Mies ei halua tulla luokseni yöksi

Minä oon lapseton nainen, suhteessa 8 vuotta jo isimiehen kanssa. Oikein hyvin meillä on mennyt eri kodeissa ja tämä jatkuu vielä muutaman vuoden kunnes nuorimmainenkin lähtee maailmalle.

Voin ihan hyvin käydä ja olla heillä yötä vaikka teinit ovat kotonaan. Ja he voi olla täällä yötä. Monesti kaipaankin nähdä nämä minulle rkkaaksi tulleet teinit :)

Totta kai seksiä meillä on vain silloin, kun ollaan kaksin. Hyvää voi odottaa, ei tee tiukkaakaan. Myös erilainen työrytmi tekee sen, että nähdään välillä harvakseltaan.

En ymmärrä, miksi tähän olisi pitänyt sotkea yhdessä asuminen? Miksei ihan tavan rakkaus toiseen riitä?

Ehtiihän sitä asua yhtä kotia sittenkin, kun lasten/teinien lapsuus ja kotona asuminen on ohi. Mitä tuota rikkomaan heidän rutiinejaan ja pahimmillaan kotiaan?

Kerrotko ap, miksi sinun pitää saada leikkiä kotia? Eivätkö omat rahat riitä vai mikä on? Rakastatteko te edes toisianne?

En ymmärrä tuota päähänpinttymää miehen yöksi jäämisen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä ongelmaasi. Teillä on kahden aikuisen seurustelusuhde, jossa vietetään aikaa yhdessä ilman lapsia. Mies on ilmaissut selkeästi, ettei halua uusperhettä, eikä ilmeisesti ole missään vaiheessa sellaista edes lupaillut. Sinä olet se, joka on yhtäkkiä alkanut keksiä, että suhteenne pitäisikin olla toisenlainen.

Itse naisena erosin juuri parisuhteesta, jossa alkoi ahdistaa se painostus uusperhekuvioihin.

Haluan itse parisuhteen, joka perustuu kahden aikuisen seurustelusuhteelle. Omassa tapauksessani ei oltu edes kunnolla vielä tutustuttu, kun olisi pitänyt jo viettää paljon aikaa miehen lapsen kanssa.

Otin toki puheeksi, mutta mies ei ymmärtänyt ongelmaa. Aloin vähentää hiljalleen tapaamisia.

Eroon oli muutamiakin syitä, mutta tuo oli yksi niistä.

Ja juu, itsellänikin on lapsi, mutten silti toimisi noin. Tapailut vain silloin, kun lapsi on toisella vanhemmallaan.

Eli ei painostusta näissä asioissa.

Ooksä ihan tosissas että tuon ukon pitäisi olla isäpuoli sun lähes aikuisille kakaroille ja leikkiä perhettä? Mietipäs kaksi kertaa ja mietipäs sitä että nuo ovat murkkuja. Ei ehkä ihan loppuun ajateltu idea. Käy siellä ukolla yötä ja palaa sitten kotiin lapsiesi luo. Ne ovat ne tärkeimmät, ei se ukko.

Miksi olet yksinhuoltaja.

Teillä on seksisuhde. Mies ei tarvitse sinua muuhun. Lisäksi hänen on näin helppo tavata muita seksisuhteitaan.

Hei aloittaja, sinun toiveissasi ja haaveissasi ei ole mitään vikaa. Hienoa että olet rehellinen itsellesi ja tunnistat sen että haluat enemmän. Toisaalta myöskään miehesi toiveissasi ei ole mitään vikaa. Kuten itsekin totesit, hän elää nyt eri elämänvaihetta kuin sinä.

Se on sitten eri asia kannattaako elämää tuhlata enempää sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa ne haaveet ja toiveet ja ajatukset nykyisestä ja tulevaisuudesta eivät kohtaa. Puhutteko te tulevaisuudesta? Onko sulle ikinä luvassa sitä mistä sinä haaveilet vai tuleeko miehen halu olla itsenäisempi aina menemään sinun toiveidesi edelle?

Puhukaa. Rinnalle voisi vielä löytyä molemmille sopivampikin kumppani.

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen hinku naisilla on muuttaa yhteen? Sitten kuitenkin alkaa valitus kotitöiden epätasaisesti jakautumisesta. Uskomatonta typeryyttä.

Se tietysti syynä, että mies mahdollisine tekemisineen ja menemisineen aika paljon paremmassa kontrollissa kun asuu samassa, kuin että jos asuisi eri paikassa. Liikaa valvomatonta vapaa-aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen hinku naisilla on muuttaa yhteen? Sitten kuitenkin alkaa valitus kotitöiden epätasaisesti jakautumisesta. Uskomatonta typeryyttä.

Se tietysti syynä, että mies mahdollisine tekemisineen ja menemisineen aika paljon paremmassa kontrollissa kun asuu samassa, kuin että jos asuisi eri paikassa. Liikaa valvomatonta vapaa-aikaa.

Mulle kävi niin hassusti että menin rakastumaan ja huomasin että halusinkin herätä tämän ihmisen viereltä joka aamu ja nukahtaa siihen joka ilta. Jakaa myös sen arjen ja kodin ja katon.

En olisi uskonut että rakkaus osuu mun kohdalle. Mutta hienoa että osui.

Jos mies on ns. hulluna toiseen, palavan ihastunut, rakastunut, niin kyllä se silloin järjestelee tapaamisia vaikka toiseen maahan. Jos taas on sellaisessa paremman puutteessa-suhteessa tai lähinnä fb, niin silloin mies ei varmastikaan jaksa vaivautua kovin kauas liikkumaan, kätevintähän se on jos nainen tulee miehen luokse. Aikuisten kädenlämpöiset järkisuhteet jäänevät jonnekin noiden kahden väliin.

Suosittelen lämpimästi, että keskityt lapsiisi niin kauan kuin he asuvat kotona ja hoidat omaa läheisriipuvuuttasi psykiatrilla.

Sen jälkeen te kaikki kolme voitte paremmin ja sinulla on välineitä hyvään ihmissuhteeseen, kun sen aika koittaa ja rima oikealla tasolla.

Jos mies ei halua muuttaa saman katon alle, se on sitten niin. Ap:lle jää kaksi mahdollisuutta, jäädä tai lähteä.

Mies ei halua olla osa lapsiesi elämää. Haluaa että ongelmat poistuu kun lapset muuttavat pois. Ymmärrettävää, mutta voi tulla ongelmaksi kun vanhuuden vaivat alkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teinit kyllä höiritsevät romanttista elämää. Ei mekään koskaan harrasteta seksiä, kun teini on kotona. Kerrostaloasunnossa kuuluu kaikki läpi ja teini valvoo pidempään kuin me ja hänellä on superkuulo. Vaikka luulisi, että puhutaan hiljaa suljetun oven takana jostain, niin hän kuulee ja kommentoi omasta huoneestaan.

Joka alapeukuttaa tätä, ei ymmärrä, miten kaikki äänet kuuluvat kerrostalossa huoneesta huoneeseen.

No vaikka kuuluisivatkin, niin alapeukutin siksi, että on aika pahuksen huonoa käytöstä salakuunnella toisten keskusteluita ja vielä suoraan puuttua niihin.

Miksi pitää väkisin tuoda sitä miestä näytille? Itse 17 vuotiaana koin lähinnä ahdistavana isän yritykset tutustuttaa minua uusiin puolisoihin. Isä olisi kovasti toivonut että teemme asioita yhdessä "perheenä", minä taas en halunnut mitään tekemistä näiden uusien tyyppien kanssa. Jos suhde olisi vakiintunut yli 2 vuoden suhde olisin voinut kärsiä perhetapaamisten läpi, lyhyempien suhteiden kohdalla toivon että minut olisi säästetty kokonaan tuolta karusellilta. Olin joka tapauksessa aivan liian vanha siihen, että alkaisin mihinkään uusperhe-juttuun. Onneksi asuin äidin luona, muuten olisin muuttanut omilleni päästäkseni tuota karkuun. 

Meidän ns. seurustelu on tosiaan jatkunut jo muutaman vuoden, uskoisin että tässä ajassa molemmille olisi tullut halu muuttaa yhteen ja jakaa arki. Nyt se tunne on vain minulla, vaikka viihdyn toki itsekin välillä yksin. Mutta mielestäni ihminen on luotu elämään toisen kanssa. Mulla on tosiaan se tunne että hän siirtää asiaa eteenpäin tekosyin, sitten kun toinen teineistä on muuttanut pois tai mielellään molemmat. Sitten voi keksiä taas uuden syyn. Mutta miksi roikottaisi mua silti tässä jos ei aikomustakaan mihinkään enempään?

ap

Vierailija kirjoitti:

Meidän ns. seurustelu on tosiaan jatkunut jo muutaman vuoden, uskoisin että tässä ajassa molemmille olisi tullut halu muuttaa yhteen ja jakaa arki. Nyt se tunne on vain minulla, vaikka viihdyn toki itsekin välillä yksin. Mutta mielestäni ihminen on luotu elämään toisen kanssa. Mulla on tosiaan se tunne että hän siirtää asiaa eteenpäin tekosyin, sitten kun toinen teineistä on muuttanut pois tai mielellään molemmat. Sitten voi keksiä taas uuden syyn. Mutta miksi roikottaisi mua silti tässä jos ei aikomustakaan mihinkään enempään?

ap

Niin. Hän ei halua sitä, koska sinun teinit. Luulen, että teineillekin parasta, ettei joku heille vieras mies pyöri heidän kodissaan. Kai te nyt hyvänen aika keskustelette avoimesti vai onko tämä vain sitä, että sinä pohdit näitä päässäsi ja juokset kiltisti miehen perässä, kun napsauttaa sormiaan?

Vierailija kirjoitti:

Meidän ns. seurustelu on tosiaan jatkunut jo muutaman vuoden, uskoisin että tässä ajassa molemmille olisi tullut halu muuttaa yhteen ja jakaa arki. Nyt se tunne on vain minulla, vaikka viihdyn toki itsekin välillä yksin. Mutta mielestäni ihminen on luotu elämään toisen kanssa. Mulla on tosiaan se tunne että hän siirtää asiaa eteenpäin tekosyin, sitten kun toinen teineistä on muuttanut pois tai mielellään molemmat. Sitten voi keksiä taas uuden syyn. Mutta miksi roikottaisi mua silti tässä jos ei aikomustakaan mihinkään enempään?

ap

Miehethän nimenomaan roikottaa. Ja se vasta riesa onkin, kun asut roikottajan kanssa. Ihminen on luotu elämään yhdessä, sulla on lapset siellä, te elätte yhdessä. Ja jos ei kestä niin psykiatri on oikea osoite, ei epätoivoinen roikkuminen roikottavassa miehessä.

Minulla on lähipiirissä henkilö, joka on seurustellut saman henkilön kanssa kohta 20 v. eivätkä he ole koskaan muuttaneet yhteen ja tuskin muuttavatkan ja tapailevat toisiaan lähinnä miehen luona, mies on paljon matkoilla työnsä takia. Tekevät lomilla paljon yhteisiä matkoja. Molemmilla on lapsia, jotka ovat nyt jo kolmikymppisiä. Näin ulkopuolisen silmin tämän parin suhde on erinomaisen hyvä, molemmilla on oma itsenäinen elämä ja sitten heillä on yhteinen elämä ja ovat edelleen selvästi kiintyneitä toisiinsa eikä kummalkakaan ole tietääkseni muita suhteita eikä ole ollutkaan heidän parisuhteensa aikana. Hyviä parisuhteita on monen laisia ja joillekin sopii paremmin tällainen ei liiaksi toista kahlitseva parisuhde.

Vierailija kirjoitti:

Jos mies on ns. hulluna toiseen, palavan ihastunut, rakastunut, niin kyllä se silloin järjestelee tapaamisia vaikka toiseen maahan. Jos taas on sellaisessa paremman puutteessa-suhteessa tai lähinnä fb, niin silloin mies ei varmastikaan jaksa vaivautua kovin kauas liikkumaan, kätevintähän se on jos nainen tulee miehen luokse. Aikuisten kädenlämpöiset järkisuhteet jäänevät jonnekin noiden kahden väliin.

Oliko mainintaa, kauanko suhde on jatkunut?

Kun on ihan ok haluta ensin tutustua siihen uuteen kumppaniin rauhassa ja olla suhteesta varma, ennenkuin alkaa tutustua toisen lapsiin.