EU:n valtiontukikilpailussa Suomi jää peränpitäjäksi
Ollaan ytimessä ja valtionvelalla ei ole väliä, vai onko ?
Esimerkiksi Saksan metallijätti Thyssenkrupp aikoo rakentaa kolme miljardia euroa maksavan vihreän teräksen tehtaan Duisburgiin, johon yhtiö on saamassa julkista tukea yli kaksi miljardia euroa.
Summasta reilut puoli miljardia euroa on suoraa tukea Thyssenkruppin kassaan. Kaikkiaan Saksa on kertonut varaavansa 200 miljardia euroa vihreiden investointien tukemiselle vuosien 2022—2026 aikana.
Tällainen tukiraha-automaatti on myrkkyä Suomen kaltaisille pienille avoimen talouden maille. Jo nyt julkista taloutta pitäisi Orpon hallitusohjelman mukaan vahvistaa kuudella miljardilla eurolla neljän vuoden aikana.
Itsestään selvää on, että Suomi ei seiso voittajien rivissä, jos kaikki EU-maat aloittavat vihreille hankkeilleen saman tukirallitehtailun. Ei Suomella ole varaa laittaa miljardeja kiinni esimerkiksi SSAB:n vihreään teräkseen. Vauraalla Ruotsilla pelimerkkejä on taskussa enemmän.
Eikä tässä kaikki. EU:n sisäisen valtiontukikilpailun lisäksi Yhdysvaltojen 430 miljardin dollarin ilmasto- ja veropaketti (IRA) kiristää tilannetta entisestään. Outokumpukin kertoi viime viikolla tutkivansa miljardi-investoinnin tekemistä juuri Amerikan-tehtaalleen.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/25855874-442c-4799-a692-4a552d03c…
Kommentit (4)
Eli onko Suomelle nyt käynyt niin että kovasti rummutettiin vihersiirtymää mutta tarkempi toteuttaminen esimerkiksi teollisuuden kannalta jäi miettimättä ? Valtionrahaa jaettiin kaiken maailman TuuliHattiWatti hankkeille, kavereille päätyivät massit ja yrityksistäkään ole jäljellä kuin muisto vain...
Uppoava maa, kaikin tavoin. Viimeinen sammuttaa valot, tai jää maksumieheksi eläkeläisarmeijalle.
Mitä vain EU kehtaa pyytää niin tsuhna maksaa.