Mies ei "vielä" tiedä mitä haluaa
Vajaa puoli vuotta tapailua takana ja mies on edelleen sitä mieltä, että haluaisi oppia tuntemaan paremmin ja odottaa syvempiä tunteita ennen parisuhteeseen ryhtymistä. Järjellä tiedän, että haluaa vain kevyempää seuraa, mutten suostu sitä itselleni myöntämään, vaan yliymmärrän ja selittelen miehen sanoja siten, että mielestäni ei kannata suhdetta lopettaa. Itsellänikään ei ole kiire mihinkään, mutta en halua olla missään situationshipissä liian kauaa ja mennä sen takia rikki. Missä vaiheessa laitan stopin, myönnän ettei mies halua parisuhdetta juuri minun kanssani ja siirryn elämässä eteenpäin?
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten pitää edelleen edetä epärehellisesti ihan vaan saadakseen läheisyyttä ja seksiä. Ei kannata jäädä odottamaan ja odottamaan, että vihdoinkin saisi ITSE suhteelta sen minkä haluaa.
Miten naisilta saa "pelkkää" seksiä rehellisesti? Ilman, että siihen liittyisi minkäänlaista, edes pientä valhetta?
Rahalla.
No kyllähän tuohon nimenomaan liittyy valhe. Nainen esittää, että haluaa seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä miehen tilanne on juuri tuo mitä sanookin, että tykkää susta ja haluaa sitoutua, mutta ei ole ihastunut vielä. Itselläkin sama tilanne.
Kyllä puolessa vuodessa jo pitäis tietää, onko ihastunut vai ei.
Nainen roikkuu jännä miehessä joka haluaa vain panoja.
Kiltti mies kirjoitti:
Nainen roikkuu jännä miehessä joka haluaa vain panoja.
Kil ttimies vain katselee hol vikaaren alta
Siis sehän on hyvin yksinkertaista. Jos mies on oikeasti kiinnostunut ja ihastunut tai rakastunut, niin hän kyllä ryhtyy suhteeseen heti. Siis heti, vaikka samana päivänä. Puolen vuoden kevytsuhteilu ja tapailu tarkoittaa sitä, että et kiinnosta miestä vakavasti. Tapailee sinua vain koska saa seksiä, ja tapailu loppuu heti kun joku oikeasti kiinnostava tulee vastaan. Sori, mutta näin se vain on. You will thank me later.
Moni kirjoittaja täällä ei tiedosta sitä faktaa että ei monilla ihmisillä ole mitään mahdollisuuksia mihinkään vuosisadan rakkaustarinaan.
Jos sinusta on koko elämän aikana kiinnostunut yksi nainen niin alatko nirsoilemaan ja antamaan pakit ja odottamaan jotain vielä parempaa? Et, koska tuo on ainoa mahdollisuutesi.
Haha, mulla on tavallaan sama tilanne, mutta päinvastainen ongelma. Molemmilla lapsi(a) ja olemme 36 ja 38v eronneita molemmat. Kuitenkin minun erosta on jo useampi vuosi, mutta mies erosi alle puoli vuotta ennen kuin tapasimme. Meille on ollut ihan selvää alusta asti, että tapailu on eksklusiivista ja kumpikin on kertonut lähipiirille toisistamme. Lapsia tai perhettä ei kuitenkaan ole sotkettu kuvioon vielä muutoin ja samoilla linjoilla ollaan siinä, että mitään yhteenmuuttoja ei tule niin kauan kun lapset asuu kotona.
Mun ongelma on se, että vaikka mies vannoo olevansa jo omilla jaloillaan eronsa jälkeen ja vakuuttelee, että hänkin voi hyvin sitoutua suhteeseen, jossa asutaan erillään, en luota tähän ollenkaan. Ajattelen, että tuo on vain reaktio siihen, että pääsi juuri vanhasta suhteesta eroon ja joskus vuoden päästä alkaakin haikailla yhteenmuuttoa (minun kanssa ei sellaista saa, koska olen asunut jo vuosia yksin lasten kanssa ja aion jatkossakin) ja sitten tulee särkyneitä sydämiä.
Ei nämä ole mitenkään päin helppoja nämä parisuhteiden alut. :D
Vierailija kirjoitti:
Siis sehän on hyvin yksinkertaista. Jos mies on oikeasti kiinnostunut ja ihastunut tai rakastunut, niin hän kyllä ryhtyy suhteeseen heti. Siis heti, vaikka samana päivänä. Puolen vuoden kevytsuhteilu ja tapailu tarkoittaa sitä, että et kiinnosta miestä vakavasti. Tapailee sinua vain koska saa seksiä, ja tapailu loppuu heti kun joku oikeasti kiinnostava tulee vastaan. Sori, mutta näin se vain on. You will thank me later.
Komppaan tätä, kyllä parissa kuukaudessa mies haluaa ns. varmistaa naisen itselleen parisuhteella mikäli oikeita tunteita on.
Vierailija kirjoitti:
Siis sehän on hyvin yksinkertaista. Jos mies on oikeasti kiinnostunut ja ihastunut tai rakastunut, niin hän kyllä ryhtyy suhteeseen heti. Siis heti, vaikka samana päivänä. Puolen vuoden kevytsuhteilu ja tapailu tarkoittaa sitä, että et kiinnosta miestä vakavasti. Tapailee sinua vain koska saa seksiä, ja tapailu loppuu heti kun joku oikeasti kiinnostava tulee vastaan. Sori, mutta näin se vain on. You will thank me later.
No okei, jatketaan leikkimistä vielä:
Tavallaan olen samaa mieltä, että puoli vuotta on tarpeeksi pitkä aika tietää haluaako ihmissuhteen elämäänsä vai ei.
Se on sitten eri asia onko molemmilla samat aatokset siitä minkälainen parisuhde tulisi olemaan. Jos vaikka mies haluaa suhdetta, jossa ollaan yhdessä silloin kun on hyvä aika, suunnitellaankin asioita yhdessä, mutta ei kuitenkaan leikitä mitään paita ja perse juttuja, vaan molemmat asuvat omillaan.
Mies saattaa luultavasti haluta, että molemmilla on elämässään muutakin elämää kuin se toinen ja he saavat harrastaa ja hengata myös ystäviensä kanssa ilman, että toiselle pitää raportoida jokaista menemistä. Tämä ei tarkoita todellakaan sitä, että mies kävisi nusaamassa muita, vaan että hän olettaa naisellakin olevan omia ystäviä ja elämää. Ja jos kerran miehellä on lapsi, niin luonnollisesti normaali isä haluaa viettää aikaa lapsensa kanssa ja kuulua tämän elämään ilman että siinä on joku mustasukkainen nainen vinkumassa huomiota.
Mukaillen jotain ikivanhaa sanontaa: jos rakastat jotain, niin päästä se vapaaksi. Jos se tulee takaisin luoksesi, niin se on sinun, jos ei, niin se ei ole koskaan ollutkaan sinun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sehän on hyvin yksinkertaista. Jos mies on oikeasti kiinnostunut ja ihastunut tai rakastunut, niin hän kyllä ryhtyy suhteeseen heti. Siis heti, vaikka samana päivänä. Puolen vuoden kevytsuhteilu ja tapailu tarkoittaa sitä, että et kiinnosta miestä vakavasti. Tapailee sinua vain koska saa seksiä, ja tapailu loppuu heti kun joku oikeasti kiinnostava tulee vastaan. Sori, mutta näin se vain on. You will thank me later.
Komppaan tätä, kyllä parissa kuukaudessa mies haluaa ns. varmistaa naisen itselleen parisuhteella mikäli oikeita tunteita on.
Eli tästä päätellen mies ei ole kiinnostunut kunnon parisuhteesta.
Jokainen taplaa tyylillään, mutta jos ei ole syvempiä tunteita syntynyt yleensä puolessa vuodessa (ihan rakastuttu), niin tuskin, niitä syntyy myöhemminkään poislukien kaveruudesta alkaneet suhteet, mutta lieneekö niidenkin pohjalla ollut jo syvempää välittämistä jo kaveruuden aikana.
Itse mietin nuorempana, että miksi kuluttaa aikaa suhteessa, mikä ei johda mihinkään (oma koti, avioliitto ja lapset) kun sitä aikaa ei ole kuitenkaan rajattomasti.
Vierailija kirjoitti:
Moni kirjoittaja täällä ei tiedosta sitä faktaa että ei monilla ihmisillä ole mitään mahdollisuuksia mihinkään vuosisadan rakkaustarinaan.
Jos sinusta on koko elämän aikana kiinnostunut yksi nainen niin alatko nirsoilemaan ja antamaan pakit ja odottamaan jotain vielä parempaa? Et, koska tuo on ainoa mahdollisuutesi.
No joo, normaali ihminen tajuaa, että jos toinen ei tilannut todella ihanalta ja tärkeältä, niin ei kannata missään tapauksessa jäädä kituuttamaan ja odottamaan sitä hetkeä, että toisen naama alkaa ketuttamaan. Saati, että siihen alkaisi pykäämään vielä kakaroitakin.
On ehdottomasti paras olla yksin kuin tyytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin itse tuollaisessa suhteessa eroni jälkeen. Olkn kevyesti ihastunut, mies oli fiksu ja kunnollinen. Syvempiä tunteita ei syntynyt minulle ja lopulta päätin suhteen 6 kk tienoilla, koska en voinut sitoutua siihen ja ahdistava olo ohjasi tekemään lopullisen päätöksen.
Mistä johtuu että naiset eivät ikinä ihastu kunnolla kunnollisiin miehiin mutta jännämiehiin ihastuvat aina ja sitten valittavat jännämiehistä jälkikäteen?
Itse ihastuin ja rakastuin kunnolliseen mieheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kirjoittaja täällä ei tiedosta sitä faktaa että ei monilla ihmisillä ole mitään mahdollisuuksia mihinkään vuosisadan rakkaustarinaan.
Jos sinusta on koko elämän aikana kiinnostunut yksi nainen niin alatko nirsoilemaan ja antamaan pakit ja odottamaan jotain vielä parempaa? Et, koska tuo on ainoa mahdollisuutesi.
No joo, normaali ihminen tajuaa, että jos toinen ei tilannut todella ihanalta ja tärkeältä, niin ei kannata missään tapauksessa jäädä kituuttamaan ja odottamaan sitä hetkeä, että toisen naama alkaa ketuttamaan. Saati, että siihen alkaisi pykäämään vielä kakaroitakin.
On ehdottomasti paras olla yksin kuin tyytyä.
Siis jos toinen ei tunnu todella ihanalta ja tärkeältä.
Oletteko ap sopineet voiko tapailun aikana panna muitakin? Jos alkaisitte parisuhteeseen niin muuttuisiko tilanne eli johtuisiko mies luopumaan muista panoistaan? Ja siksi ei halua vaihtaa parisuhteeseen.
Oletteko keskustelleet mitä parisuhteeseen ryhtyminen tarkoittaa teille. Aplla ja miesystävällä voi olla aivan erilaiset näkemykset asiasta jos siitä ei ole keskusteltu. Juurikin tuo että ollaanko uskollisia toisilleen, tutustutaan toisten lapsiiin, muutetaanko yhteen, esitelläänkö parisuhde sukulaisille ja somessa jne jne.
Mä kysyin 3kk tapailun jälkeen että alettaisiinko olemaan ihan kunnolla yhdessä, eksklusiivisesti. Mies sanoi ettei ole vielä valmis. Tunteeni kuolivat siihen. Jatkettiin pari kk tapailua jollainen miehelle sopi (s oli hyvää) ja sitten tapasinkin nykyisen mieheni. Yllättäen tämä mies olikin tosi valmis, mutta se juna oli jo mennyt, ja tunteeni toisaalla.
Tuo "en ole valmis" sisälsi siis sen että hän ei halunnut vielä sitoutua vaan.katsella ympärilleen.
Suomennettuna: mies tietää ettei halua ainakaan sinua, siis pysyväisratkaisuna.
Ei se siitä paremmaksi muutu.
Vierailija kirjoitti:
Suomennettuna: mies tietää ettei halua ainakaan sinua, siis pysyväisratkaisuna.
Ei se siitä paremmaksi muutu.
Näin se varmasti on ja tämän tiedostan sisimmässäni itsekin. Tuntuu vain pahalta päättää suhde, joka muutoin kaikin puolin tuntuu hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Itse naisena olen kokenut niin karmeita parisuhteita, että mitään äkkirakastumisia ei enää tule. Eikä yhdessä asumisia, häitä tai lapsia. Nytkin tuntenut erään miehen reilu vuoden ja vasta nyt jotain orastavaa tykkäämistä on kaveruuden lisäksi. Joku molemminpuolinen luottamus ja kunnioitus on syntynyt. Ymmärrän tietenkin, että tämä tahti ei suurelle osalle sovi, mutta avoin olen ollut että parisuhde ei ole lyhyen aikavälin tavoitteeni enkä ketään huijaa siis mitenkään. En vaan kykyne nopeaan toimintaan saatika että sek si tulisi kuvioihin samantien moin jälkeen. On tässä pari miestä haukkunut mut pystyyn näistä rajoitteistani ja siirtyneet pokaamaan kaveriani samantien, eli menettänyt tuskin en mitään kovin arvokasta :) Että on meitä hitaastisyttyviä ihmisiä, jotka ei pelaa mitenkään toisten tunteilla.
N45
Sellaista se on kun näki vain ne komeat ja jännittävät miehet. Nyt sitten kannat seuraukset.
Tämä