Sanokaa miten saisin elämääni liikuntaa?
Kun en työpäivien jälkeen oikeasti jaksaisi enää yhtään mitään, se on sitä, että tulen kotiin, teen ruoan ja hoidan pyykit ja sen jälkeen makoilua rättipoikkikuolleena (arvaa ala jossa olen).
En todellakaan lähde enää mihinkään salille tmv, päivät täynnä sosiaalisuutta, ihmisiä, meteliä ja naaman pitämistä vaikka olo olisi susipaska.
Mutta jotain pitäisi ruveta tekemään, kun en mitään ihan nuorikaan enää ole, mutta mistä vitosta revin siihen voimat ja energian, en tajua😢
Kuntopyörän hankin keväällä, mutta se jäi muutamaan viikkoon sairastumisen myötä, voisi kai yrittää aloittaa sen uudelleen, nuo viikot poljonkin sillä n.3x/vkossa n.12km/kerta.
Kommentit (39)
Jotain pikkupainojakin olisi hyvä varmaan alkaa nostelemaan, lihaskuntoa yrittää hieman parantaa tms..
Ap
Kulje työmatkat tai osa niistä fillarilla tai jalan.
Vierailija kirjoitti:
Toi on aika huono lähtökohta että sä kysyt neuvoja ja apua mutta heti perään sanot että et todellakaan ole mitään tekemässä
Eli se salille menoko on sinusta ainoa ratkaisu?
No, sitten varmaan jatkan tätä menoa ja kuolen ennen eläkeikää pois, sillähän tämäkin sitten ratkeaa.
Ap
Vähän kerrallaankin on parempi kuin ei mitään. Saatko työssä arkiliikuntaa?
Vierailija kirjoitti:
Kulje työmatkat tai osa niistä fillarilla tai jalan.
Se on niin lyhyt matka, mutta olisihan sekin kai parempi kuin ei mitään. Täytyy ottaa tavaksi heti huomisesta.
Ap
Pitääkö liikuntaa muka harrastaa vielä erikseen jos on fyysinen työ? Tai oletan että on, jos olet niin uupunut töiden jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Vähän kerrallaankin on parempi kuin ei mitään. Saatko työssä arkiliikuntaa?
Ei se istumistakaan pahemmin ole, mutta mikä nyt sitten lasketaan liikunnaksi..
Ap
Töistäkö kirjoitat ruoka tunnilla? Netti vie sinut mehus.
Vierailija kirjoitti:
Töistäkö kirjoitat ruoka tunnilla? Netti vie sinut mehus.
Ei ole työpäivä tänään ja töissä ollessa en ole netissä yhtään.
Ap
Sama ongelma on aika monella, myös itselläni. Kannattaa yrittää kuitenkin, jokainen kerta on parempi kuin ei mitään ja siitä vähänkin paremmasta kunnosta saa oikeasti energiaa muuhun elämään.
Löytyiskö sullekin täältä hyviä vinkkejä? https://ukkinstituutti.fi/ajankohtaista/liikkeelle-pienissa-patkissa-pi…
Isosti tsemppiä pyrkimyksiisi!
Älä laita liian kovia suoritustavoitteita, ihan kaikki on eteenpäin, etenkin kun aloittamassa. Polje pyörää just niin kauan kun jaksat, vaikka 5 min. Samalla voi katsella televisiota tai kuunnella musiikkia. Käy 10 min iltakävelyllä. Kun tulee ajatus, niin koeta lankuttaa, 1-2 max toistoa pari kertaa viikossa on paljon parempi kuin ei mitään. Etsi youtubesta jumppavideoita tai joogaa, kummasta tykkäätkään enemmän, 10-15 minuuttia kevyttä venyttelyäkin riittää alkuun.
Jos asettaa riman liian ylös ei tule aloittaneeksi. Mieti niin, että 15 minuuttia kevyttä liikettä päivittäin tehtynä on 1,5 h viikossa, ja jää vielä yksi vapaapäiväkin. Siitä helposti alkaa pidentämään silloin kun on energiaa ja löytää jotain, mistä itse tykkää.
Oletko kokeillut heti työpäivän jälkeen? Eli välipalaa sen verran, että jaksat lyhyen lenkin tai muun liikuntasession Vasta sen jälkeen sitä ruokaa, pyykkejä sun muuta ja saat rauhassa istua loppuillan. Kun vaikka tällä tavalla jaksaisit kuukauden verran, saisit ehkä tehtyä tästä tavan itsellesi ja sitä myötä määrää voi lisätä. Alussa riittää puoli tuntia matalatehoista liikuntaa juuri siksi, että saat liikunnan säännölliseksi osaksi elämääsi. Ja sellaista liikuntaa mistä oikeasti voisit tykätä. Ihan sama mitä liikuntaa, mutta jos se on pakkopullaa, se jää helposti pois alun jälkeen.
Ennen töihin lähtöä rivakalle lenkille.
Osta kotikuntoiluvälineitä. Vaikka matto, jumppapallo, kuminauha ja kahvakuula.
Sitten ostat netistä jonkin helpon kotiohjelman vaikka työnantajan tarjoamalla epassilla tms.
Ilman ohjeitakin voi jumpata, mutta itseäni se valmis ohjelma motivoi, kun ei tarvitse rasittaa aivoja itse.
Itse aloitin täysin sohvaperunana niin, että tein 40min jumpan pari kertaa viikossa. Sekin on aina parempi, kuin ei mitään.
Kotiin tullessa heti ruokaa, jumppa ja sitten vasta kotityöt tai löhöily.
Minusta luonnossa liikkuminen on parasta sekä mielelle että keholle.
Ja ei sitten minkään halvatun askelmittarin kanssa! Vaan rauhassa kävellen pysähdellen ihmettelemään ja ihailemaan jotain jne.
Omalla paikkakunnallasikin on ties mitä itsellesi mielenkiintoista, kävele sinne katsomaan.
Liity johonkin kävelyporukkaan, niitä taas syksyllä tulee, eikä yleensä maksa mitään.
Herää aamulla vartti aikaisemmin ja tee joku venyttelyjumppa.
Pyöräile kaikki mainoskatkot kuntopyörällä kun katsot tv:tä.
Tv:tä katsellessa treenaa kahvakuulalla ojentajia (laske ja nosta kuulaa niskan takana), ja olkapäitä (nosta suoraan ylös).
Tee pohjeliikkeitä (nouset varpaille ja hitaasti alas) kun harjaat hampaita.
Tee pakara- ja reisiliikkeitä kun teet ruokaa (nosta jalkaa taakse ja sivuille).
Kun olet hississä, mene istumaan seinää vasten matkan ajaksi jalat 90 asteen kulmassa.
Minun työni oli just tuollaista ,kuin sinulla. Olin työpäivän jälkeen aivan rättipoikki. Oltuani yli 40 v työelämässä, alkuun, oli se pikkulapsivaihe, sitten olivat kyllä jo koululaisia ,mutta harrastuksiin piti kuljettaa ja tietysti kotihommat on kaikilla. Kyllä mies myös osallistui.
Oltuani n 45 v hiukan helpotti,kun lähti opiskelemaan. No 55 -64 v työ vei kaikki mehut. Henkilökuntaa vähän ja jatkuva kiire,,,,, palvelu/asiantuntija-ammatti. Ei voinut laiskotella.
64 v jäin eläkkeelle ja nyt on saanut leppoisasti harrastaa kaikenlaista liikuntaa. Nyt jaksaa🤗👍
Jos työ ei ole ihan istumista vaan siinä tulee päivän mittaan askeleita, voisi lisäksi kokeilla ihan kotijumppaa omalla kehonpainolla. YouTubesta löytyy hyviä, 20 min jumppa (valitse tehokkuus, kevympää tai hiit-rääkkiä). Tärkeintä on varmaan saada tukilihaksia vahvistettua, ettei tule sitten kulumaa tai töissä rasitu yksipuoleisesti. Ulkona kävely on myös hyvä, sen voi tehdä vaikka kotimatkalla tai sen jälkeen, vähän piristää ja tuulettaa mieltä, jos pääsee metsään, vielä parempi.
Jos pystyt kävelemään työmatkat, niin se riittää, kun työ vie mehut.
Toi on aika huono lähtökohta että sä kysyt neuvoja ja apua mutta heti perään sanot että et todellakaan ole mitään tekemässä