Tämä juttu nyt yhden lapsen äideille.
Meillä on 3-vuotias lapsi, eikä toista ole kuulunut vuoden yrittämisen jälkeen. En ole tästä aiemmin ottanut paineita, mutta nyt kun tämä raskaaksi tuleminen ei onnistukaan (ensimmäinen sai alkunsa ekasta kierrosta), asiasta on muodostunut minulle todella ahdistava.
Minusta tuntuu, että kenelläkään muulla tässä maailmassa ei ole " vain" yhtä lasta. Olimme tässä viikonloppuna ostoksilla, ja en koko ostoshelvetistä löytänyt yksilapsisia perheitä ollenkaan. Tuntuu, että kaikilla on kaksi lasta tai sitten se toinen on juuri tulossa.
Olen äärettömän kiitollinen rakkaasta lapsestamme, ja tiedän ettei hänkään ole mikään itsestään selvyys. Mutta koen että olemme joku omituisuus tässä kahden lapsen perheiden maassa.
Myös lomamatkallamme viime viikolla oli samaan aikaan kymmeniä ja taas kymmeniä lapsiperheitä. Kaikilla heillä oli lapsia 2 tai enemmän.
Vaivaako tämä teitä muita yhden lapsen äitejä näin paljon kuin minua? Alan tulla sekopäiseksi koko asiasta. Ja jatkuvasti saan kuulla, että eikös teidänkin kannattaisi tehdä se toinen lapsi nyt jo. Ei kuulemma kannata viivytellä. Ja eikös teillä vieläkään ole toista lasta jne.
Miten asiat etenevät jos haluan lapsettomuustutkimuksiin? Mihin otan yhteyttä ja alkaako heti kovat maksut paukkua kun tutkimukset alkavat? Olen sivusta seurannut yhtä lapsetonta pariskuntaa ja heillä menee kuulemma kaikki rahat, omat ja lainatut siihen.
Odotimme myös seuraa esikoisellemme (joka sai alkunsa heti kun yritys alkoi) useamman vuoden ajan, ja omat tuntemuksesi ovat hyvin samankaltaisia kuin omani aikanaan. Kun yritystä oli kestänyt parisen vuotta, menin lääkäriin ja erilaiset tutkimukset alkoivat, loppujen lopuksi syyksi ilmeni vaikea endometrioosi ja lapsettomuushoitoja sanottiin ainoaksi vaihtoehdoksi, ja nimenomaan IVF (koeputkihedelmöitys), mitään lievempiä menetelmiä ei suositeltu (itse olin hoidossa Naistenklinikalla Hgissä eikä se maksanut kuin sen aikaista valuuttaa 4-5000 FIMiä, joista suurin osa meni lääkkeisiin). Parin yrityksen jälkeen tulin raskaaksi ja muutuimme sitten kertaheitolla kolmihenkisestä perheestä 5-henkiseksi sellaiseksi, kun saimme kaksoset.
Itse en olisi välttämättä halunnut hoitoihin, olisin tyytynyt yhteenkin lapseen, mutta mies oli sitä mieltä, että kaikki keinot täytyy käydä läpi ennen kuin lyödään hanskat tiskiin, sillä myöhemmin saattaisi kaduttaa, kun ei tietäisi, että jos sittenkin olisi hoidoilla saanut toisen...
Tsemppiä vaan teidän perheeseen, pysyipä se sitten nykyisessä tahi jossakin toisessa kokoonpanossa, Elämällä on tapana järjestää asiat parhain päin, vaikka sitä ei itse ihan heti suostuisi uskomaan...