Siirtokarjalaisten ja kantaväestön liittoja kutsuttiin "seka-avioliitoiksi"
Näitä tutkittiinkin ja huomattiin että mm. avioeroprosentit oli suurempia.
Oletko tällaisen "seka-avioliiton" jälkeläinen? Oliko kulttuurien yhteentörmäyksiä?
Kommentit (45)
Mielestäni miehen ja naisen välistä avioliittoa voisi sanoa seka-avioliitoksi.
Oma mummoni tuli evakkoon nuorena naisena. Hän oli ortodoksi, ja avioitui evakossa tapaamansa pohjalaisen luterilaismiehen kanssa. Lapset kastettiin isän uskoon.
Kotona oli pari ikonia, muuten ei usko tai karjalainenkulttuuri arjessa paljon näkynyt. Mummo sanoi, että alussa oli kuulunut kylillä huutelua, mm. ryssänmorsiameksi oli haukuttu. Karjalaisia ruokia tietysti syötiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikein määritellä niin, että siirtokarjalaiset eivät olisi kantasuomalaisia ?
(Ohhoh oli kielletty sana. Yritän uudelleen)
En usko että puhuttiin "kantasuomalaisista" ainakaan kovin yleisesti mutta kantaväestö vs. siir to lai set oli käytössä.
Koska siis ihan yhtä suomalaisiahan karjalaisetkin olivat. Ei se heidän syynsä ollut, että joutuivat jättäään kotinsa, kun Karjala menetettiin.
Toki, mitta ortodoksiset tavat ja murre koettiin vieraiksi.
Mitkä ihmeen ortodoksiset tavat? Karjalaiset eivät olleet ortodokseja.
Vierailija kirjoitti:
Olihan se outoa.
Vaikeinta oli varmasti ortodokseilla, mutta heitähän oli kaikista evakoista vain hyvin pieni prosentti. Ylivoimainen valtaosa oli luterilaisia; niin olivat omatkin isovanhempani (sekä äidin että isän puolelta), jotka joutuivat lähtemään pakoon Kannakselta.
"Seka-avioliittoja" on jo useassa sukupolvessa solmittu niin paljon, että nykyään jopa miljoonilla suomalaisilla on juuria menetetyssä Karjalassa.
Juuri näin. Kaikki karjalaiset eivät ole ortodokseja, eivätkä kaikki ortodoksit ole karjalaisia.
Ukkini oli maanviljelijä laatokan Karjalasta. Ortodoksi. Meni naimisiin savolaisen kanssa. Luterilainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikein määritellä niin, että siirtokarjalaiset eivät olisi kantasuomalaisia ?
(Ohhoh oli kielletty sana. Yritän uudelleen)
En usko että puhuttiin "kantasuomalaisista" ainakaan kovin yleisesti mutta kantaväestö vs. siir to lai set oli käytössä.
Koska siis ihan yhtä suomalaisiahan karjalaisetkin olivat. Ei se heidän syynsä ollut, että joutuivat jättäään kotinsa, kun Karjala menetettiin.
Toki, mitta ortodoksiset tavat ja murre koettiin vieraiksi.
Mitkä ihmeen ortodoksiset tavat? Karjalaiset eivät olleet ortodokseja.
Höps, karjalaisten joukossa juuri on eniten ortodokseja.
Itsellä juuret Etelä-Karjalassa ja menetetyssä Karjalassa. Ei Itä-Suomessa ole ajateltu että oltaisiin jotenkin "eri", kaikki karjalaisia.
Länsi-Suomessa sitä rumaa puhetta evakoista on kyllä ollut.
Mummo joutui nuorena evakkoon, mutta jäivät tähän Suomen puolen Karjalaan. Joten itse en ole kokenut mitään syrjintää tms, koska kaikkihan täällä ollaan karjalaisia, toki osa muualta muuttanut. Äidin puolen suku on myös Itä-Suomesta, mutta vähän pohjoisempaa, tosin suku on alkujaan lähtenyt myös Karjalasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikein määritellä niin, että siirtokarjalaiset eivät olisi kantasuomalaisia ?
(Ohhoh oli kielletty sana. Yritän uudelleen)
En usko että puhuttiin "kantasuomalaisista" ainakaan kovin yleisesti mutta kantaväestö vs. siir to lai set oli käytössä.
Koska siis ihan yhtä suomalaisiahan karjalaisetkin olivat. Ei se heidän syynsä ollut, että joutuivat jättäään kotinsa, kun Karjala menetettiin.
Toki, mitta ortodoksiset tavat ja murre koettiin vieraiksi.
Mitkä ihmeen ortodoksiset tavat? Karjalaiset eivät olleet ortodokseja.
Höps, karjalaisten joukossa juuri on eniten ortodokseja.
Laatokan Karjalassa esim. Salmin kunnassa n
90 prosenttia oli ortodokseja!
Anopin ja apen avioliitto oli tuollainen, anoppi Terijoelta ja appi Uudeltamaalta.
Anopin perhe oli kyllä luterilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikein määritellä niin, että siirtokarjalaiset eivät olisi kantasuomalaisia ?
(Ohhoh oli kielletty sana. Yritän uudelleen)
En usko että puhuttiin "kantasuomalaisista" ainakaan kovin yleisesti mutta kantaväestö vs. siir to lai set oli käytössä.
Koska siis ihan yhtä suomalaisiahan karjalaisetkin olivat. Ei se heidän syynsä ollut, että joutuivat jättäään kotinsa, kun Karjala menetettiin.
Toki, mitta ortodoksiset tavat ja murre koettiin vieraiksi.
Mitkä ihmeen ortodoksiset tavat? Karjalaiset eivät olleet ortodokseja.
Höps, karjalaisten joukossa juuri on eniten ortodokseja.
Evakoista enemmistö oli luterilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikein määritellä niin, että siirtokarjalaiset eivät olisi kantasuomalaisia ?
(Ohhoh oli kielletty sana. Yritän uudelleen)
En usko että puhuttiin "kantasuomalaisista" ainakaan kovin yleisesti mutta kantaväestö vs. siir to lai set oli käytössä.
Koska siis ihan yhtä suomalaisiahan karjalaisetkin olivat. Ei se heidän syynsä ollut, että joutuivat jättäään kotinsa, kun Karjala menetettiin.
Ja tuolloin Venäjälle tuli yllätyksenä, että lähes kaikki lähtivät. Olettivat monen haluavan jäädä heidän puolelleen. Ja mitään eivät ole oppineet, samaa ovat ihmetelleet nyt Ukrainan kanssa
Miksi ihmeessä suomalaiset olisivat halunneet jäädä Venäjälle?
Vierailija kirjoitti:
Itsellä juuret Etelä-Karjalassa ja menetetyssä Karjalassa. Ei Itä-Suomessa ole ajateltu että oltaisiin jotenkin "eri", kaikki karjalaisia.
Länsi-Suomessa sitä rumaa puhetta evakoista on kyllä ollut.
Isovanhempani asettuivat Länsi-Suomeen ilman mitään ongelmia.
Viipurista ollut luterilainen evakkoisoäitini meni naimisiin puolivenäläisen pojan kanssa. Sodan jälkeen.
Repikää siitä. Jaa jollekin on ortodoksisuus ongelma? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hävettää olla suomalainen, kun lukee näitä tuon ajan suhtautumisia. Tietyllä tapaa salaa toivon, että NL olisi vallannut koko suomen ja kurittanut eniten juuri länsisuomalaisia esim. rahdannut 80% heistä Siperiaan....
Ei se toisinpäin helpompaa ollut. Lounaissuomalainen isopappani opiskeli Viipurissa ja karjalaiset kutsui häntä hurriksi.
Onpa erikoista. Viipuri oli hyvin kansainvälinen kaupunki, jossa oltiin totuttu eri maista tulleisiin asukkaisiin ja eri kieliin.
Vierailija kirjoitti:
Eniten ongelmia oli jos ortodoksi+luterilainen
Siirtokarjalaisista ortodokseja oli pari prosenttia.
Isäni oli Raja-Karjalan ortodoksi. Hänen vanhempansa puhuivat sellaista murretta tai oikeastaan kieltä, jota monien oli vaikea ymmärtää.
Isä ja sisarukset omaksuivat evakkopaikkakunnan puhetavan.
Ortodoksisuus ja yleensäkään uskonto ei merkinnyt heille paljoakaan.
Karjalaisia pidettiin täysinä rysssinä ainakin siellä, missä mummo asui kun heitä tuli. Valitettavasti.
Suomalainen on hyvin rasistinen ja julma kanssa, tyhmäkin.
Vierailija kirjoitti:
Karjalaisia pidettiin täysinä rysssinä ainakin siellä, missä mummo asui kun heitä tuli. Valitettavasti.
Suomalainen on hyvin rasistinen ja julma kanssa, tyhmäkin.
Ei sinunkaan äidinkielesi taida olla suomi?
Mulla on Äiti siirtokarjalaisia ja ymmärtääkseni menetetty Karjala kuului Suomelle joten eikö ne Suomalaisia olleet.
Minulla on 100% karjalaiset juuret, miehellä 100% täkäläiset sisä-suomalaiset juuret. Ja kyllä vaan on eroa, ja sen on pakko olla geneettistä, koska olen tällä samalla paikkakunnalla asunut koko elämäni, samassa kaupungissa kuin mieheni.
Mummoni oli syntynyt Nliiton puolella, mutta sodan aikana tuli Suomeen, ja meni naimisiin karjalaisen pappani kanssa. Oli muuten siinä sitten todellakin taistelutahtoa papalla, että sai mielitiettynsä kanssa mentyä vihille. Ja mummon piti vaihtaa nimi, uskonto ja syntymäaikakin (viranomaisten avustuksella, jottei tullut lähetetyksi takaisin Nliittoon), eli koko identiteetti väärennettiin. Pappa osti mummolle myöhemmin ikonin olohuoneeseen.
Mutta isovanhempieni liitto oli pitkä ja onnellinen, oikea rakkausliitto. Papan veljien vaimot olivat mummolle surreet, että olisivatpa ne veljetkin saaneet naida rakkaudesta :-( ei ollut muilla onnellisia liittoja. Tai no isoveljellä oli ehkä rakkausliitto, mutta hän menehtyi alle viisikymppisenä, heillä oli myös paljon muita suruja, lasten kuolemia jne.