasta kevyempiä juttuja, joten ajattelen asiaa nyt vain parisuhteen kannalta. Tosiasia on, että haluan kumppanin olevan minua pidempi ja tälle mieltymykselle en vain itse voi mitään. Pidempi kumppani tuo sellaisen turvallisuuden tunteen, jota en osaa perustella. Koen itseäni pidemmät miehet maskuliinisempana, johtuneeko biologisista syistä, en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskimittaisena, minua pidempiä miehiä löytyy rynsaasti, joten ei ole tarvetta katsella itseäni huomattavasti lyhyempiä. Muutoinkaan en viehäty itseäni lyhyemmistä miehistä. Tunnen silloin oloni epäviehättäväksi ja suurikokoiseksi, eikä silloin synny ainakaan viehtymystä.

Jos olet tai tunnet olosi epäviehättäväkso tai suurikokoiseksi se ei ole minkään kokoisten miesten vika, vaan sinun päänsisäinen ongelmasi. Johon on saatavissa apua.

Monella miehellä ei ehkä ole tarvetta katsella sinunlaisia ja se on hyvä asia.

Ohis, mutta oikeastiko olet sitä mieltä että jonkun random naisen täytyy mennä ihan terapiaan asti muuttamaan preferenssejään jotta sinä kelpaisit hänelle mieheksi? :D

Helpompaa on valita se pitkä mies kuin lähteä tuollaiseen sekoiluun.

Ensinnäkin minä en ole mies, vaan nainen ja kyllä olen sitä mieltä, ettei ihmisen minäkuvan kuuluisi muuttua sen mukaan millainen ihminen siinä vieressä on puolisona tai ystävänä.

Jos joka kerta kun seisot jonkun laihan vieressä tunnet olosi lihavaksi, joka kerta kun seisot kauniin vieressä tunnet olosi rumaksi tai jos viereinen mies on lyhyt ja koet itsesi iskokokoiseksi sinulla on ongelma.

Joko olet isokokoinen tai et, mutta se ei muutu miksikään vaikka vieressä olisi millaista porukkaa tahansa. Ainoa mikä muuttuu on jotain pääsi sisällä.

Sinun preferenssit voivat olla mitä tahansa. Vaikka sitten super lihava, mutta kai sinäkin ymmärrät ettei se, että se saa sinut tuntemaan olosi laihaksi, tee sinusta laihaa? Vaan lähinnä hyödynnät muita tuntemaan olosi paremmaksi, eikä se ole mikään kiva asia parisuhteissa. Olen kanssasi, koska tunnen oloni laihaksi, vaikka oikeasti olen itsekin lihava?

Valitsen vain rumia kavereita, koska silloin tunnen itse oloni kauniiksi? Aivan, en näe tätä kovin hyvänä lähtökohtana millekään ihmissuhteelle. En vaikka kuinka olisi preferenssejä.

Välissä oli eri vasttaja, mutta nyt luit alkuperäisestä viestistä enemmän, kuin siihen sisältyi. En minä koe olevani hoikempi itseäni lihavammassa seurassa tai rumempi kauniiden seurassa tai päinvastoin. Seksuaalinen vetovoima on kuitenkin seikka, jota ei voi huijata. Sitä joko on kahden välillä tai ei.

En lue mitään enempää, vaan juuri sen, että joku kokee oman kokonsa määrätyksi sen perusteella miltä puoliso näyttää.

Ja viehättyy siitä. No minä tee vertauksen ja väitän, että minä koen olevani kauniimpi ja laihempi, kun ympäröin itseni rumilla ja lihavilla ystävillä. Se saa minut tuntemaan, että nämä ovat luotettavia ystäviä ja olen luotettavassa seurassa.

Sinä et puhu seksuaalisesta vetovoimasta vaan omista tunteistasi. TUNNEN silloin oloni epäviehättäväkso ja suurikokoiseksi. En minä tiedä minkä kokoinen olet. Mutta tiedän miltä sinusta tuntuu, koska kirjoitit sen ja tiedän myös miksi teet sitä, koska senkin kirjoitit. Siksi, koska määrätynlainen henkilö on vierellä. Lyhyt.

No onhan se nyt selvä ettei kukaan viehäty siitä, että toinen saa olon tuntumaan hirveältä, mutta mieti miltä tuntuu olla ihminen, jolle sanotaan, että sinun fyysinen olemus saa minut tuntemaan oloni huonoksi, lihavaksi, isokokoiseksi, rumaksi, epäviehättäväksi? Kuten sanottuna, muut ovat ihana täydellisiä omina itsenään, ongelma on sinussa, jos muut tekevät olemassa olollaan sinun tuntemaan itsesi huonoksi.

Tulkitset itsesi kautta. Tietenkin rakastuneena tuntee olonsa viehtäväksi, jos kokee olevansa rakastettu ja viehättävä myös seksuaalisesti rakastettunsa taholta. Ensinnäkään en ole sanonut kenellekään hänen aiheuttavan minussa kyseisiä tuntemuksia, mutta toisaalta en silloin myöskään rakastu heihin. Onko sinulle jokainen kiinnostuksen osoitus kohteliaisuus tai velvoite rakastua?

En tulkitse itseni kautta vaan analysoin sen mitä kirjoitat ja vieläkin olen sitä mieltä, että sinä olet väärässä ja minä oikeassa ja selitän sen myös sinulle.

Väännän tämän nyt ihan rautalangasta sinulle vastaavalla miesesimerkillå. Mies sanoo, että hänen preferenssi on isorintainen nainen. Hän pitää niistä koska ja luettelee kaikki seksuaaliset fantasiat mitä isot rinnat hänelle tuo. Eikä siinä ole mitään pahaa. Hän pitää isorintaisista naisista ja toivottavasti löytää sellaisen.

Mutta kun ja jos hän näkee pienirintaisen naisen ja sanoo, että tämä saa hänet tuntemaan itsensä naismaiseksi ja ei viehättäväksi, niin se on ongelmallista. Koska se ei ole yhdenkään naisen vika, että joku mies kokee olonsa naismaiseksi, siksi että hänellä on pienet rinnat. Se on täysin sen miehen päässä oleva ongelma ja suurin osa naisista sanoisi ettei tuo mies käy täysillä, jos hänen miehisyytensä on riippuvainen naisen rintojen koosta.

Joten kerran vielä, jos lyhyt mies saa sinut tuntemaan olosi isoksi tai epäviehättäväksi vika ei ole miehessä vaan sinussa ja kannattaisi miettiä, miksi toisen fyysiset ominaisuudet aiheuttavat sinussa tuon tyyppisiä tunteita ja ehkä hakea apua tuohon ongelmaan, muuten kuin vain etsimällä ihmisiä elämääsi, jotka osaavat olla oikeanlaisia, jotta tunteesi pysyvät hyvinä.

Mitä viimeiseen kysymykseesi tulee, niin onhan se aina jonkin sortin kohteliaisuus kun muut osoittavat kiinnostusta sinua kohtaan. Siis kiinnostusta, se ei tarkoita tietenkään vainoamista tai häirintää tms. vaan siis vain kiinnostusta.

Ei, minusta ihmisillä ei ole velvollisuutta kehittää tunteita muita kohtaan, mutta se ei tarkoita, että voit asettaa heidän vastuulle sinun tunteesi. Lause, jossa sanot, minä tunnen oloni x, y ja z:ksi koska toinen on fyysisesti a, b ja c, ei vaan ole oikein.

Minusta tämä taasen ei ole ongelma, koska lähtökohtaiesti en rakastuisi ellen rakastu. Miksi teet tästä sinulle henkilökohtaisen ongelman ja millä tavoin miesmakuni liittyy sinuun? Päteekö väittämäsi ainoastaan ulkonäköön vai myös kommunikaatio- ja tunnetason puoleen?  Puolison kohdellessa välinpitämättömästi ja kylmästi, toteaisit, että päässä on vikaa, kun puoliso vaikuttaa tunteisiisi ja kokemuksiisi. On se hitto kumma ettei saisi edes parisuhteessa haluta hyvää oloa ja kokea myös seksuaalista intohimoa, kun heti on palstapoliisi kertomassa miksi en saisi viehättyä itseäni pidemmistä miehistä. Sinä takerruit kaikista epäolennaisimpaan seikkaan koko viestissä.

Hyvä on: en huoli hobittia. Nyt olet varmasti tyytyväisempi, kun tekstini vastaa oletustasi ja tarkoituksellisesti loukkaan lyhyitä miehiä.

Ymmärrän hyvin ettei se varmaan tunnu sinusta kivalta kun tuon esille asian, jos ei näytä sinua mitenkään myönteisessä valossa. Sinä kirjoitit sen lauseen. Ihan itse. Etkä ole todellakaan ainoa joka ajattelee noin.

Tietysti saat tuntea hyvää oloa. Mutta siitä ei ollut kyse. Eikä siitä, että et saisi pitää pitkistä miehistä. Eikä edes siitä, voidaanko tästä asiasta vetää samansuuntaisia johtopäätöksiä muiden asioiden kohdalla. Pysytään nyt siinä aiheessa ja siitä mistä kirjoitit ja siitä mihin vastasin, eikä kaikenlaisista sivurönsyistä.

Miksi ihmeessä minä olisin tyytyväinen, että haukut lyhyitä miehiä hobbitiksi ja annat ymmärtää, että nämä ovat ihmisiä joita on huolittava. Oletko sinä varma, että joku huolii sinut? Oletko tarpeeksi?

Sinä ihan itse kirjoitit millaiseksi lyhyet miehet saavat sinut tuntemaan itsesi. Ja vieläkin väitän, että sinulla on ongelma, ei näillä miehillä. He ovat ihan täydellisiä omina itsenään, vaikket sinä heihin tunne seksuaalista vetoa, eivätkä he ole vastuussa siitä, että sinusta tuntuu lihavalta, isolta, rumalta, epäviehättävältä tai miltään muultakaan, jos sinä seisot heidän vieressä. Aivan kuten sinä et ole syyllinen siihen, että joku mies kokee olonsa rumaksi, pieneksi, laihaksi tai vaikka köyhäksi olemassa olemalla.

Sinä sanot, että on se ihme, ettei parisuhteessa saa muka haluta hyvää oloa. Tietysti saat ja se kuuluukin, mutta sen ei kuuluisi perustua toisen ulkonäköön tai olemme pisteessä, jossa tunnen oloni hyväksi, jos vaimoni on laiha, tunnen oloni pahaksi ja rumaksi, jos mieheni laihtuu jne. Tätäkö on sinusta hyvä ja onnellinen parisuhde?

Tämä ei ole mikään henkilökohtainen ongelma minulle, vaan sinun henkilökohtainen ongelmasi, jota sinä et selkeästi ymmärrä edes. Minä vaan yritän kirjoittaa sen sinulle, että ymmärtäisit sen.

oivaltavaa tekstiä, ja vieläpä vauvalla!!

- eri

Kyllä, komppaan. Joskus sitä ihan hämmästyy, että voiko tämä olla tottakaan. Fiksusti kirjoitettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mä olen itse 155 että saa kyllä melkoisen lyhyt mieheksi olla jos tuon alle menee

Sama. Mutta onhan sellaisiakin miehiä. En usko, että kiinnostuisin, vaikka olis muuten millainen. Ideaali pituus miehelle, kun itse olen lyhyt nainen, olis jotain 172-175 cm. Toisaalta jos olisin lapselleni isää etsimässä, olisin saattanut preferoida paljon pidempääkin, jotta lapsista ei tulis yhtä lyhyitä. 

"Kuules, Joni. Meillä on ollut tosi hieno viisi vuotta yhdessä. Sä olet ollut parasta mitä mulle on ikinä tapahtunut. Sä olet ihanin aviomies jonka kukaan nainen voi saada. Nyt on asiat kuitenkin niin että mä olen ajatellut lapsen hankkimista, ja koskapa olet tuommoinen hieman hukkapätkä hobitti, ja kun mäkin olen varsin lyhyt, niin ymmärtänet että haluan erota ja etsiä lapseni isäksi pitkän miehen ihan tulevan lapseni tulevaisuuden takia. Itse asiassa on yksi lentopalloilija jo valmiiksi katsottunakin, tosin se itse ei vielä tiedä sitä. Vaikka sä olet tosi fiksu ja mahtava tyyppi, niin mun täytyy ajatella lapsen etua ettei hänestä vain tule tuollaista vajaamittaista kuin sinusta, jota koulussa toiset pennut kiusaa ja joille aikuisena naiset nauraa. Varmaan tulen ikävöimään sua tosi paljon, kun meillä on ollut tosi kivaa yhdessä, ja se lentisjätkä on aivan umpitollo, mutta en mä nyt tässä muutakaan voi. Mä haen mun kamat ensi viikolla, viitsitsä ilmoittaa sun mutsille ja muille sukulaisille? Kivat sulle ja heippa!"

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 158 enkä ole (enää) yhdenkään alle 170 senttisen kanssa.  Saa noi hobitit joku muu

Ymmärrän ettet halua itsellesi alle tuon pituuden olevaa miestä, mutta miksi ihmeessä sitä lyhyempiä pitää haukkua ja nimitellä?

Eikö pitänyt olla kehorauha, vai koskeeko se vain naisia? Ihmiset eivät mahda sille, että heillä ei ole suuria rintoja tai että he ovat lyhyitä tai heillä on silmälasit tai heillä on johonkin suuntaan taipuneet jalat. Mutta sitten, että mitä sieltä omasta suusta päästää ulos, siihen voi vaikuttaa.

En välitä vaikka sinulla on 10 entistä todella lyhyttä miestä, joilla on ollut itsetunto ongelma. Ja heillä on sellainen usein, koska muut puhuvat heistä juuri noin halveksien kun sinä puhut. Puheesi lyhyistä kutsuen heitä hobbiteiksi ei ole asiallista, vaan lähinnä kiusaamista.

Asun ulkomailla erään tehtaan lähellä, jossa on paljon Aasiasta tulleita miehiä töissä. Monet heistä vaikuttavat oikein tyytyväisiltä itseensä, vaikka ovat lyhyitä, koska heidän ympärillään muutkin ovat samanmittaisia. Eikä heitä halveksita pituuden takia. Suomalaisten pitkien ja monen naisen ylimielisyys lyhyempiä miehiä kohtaan on kuvottavaa kuunneltavaa.

Olet oikeasti 165 cm 😂

Muutenkin aasialaisilla miehillä on monesti hyvä itsetunto ja positiivinen elämänasenne, mistä saisivat monet muutkin ottaa mallia. 

Armeijassa samassa joukkueessa oli aasialainen, huonosti suomea puhunut kaveri joka oli 163cm pitkä ja siis mies. Varmaan yksi positiivisimmista ja elämäniloisimmista ihmisistä joita tullut koskaan vastaan. Ei minkäänlaista kompleksia tai näyttämisen halua mihinkään suuntaan. 

Samaa mieltä tuosta että lyhyiden miesten katsominen alaspäin naisten toimesta on näin 180-senttisenäkin miehenä raivostuttavaa ihan jo periaatteesta. Auta armias jos mies sanoisi saman itseään painavemmista naisista, mikä myrsky siitä nousisi. Se paino on sentään asia, johon voi vaikuttaa muullakin tavalla kuin geneettisen lottoarvonnan kautta. 

En ole ollut 13 ikävuoden jälkeen 165cm. Pässi.