Lue keskustelun säännöt.
Nainen, jos kiinnostut miehestä niin voitko itse saada miehen kiinnostumaan aidosti takaisin vai turha toivo?
09.08.2023 |
Ja nyt puhutaan ihan aidoista tunteista, eikä mistään pelaamisesta tai pokaamisesta.
Uskotko, että sä voit itse vaikuttaa siihen miltä miehen kanssa tuntuu? Vai meneekö kaikki vaan itsestään niinkuin menee? Poislukien nyt jotkut miehet, keistä heti tiedät ettei kiinnosta.
Mutta sitten kun kiinnostaa, niin kuinka paljon uskot, että sun oma toiminta vaikuttaa siihen miltä miehestä tuntuu sun kanssa? Ja että miten mies sen seurauksena toimii ja panostaa suhun?
Kommentit (46)
En oikein tiedä. Olen esimieheni kanssa tilanteessa, josta en saa oikein selvää. Hän hymyilee niin suloisesti, mutta en ole ollenkaan varma, saisinko häntä oikeasti omakseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koetan olla välinpitämätön ja odotan, että mies lähestyy itse jos lähestyy. Lähestymällä itse kiinnostavaa miestä olen saanut parisuhteita, joissa mies pitää minua itsestäänselvyytenä eikä viehäty.
Sitä se molemminpuolinen kemia ja luottamus usein on. Epätoivoinen hylkäämisenpelkoon perustuva suhde johtaa siihen, että sinua ei todellakaan pidetä itsestäänselvyytenä, ja yritetään mielistellä ja lahjoa. Voihan sitä yrittää manipuloida suhteen siihen tilaan, mutta tervejärkinen mies ei siihen lähde.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti kenen tahansa tunteita pystyy manipuloimaan, mutta siihen tarvitaan erityistä ihmistuntemusta. Kykyä tunnistaa, onko tuo mies juuri sellainen joka innostuu haasteista ja mysteereistä, vai kenties etsii hoivaajaa ja äidinkorviketta tms.
Se on sitten eri asia, onko tuollainen peli minkään arvoista rakkaudessa.
Miksi aito itseilmaisu, johon ihastutaan, olisi manipulointia?
Kyllä, voin vaikuttaa.
Silloin kun minä olen ihastunut johonkin mieheen, teen sen kyllä hänelle hyvin selväksi. Minulla on ulkonäkö kunnossa, eli miesten kiinnostuksen herättäminen ei ole minulle vaikeaa. Päinvastoin, se on jopa liiankin helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti voin vaikuttaa paljonkin. En kuitenkaan ole koskaan halunnut alkaa feikkaamaan vain siksi, ettei mies menettäisi kiinnostustaan. Jos jokin asia ei siinä hetkessä tunnu hyvältä, en tee sitä, vaikka tiedän että orastava suhde voi sen takia päättyä ja voin menettää miehen, johon olen todella ihastunut.
Eihän feikata pitäisikään. Mut eikö se ole just aitoa, jos kuitenkin olet ihastunut?
Tarkoitin sitä, että saatan joissain tilanteissa toimia niin, että miehelle voi tulla vaikutelma, etten pidä hänestä enkä halua hänen lähelleen. Olen esimerkiksi torjunut hienovaraisesti tapailumiehen aloitteen läheisyydestä, koska hän teki aloitteen "väärällä" tavalla. Mulle ei tullut siitä hyvä olo. Tiesin ettei mies todennäköisesti ota torjuntaa hyvällä, mutta olin valmis ottamaan riskin. Olin kuitenkin oikeasti todella ihastunut häneen ja halusin lähelleen, mutta en halunnut että se tapahtuu sillä tavalla miten hän olisi halunnut. Mulla on vieläkin vähän paska olo tuosta mutta en kadu mitään.
Tossa just sanoisin et ois ollu ehkä just sitä kemiaa luovaa juttua jos oisit vaikka suoraan mut sillee rennosti sanonut, miltä susta tuntuu. Varsinki jos oisit vaan sanonut että "hei mä oon oikeesti tosi ihastunut suhun...mut mun mielestä tää ei oo se tapa miten mä oon valmis läheisyyteen". Tohon mies ois varmaan reagoinut aika hyvin...ja jos ei ois reagoinu ni sit oisit tienny heti et ei kannatakaa jatkaa
Näin jälkikäteen ajateltuna varmasti olisikin ollut hyvä sanoa, mutta koin tilanteen silloin vaikeaksi ja jotenkin jäädyin enkä saanut sanottua mitään. Mieskään ei sanonut mitään mutta tietysti tajusin että pettyi. En yllättynyt kun hän ei halunnut jatkaa tapailua.
Ja lisään, että tässä ei ollut kyse siitä, etten olisi ollut valmis siihen mitä mies ehdotti. Olimme menneet paljon pidemmälle jo aiemmin. Kyse oli miehen tavasta ehdottaa läheisyyttä.
Oliko se satumalta tämä: Onko silakkalaatikko lämpimänä herkutetavaksi?
No ei ollut eikä edes ollut mikään ehdotus seksiin, vaan ihan muuhun läheisyyteen. Eikä mies ollut mitenkään asiaton, vaan päin vastoin liian varovainen.
Jos nyt yrität pelata kylmää/kuumaa manipulointi leikkiä, niin sekään ei toimi jos laitat pelkkää kylmää signaalia toiselle. Parempi se on rehellisesti vaan alkaa seurustelemaan jos kerran kiinnostaa. Jos väkisin pitää tehdä kaikki noin vaikeaksi, niin ei ehkä kannata seurustella lainkaan. Sellainen 10-vuoden kypsyttelytauko voisi olla paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oikein tiedä. Olen esimieheni kanssa tilanteessa, josta en saa oikein selvää. Hän hymyilee niin suloisesti, mutta en ole ollenkaan varma, saisinko häntä oikeasti omakseni.
Huumori + flirtti + seksuaalinen validaatio (= rivien välissä annat näkyä että olet kiinnostunut, ei tarkoita mitään varsinaista seksuaalista aktia). Jos mies voi olla kiinnostunut, toi toimii kunhan olet tahdikas sen kanssa. Jos toi ei toimi, todennäköisesti sitten mies ei vaan oikein voisikaan olla kiinnostunut. Tarkkana, ettet kuitenkaan vie flirttiä + validaatiota mihinkään liialliseen yliseksuaaliseen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, voin vaikuttaa.
Silloin kun minä olen ihastunut johonkin mieheen, teen sen kyllä hänelle hyvin selväksi. Minulla on ulkonäkö kunnossa, eli miesten kiinnostuksen herättäminen ei ole minulle vaikeaa. Päinvastoin, se on jopa liiankin helppoa.
1.Nainen miellyttää silmää vähintään kohtuullisesti
2. Nauraa aidosti miehen kanssa ja miehen jutuille ja on avoimesti iloinen ja naisellinen, hymyilevä → jakaa iloisesti feminiinistä energiaa juuri tälle miehelle → huumori + flirtti + validaatio
3. Osoittaa aitoa kiinnostusta ja arvostusta miehelle itselleen tärkeisiin asioihin ja ymmärtää ja välittää kuka ja mitä mies on vähän syvemmältä
Nämä toimii aina ja todellisuudessa ei tarvitse edes kaikkea tuota ihan alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koetan olla välinpitämätön ja odotan, että mies lähestyy itse jos lähestyy. Lähestymällä itse kiinnostavaa miestä olen saanut parisuhteita, joissa mies pitää minua itsestäänselvyytenä eikä viehäty.
Oletko varma, että kyse on siitä kuka lähestyy ensimmäisenä? Vai kaikesta siitä, mikä tapahtuu sen jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti voin vaikuttaa paljonkin. En kuitenkaan ole koskaan halunnut alkaa feikkaamaan vain siksi, ettei mies menettäisi kiinnostustaan. Jos jokin asia ei siinä hetkessä tunnu hyvältä, en tee sitä, vaikka tiedän että orastava suhde voi sen takia päättyä ja voin menettää miehen, johon olen todella ihastunut.
Eihän feikata pitäisikään. Mut eikö se ole just aitoa, jos kuitenkin olet ihastunut?
Tarkoitin sitä, että saatan joissain tilanteissa toimia niin, että miehelle voi tulla vaikutelma, etten pidä hänestä enkä halua hänen lähelleen. Olen esimerkiksi torjunut hienovaraisesti tapailumiehen aloitteen läheisyydestä, koska hän teki aloitteen "väärällä" tavalla. Mulle ei tullut siitä hyvä olo. Tiesin ettei mies todennäköisesti ota torjuntaa hyvällä, mutta olin valmis ottamaan riskin. Olin kuitenkin oikeasti todella ihastunut häneen ja halusin lähelleen, mutta en halunnut että se tapahtuu sillä tavalla miten hän olisi halunnut. Mulla on vieläkin vähän paska olo tuosta mutta en kadu mitään.
Tossa just sanoisin et ois ollu ehkä just sitä kemiaa luovaa juttua jos oisit vaikka suoraan mut sillee rennosti sanonut, miltä susta tuntuu. Varsinki jos oisit vaan sanonut että "hei mä oon oikeesti tosi ihastunut suhun...mut mun mielestä tää ei oo se tapa miten mä oon valmis läheisyyteen". Tohon mies ois varmaan reagoinut aika hyvin...ja jos ei ois reagoinu ni sit oisit tienny heti et ei kannatakaa jatkaa
Näin jälkikäteen ajateltuna varmasti olisikin ollut hyvä sanoa, mutta koin tilanteen silloin vaikeaksi ja jotenkin jäädyin enkä saanut sanottua mitään. Mieskään ei sanonut mitään mutta tietysti tajusin että pettyi. En yllättynyt kun hän ei halunnut jatkaa tapailua.
Ja lisään, että tässä ei ollut kyse siitä, etten olisi ollut valmis siihen mitä mies ehdotti. Olimme menneet paljon pidemmälle jo aiemmin. Kyse oli miehen tavasta ehdottaa läheisyyttä.
Oliko se satumalta tämä: Onko silakkalaatikko lämpimänä herkutetavaksi?
No ei ollut eikä edes ollut mikään ehdotus seksiin, vaan ihan muuhun läheisyyteen. Eikä mies ollut mitenkään asiaton, vaan päin vastoin liian varovainen.
Jos nyt yrität pelata kylmää/kuumaa manipulointi leikkiä, niin sekään ei toimi jos laitat pelkkää kylmää signaalia toiselle. Parempi se on rehellisesti vaan alkaa seurustelemaan jos kerran kiinnostaa. Jos väkisin pitää tehdä kaikki noin vaikeaksi, niin ei ehkä kannata seurustella lainkaan. Sellainen 10-vuoden kypsyttelytauko voisi olla paikallaan.
Todellakaan en yritä pelata yhtään mitään. Tuosta miehen ehdotuksesta taas tuli vaikutelma, että oli koko illan miettinyt minkä peliliikkeen tekee, ja siksi se ei tuntunut hyvältä. Lopulta kyse kuitenkin oli siitä, että meillä ei vain synkannut riittävästi. Mä en halua että läheisyys on sellaista että mies kyselee haluanko sitä tai tätä, vaan haluan miehen joka osoittaa itse haluavansa niitä niitä asioita. Se saa minutkin haluamaan. Näissä lähestymistavoissa on vissi ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein tiedä. Olen esimieheni kanssa tilanteessa, josta en saa oikein selvää. Hän hymyilee niin suloisesti, mutta en ole ollenkaan varma, saisinko häntä oikeasti omakseni.
Huumori + flirtti + seksuaalinen validaatio (= rivien välissä annat näkyä että olet kiinnostunut, ei tarkoita mitään varsinaista seksuaalista aktia). Jos mies voi olla kiinnostunut, toi toimii kunhan olet tahdikas sen kanssa. Jos toi ei toimi, todennäköisesti sitten mies ei vaan oikein voisikaan olla kiinnostunut. Tarkkana, ettet kuitenkaan vie flirttiä + validaatiota mihinkään liialliseen yliseksuaaliseen.
Anaali flirtit etenkin ei toimi kaikille.
Taitaa olla turha toivo. Olen ollut niin kauan yksikseni että en tiedä mitä miehen kanssa tekis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei kiinnostu ihan oma-aloitteisesti, lopahtaa minun mielenkiintoni todella nopeasti.
Mieluummin yksin kuin kehnossa suhteessa.
Käyttäydyn niinkuin muutenkin ihmisiksi käyttäydytään: otan vastuut omista tunteista, kommunikoin selkeästi, annan toisen tehdä samoin. Erilaista on lähinnä flirttailu, jota en tee kuin sen kiinnostavan miehen seurassa. Ei kiinnosta yhtään minkään sortin pelit.
Olen löytänyt elämäni miehen ja päädyin onnelliseen suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti voin vaikuttaa paljonkin. En kuitenkaan ole koskaan halunnut alkaa feikkaamaan vain siksi, ettei mies menettäisi kiinnostustaan. Jos jokin asia ei siinä hetkessä tunnu hyvältä, en tee sitä, vaikka tiedän että orastava suhde voi sen takia päättyä ja voin menettää miehen, johon olen todella ihastunut.
Eihän feikata pitäisikään. Mut eikö se ole just aitoa, jos kuitenkin olet ihastunut?
Tarkoitin sitä, että saatan joissain tilanteissa toimia niin, että miehelle voi tulla vaikutelma, etten pidä hänestä enkä halua hänen lähelleen. Olen esimerkiksi torjunut hienovaraisesti tapailumiehen aloitteen läheisyydestä, koska hän teki aloitteen "väärällä" tavalla. Mulle ei tullut siitä hyvä olo. Tiesin ettei mies todennäköisesti ota torjuntaa hyvällä, mutta olin valmis ottamaan riskin. Olin kuitenkin oikeasti todella ihastunut häneen ja halusin lähelleen, mutta en halunnut että se tapahtuu sillä tavalla miten hän olisi halunnut. Mulla on vieläkin vähän paska olo tuosta mutta en kadu mitään.
Tossa just sanoisin et ois ollu ehkä just sitä kemiaa luovaa juttua jos oisit vaikka suoraan mut sillee rennosti sanonut, miltä susta tuntuu. Varsinki jos oisit vaan sanonut että "hei mä oon oikeesti tosi ihastunut suhun...mut mun mielestä tää ei oo se tapa miten mä oon valmis läheisyyteen". Tohon mies ois varmaan reagoinut aika hyvin...ja jos ei ois reagoinu ni sit oisit tienny heti et ei kannatakaa jatkaa
Näin jälkikäteen ajateltuna varmasti olisikin ollut hyvä sanoa, mutta koin tilanteen silloin vaikeaksi ja jotenkin jäädyin enkä saanut sanottua mitään. Mieskään ei sanonut mitään mutta tietysti tajusin että pettyi. En yllättynyt kun hän ei halunnut jatkaa tapailua.
Ja lisään, että tässä ei ollut kyse siitä, etten olisi ollut valmis siihen mitä mies ehdotti. Olimme menneet paljon pidemmälle jo aiemmin. Kyse oli miehen tavasta ehdottaa läheisyyttä.
Oliko se satumalta tämä: Onko silakkalaatikko lämpimänä herkutetavaksi?
No ei ollut eikä edes ollut mikään ehdotus seksiin, vaan ihan muuhun läheisyyteen. Eikä mies ollut mitenkään asiaton, vaan päin vastoin liian varovainen.
Jos nyt yrität pelata kylmää/kuumaa manipulointi leikkiä, niin sekään ei toimi jos laitat pelkkää kylmää signaalia toiselle. Parempi se on rehellisesti vaan alkaa seurustelemaan jos kerran kiinnostaa. Jos väkisin pitää tehdä kaikki noin vaikeaksi, niin ei ehkä kannata seurustella lainkaan. Sellainen 10-vuoden kypsyttelytauko voisi olla paikallaan.
Todellakaan en yritä pelata yhtään mitään. Tuosta miehen ehdotuksesta taas tuli vaikutelma, että oli koko illan miettinyt minkä peliliikkeen tekee, ja siksi se ei tuntunut hyvältä. Lopulta kyse kuitenkin oli siitä, että meillä ei vain synkannut riittävästi. Mä en halua että läheisyys on sellaista että mies kyselee haluanko sitä tai tätä, vaan haluan miehen joka osoittaa itse haluavansa niitä niitä asioita. Se saa minutkin haluamaan. Näissä lähestymistavoissa on vissi ero.
Niin ja sitten mies saa syytteen seksuaalisesta häirinnästä tai rasikauksesta jos et lähdekkään mukaan, eikä ole kysytty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti voin vaikuttaa paljonkin. En kuitenkaan ole koskaan halunnut alkaa feikkaamaan vain siksi, ettei mies menettäisi kiinnostustaan. Jos jokin asia ei siinä hetkessä tunnu hyvältä, en tee sitä, vaikka tiedän että orastava suhde voi sen takia päättyä ja voin menettää miehen, johon olen todella ihastunut.
Eihän feikata pitäisikään. Mut eikö se ole just aitoa, jos kuitenkin olet ihastunut?
Tarkoitin sitä, että saatan joissain tilanteissa toimia niin, että miehelle voi tulla vaikutelma, etten pidä hänestä enkä halua hänen lähelleen. Olen esimerkiksi torjunut hienovaraisesti tapailumiehen aloitteen läheisyydestä, koska hän teki aloitteen "väärällä" tavalla. Mulle ei tullut siitä hyvä olo. Tiesin ettei mies todennäköisesti ota torjuntaa hyvällä, mutta olin valmis ottamaan riskin. Olin kuitenkin oikeasti todella ihastunut häneen ja halusin lähelleen, mutta en halunnut että se tapahtuu sillä tavalla miten hän olisi halunnut. Mulla on vieläkin vähän paska olo tuosta mutta en kadu mitään.
Tossa just sanoisin et ois ollu ehkä just sitä kemiaa luovaa juttua jos oisit vaikka suoraan mut sillee rennosti sanonut, miltä susta tuntuu. Varsinki jos oisit vaan sanonut että "hei mä oon oikeesti tosi ihastunut suhun...mut mun mielestä tää ei oo se tapa miten mä oon valmis läheisyyteen". Tohon mies ois varmaan reagoinut aika hyvin...ja jos ei ois reagoinu ni sit oisit tienny heti et ei kannatakaa jatkaa
Näin jälkikäteen ajateltuna varmasti olisikin ollut hyvä sanoa, mutta koin tilanteen silloin vaikeaksi ja jotenkin jäädyin enkä saanut sanottua mitään. Mieskään ei sanonut mitään mutta tietysti tajusin että pettyi. En yllättynyt kun hän ei halunnut jatkaa tapailua.
Ja lisään, että tässä ei ollut kyse siitä, etten olisi ollut valmis siihen mitä mies ehdotti. Olimme menneet paljon pidemmälle jo aiemmin. Kyse oli miehen tavasta ehdottaa läheisyyttä.
Oliko se satumalta tämä: Onko silakkalaatikko lämpimänä herkutetavaksi?
No ei ollut eikä edes ollut mikään ehdotus seksiin, vaan ihan muuhun läheisyyteen. Eikä mies ollut mitenkään asiaton, vaan päin vastoin liian varovainen.
Jos nyt yrität pelata kylmää/kuumaa manipulointi leikkiä, niin sekään ei toimi jos laitat pelkkää kylmää signaalia toiselle. Parempi se on rehellisesti vaan alkaa seurustelemaan jos kerran kiinnostaa. Jos väkisin pitää tehdä kaikki noin vaikeaksi, niin ei ehkä kannata seurustella lainkaan. Sellainen 10-vuoden kypsyttelytauko voisi olla paikallaan.
Todellakaan en yritä pelata yhtään mitään. Tuosta miehen ehdotuksesta taas tuli vaikutelma, että oli koko illan miettinyt minkä peliliikkeen tekee, ja siksi se ei tuntunut hyvältä. Lopulta kyse kuitenkin oli siitä, että meillä ei vain synkannut riittävästi. Mä en halua että läheisyys on sellaista että mies kyselee haluanko sitä tai tätä, vaan haluan miehen joka osoittaa itse haluavansa niitä niitä asioita. Se saa minutkin haluamaan. Näissä lähestymistavoissa on vissi ero.
Niin ja sitten mies saa syytteen seksuaalisesta häirinnästä tai rasikauksesta jos et lähdekkään mukaan, eikä ole kysytty.
Jos mies näkee tuollaisen mahdollisuuden, silloin on parempi ettei edes ryhdy tapailemaan minua. Selvästi ei osaa lukea minua ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koetan olla välinpitämätön ja odotan, että mies lähestyy itse jos lähestyy. Lähestymällä itse kiinnostavaa miestä olen saanut parisuhteita, joissa mies pitää minua itsestäänselvyytenä eikä viehäty.
Oletko varma, että kyse on siitä kuka lähestyy ensimmäisenä? Vai kaikesta siitä, mikä tapahtuu sen jälkeen?
Kun olen ollut suhteissa niin, että mies on lähestynyt minua ensin ja minä olen hiljalleen lämmennyt hänelle, niin ovat ne miehet ihan eri tavalla ihastelleet minua loppuun asti. Nuo miehet jotka itse olen ensin valinnut taas ovat koettaneet muuttaa minua aivan erilaiseksi ja ihailleet muita naisia aika avoimesti. En enää luota siihen, että mies osaisi sanoa ei, kun ei-kiinnostava nainen lähestyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti voin vaikuttaa paljonkin. En kuitenkaan ole koskaan halunnut alkaa feikkaamaan vain siksi, ettei mies menettäisi kiinnostustaan. Jos jokin asia ei siinä hetkessä tunnu hyvältä, en tee sitä, vaikka tiedän että orastava suhde voi sen takia päättyä ja voin menettää miehen, johon olen todella ihastunut.
Eihän feikata pitäisikään. Mut eikö se ole just aitoa, jos kuitenkin olet ihastunut?
Tarkoitin sitä, että saatan joissain tilanteissa toimia niin, että miehelle voi tulla vaikutelma, etten pidä hänestä enkä halua hänen lähelleen. Olen esimerkiksi torjunut hienovaraisesti tapailumiehen aloitteen läheisyydestä, koska hän teki aloitteen "väärällä" tavalla. Mulle ei tullut siitä hyvä olo. Tiesin ettei mies todennäköisesti ota torjuntaa hyvällä, mutta olin valmis ottamaan riskin. Olin kuitenkin oikeasti todella ihastunut häneen ja halusin lähelleen, mutta en halunnut että se tapahtuu sillä tavalla miten hän olisi halunnut. Mulla on vieläkin vähän paska olo tuosta mutta en kadu mitään.
"Paska olo" vaikket kadukaan, on ihan aiheellista. Menit luultavasti onnesi ohi, mutta tehty mitä tehty. Ei kyse liene vain siitä, mikä SINUA miellyttää ja milloin. Veikkaisin, että hänkin on joutunut tinkimään omastaan, mitä et ehkä ole huomannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koetan olla välinpitämätön ja odotan, että mies lähestyy itse jos lähestyy. Lähestymällä itse kiinnostavaa miestä olen saanut parisuhteita, joissa mies pitää minua itsestäänselvyytenä eikä viehäty.
Oletko varma, että kyse on siitä kuka lähestyy ensimmäisenä? Vai kaikesta siitä, mikä tapahtuu sen jälkeen?
Kun olen ollut suhteissa niin, että mies on lähestynyt minua ensin ja minä olen hiljalleen lämmennyt hänelle, niin ovat ne miehet ihan eri tavalla ihastelleet minua loppuun asti. Nuo miehet jotka itse olen ensin valinnut taas ovat koettaneet muuttaa minua aivan erilaiseksi ja ihailleet muita naisia aika avoimesti. En enää luota siihen, että mies osaisi sanoa ei, kun ei-kiinnostava nainen lähestyy.
Joo sama. Jos on kuitenkin ihan nätti, niin iso osa miehistä lähtee mukaan vaikkei niin kiinnostaisikaan. Kun "kerrankin nainen tekee aloitteen" ja onhan se parempi jonkinlainen emäntä kun ei mitään. Toki tämä sitten näkyy suhteessa, kun miestä ei oikeasti kiinnosta, niin ei se viitsi mitään vaivaakaan nähdä.
Naiset harvemmin näin tekevät, enintään jotkut vauvakuumeiset. Naiselle kun miehestä on useimmiten enemmän haittaa kuin hyötyä, joten ei sellaista viitsi haitoiksi ottaa jos siitä ei oikeasti tykkää.
Siirrän röllykän sivuun ja työnnän vibraattorin vähän alemmas.
No ei ollut eikä edes ollut mikään ehdotus seksiin, vaan ihan muuhun läheisyyteen. Eikä mies ollut mitenkään asiaton, vaan päin vastoin liian varovainen.