Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olisit, jos pikkuserkkusi ulkomailta ottaisi sinuun yhteyttä?
09.08.2023 |
Ihan vain tervehtiäkseen? Olen siis itse ehkä (:D) tuo eksoottinen pikkuserkku Suomesta. Isotätini perhe muutti aikoinaan Kanadaan ja piti kyllä eläessään yhteyttä tänne sukuunsa. Vaan nyt ovat jo aikaa sitten kuolleet sen polven ihmiset, eikä nuoremmilla ole juuri tietoa toisistaan. Tutkin vähän asioita ja löysinkin aika helposti sukulaisiani netin sukupuu sivustoilta. Omia tietojani siellä ei ole, mutta tunnistin tämän isotätini nimen ja hänen sukupuutaan on joku kirjoittanut. Somesta löytyi aika helposti melko varmasti oikeita henkilöitä. Niin alkuperäiseen kysymykseen, mitähän tällaisesta yhteydenotosta ollaan mieltä? :)
Kommentit (36)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No totta puhuen en jaksa pitää yhteyksiä edes Suomessa asuviin sukulaisiini sillä verukkeella että ollaan sukua mutta muuten kyllä voisin itseäni kiinnostavista asioista vaihtaa ajatuksia päivät pitkät (esim. yhteinen harrastus)
Ihanaa! Minuun on otettu yhteyttä ja oli mukava tutustua.
Jos olisi seksikäs nuori tyttö niin jees.
Ei siihen oo yhtä oikeaa tapaa. Minulla on sukulaisia jotka suuresti ilahtuvat yhteydenotosta ja sukulaisia jotka eivät edes vastaa jos vaikka jonkun sanan laittaa viestiä. Ei sitä tiedä ennenkuin kokeilee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin innoissani, että olisi löytänyt minut ja että hän kiinnostunut suomalaisista sukujuuristaan.
Kutsuisin käymään, meillä on kesämökkinä, iso vanha maalaistalo, sinne kyllä mahtuu vieraita.
Olisi mukava esitellä hänelle Suomea ja käyttää häntä sukunsa entisillä asuinseuduilla.
Mun äiti piti vuosia kirjeenvaihtoa amerikansukulaisten kanssa, kyllä varmaan ovat ihan ilahtuneita jos yhtään omat sukujuuret kiinnostaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin siitä kukaan voi vihastuakaan. Todennäköisesti ilahtuvat ja pahimmassakin tapauksessa jättävät vain vastaamatta.
Ota yhteyttä vaan. Jos sukulaista ei kiinnosta, se on hänen häpeänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähinnä epäluuloinen, milloin "serkku" olisi vailla rahaa lentolippuihin.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä epäluuloinen, milloin "serkku" olisi vailla rahaa lentolippuihin.
Ja rahaa johonkin turvamaksuun, kun meinaa tuoda sulle pari kiloa timantteja tuliaisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan hän ottanutkin yhteyttä. Löysin ison liudan miehen Amerikan sukulaisia ja yksi niistä on tulossa kesällä Suomeen.
Pitäisi kai olla sometili. Pikkuserkkuja on paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan olisi kivaa. Minulla on myös sukulaisia Usassa ja Kanadassa. Moni on ottanut yhteyttä meihin pikkuserkkuihin yms. sukulaisiin ja ovat käyneet kylässäkin ja käyneet katsomassa paikkoja, joissa esivanhempansa ovat asuneet.
Äitini ainakin ilahtui valtavasti kun pikkuserkku otti yhteyttä. Nyt kyläilevätkin puolin ja toisin.
Olisihan se hauskaa. Isoäitini oli maahanmuuttaja ja minulla hänen kotimaassaan ilmeisen iso joukko pikkuserkkuja joita en ole koskaan tavannut. Itsestäni ei ole kuitenkaan heitä etsimään ja yhteyttä ottamaan, jätän sen näiden sosiaalisemmassa kulttuurissa elävien pikkuserkkujen vastuulle, jos joku heistä joskus kokee tarvetta lämmitellä kaukaisia sukulaissuhteita.
Minä kokeilin, tein dba testin ja sitä kautta löytyi 2. serkkuja Amerikasta ja Kanadasta tusinoittain. Järjestelmässä oli mahdollisuus lähettää viestejä puolin ja toisin ja kyllä niitä tuli lähetettyä ja saatua. Monesta oli jännittävää olla yhteydessä Siomeen, löytuipä vielä joku joka puhui suomeakin, varsinkin Kanadassa sitä vielä osattiin. Mutta : kun innokkaimmat viestit on vaihdettu, ei olekaan enää mitään sanottavaa ja yhteydenpito hiipuu hyvin äkkiä. Koin vähän ilmiön, kun Suomessakaan ei ole yhteyttä edes 1. serkkuihin, niin kiinnostaako oikeasti 2. ja 3. serkut muualla. Ei kiinnosta pitkään.
Minulla on USAssa sukua, lähteneet joskus 1900-luvun alussa. Ei siis pikkuserkkuja ollenkaan. Näin paljon vaivaa etsiäkseni heidät käsiini ja kun lopulta lähestyin kirjeellä niin mitään vastausta ei kuulunut. Joskus myöhemmin yritin FB:n kautta niin jonkinlainen keskusteluyhteys etäisemmän sukulaisen kanssa syntyi, mutta hän ei oikein tiennyt sukuni vaiheista eikä oikein jaksanut asiaa selvittää enempää.
Olin vähän yllättynyt, useinhan amerikansuomalaiset ovat ylpeitä juuristaan ja kiinnostuneet kuulemaan lisää. Nämä eivät. Tulee mieleen monta syytä - ehkä pelkäävät että pummin heiltä jotain, tai ehkä suvun varhaiset vaiheet eivät ole niin kunniakkaita että niistä kehtaisi puhua. Loppujen lopuksi monet sinne lähteneet menestyivät kovalla työllä mutta moni myös sortui vähän lavemmalle polulle. Yllättävän moni. Ne on just niitä joista ei kuulla jälkikäteen, juopot, pikkurikolliset ja prosstituoidut ei kotiin kirjoittele.
No ensinnäkin se olisi huijari. XD Mutta olen muutenkin sen luonteinen, ettei laajempi suku kiinnosta yhtään, joten sanoisin thank you, let's not be in touch.
No mikäs siinä.