Mies haluaa lähteä yksin reissuun. Parisuhdekriisi
Mies on varannut syksylle jo lentoliput ja hotellin viikoksi itselleen. Kun sanoin etten hyväksy sellaista niin hän suuttui minulle. Sanoo, että käynhän minäkin esim. konserteissa. No joo, mutta korkeintaan niin, että kaverin kanssa ollaan konsertin jälkeinen yö hotellissa. Mutta en yksin. Hyväksyisittekö tuollaista mieheltä?
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmikymppinen perheenäiti ja olisi ihanaa lähteä yksin vaikka Kreikkaan tai Espanjaan lomalle viikoksi. En kyllä usko, että mies päästäisi. Vanhat ihmiset ei enää muista, mitä on olla nuori tai kolmikymppinen, jolla hormonit vielä hyrrää.. Kyllä ne olosuhteet tietää, jos vähän miettii: ihana lämpö ja aurinko, mikä saa hormonit kierroksille, vähäinen vaatetus, lepoa, kenties drinkkejä altaalla tai rannalla, lämpöiset, mutta romanttisen pimeät illat ja yöt.. ystävällisiä ulkomaalaisia miehiä.. Kaikki katastrofin ainekset. :D
En kyllä päästäisi itsekään itseäni sellaiselle lomalle, vaikka ajatuksena olisikin houkutteleva. Vähän siis ihmettelen miksi joku haluaa matkustaa yksin eikä kultansa kanssa.. kenen kanssa ne lomamuistot sitten jakaa..Toisilla on pettäjän luonne ja toisilla ei. Minä kolmekymppisenä perheenäitinä nauttisin reissussa juuri siitä, ettei kukaan olisi vailla mitään. Siis edes seksiä. Kiertelisin museoissa ja katselisin taidetta ja arkkitehtuuria, istuisin pitkään kahviloissa katselemassa ihmisiä ja lukisin kirjaa rannalla... Jos alkaisikin hormonit hyrrätä reissussa ollessa, niin sitä kivempi palata sitten kotiin oman miehen vuoteeseen.
Pahoittelen kun joudun nimittämään sinua sinisilmäiseksi, mutta museoita matkalla kiertävän naisen libido on vähän eri luokkaa kuin keskivertomiesten. Siis oikein nauttisit, kun kukaan ei halua sinulta seksiä. 😀 Kai ymmärrät, että miehet eivät koe samoin.
Eli keskivertomies ei pärjää viikkoa ilman seksiä, vaan joutuu pettämään?
Pettäjä pettää vaihtelun vuoksi ja siksi, että se buustaa itsetuntoa. Sillä ei ole mitään merkitystä, vaikka kotona olisi hyvää seksiä joka päivä.
Myös jännityksen vuoksi ja yksinkertaisesti koska voi. Sitä se liiallinen luottamus teettää.
Jotkut pettää heti jos voi, toiset ei. Niin yksinkertaista se on. Tietysti ei voi tietää kumpaan sarjaan oma puoliso kuuluu, mutta kahlitseminen tuskin asiaa auttaa. Ja jos se ois salarakkaan kanssa sinne menossa niin luulisi että muitakin merkkejä ois ilmassa?
Lähtö aiheuttaa eron, joten sillä siitä pettämisepisodista päästään alkuunsa eroon.
Vierailija kirjoitti:
En hyväksyisi. Olisi melko outoa äkkiä haluta lomailla yksin ja vielä ilmoittamatta mitään ennen kun matkat on varattu.
Asiasta ei kannata riidellä eikä kysellä muisen mielipidettä. Ellet hyväksy tuollaista niin on syytä keskustella onko suhteella enää tulevaisuutta.
Eri asia jos aina lomailtu erikseen. Mutta valitettavasti minun kokemusmaailmassani ovat erikseen lomailijat eronneet ennenpitkää. Jos lomiakaan ei enää haluta viettää yhdessä niin...
Ja olen jo lähes eläkeikäinen. Olen jo monta eroa nähnyt. Yhdessä viihtyvät parit harvemmin eroavat. Miksi ylipäätään olla parisuhteessa jos puolison kanssa oleminen on vastenmielistä?
Minä olen kyllä jo tähän keski-ikään mennessä nähnyt monta eroa niillä pariskunnilla, jotka on aina tehneet kaiken yhdessä. Usein siihen liittyy toisen liiallista mustasukkaisuuttakin tai muuta ripustautumista, jos ei minnekään voi ilman puolisoa mennä. Erikseen (toisinaan) lomailevista monet on yhdessä vielä. Tietysti he enimmäkseen on yhdessä, mutta voivat mennä myös ilman toista, jos ei mielenkiinnonkohteet tai aikataulut sovi täysin yksiin. Elämä ei ole mustavalkoista. Erilaisia suhteita on.
Vierailija kirjoitti:
? Vain lapset luulee omistavansa toisen. Mies lähtee, koska haluaa. Jos laitat yksipuolisia ehtoja menetät rakkauden. Rakkaus laskee aina vapaaksi. Toinen palaa, jos rakastaa.
Voi taivas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmikymppinen perheenäiti ja olisi ihanaa lähteä yksin vaikka Kreikkaan tai Espanjaan lomalle viikoksi. En kyllä usko, että mies päästäisi. Vanhat ihmiset ei enää muista, mitä on olla nuori tai kolmikymppinen, jolla hormonit vielä hyrrää.. Kyllä ne olosuhteet tietää, jos vähän miettii: ihana lämpö ja aurinko, mikä saa hormonit kierroksille, vähäinen vaatetus, lepoa, kenties drinkkejä altaalla tai rannalla, lämpöiset, mutta romanttisen pimeät illat ja yöt.. ystävällisiä ulkomaalaisia miehiä.. Kaikki katastrofin ainekset. :D
En kyllä päästäisi itsekään itseäni sellaiselle lomalle, vaikka ajatuksena olisikin houkutteleva. Vähän siis ihmettelen miksi joku haluaa matkustaa yksin eikä kultansa kanssa.. kenen kanssa ne lomamuistot sitten jakaa..Toisilla on pettäjän luonne ja toisilla ei. Minä kolmekymppisenä perheenäitinä nauttisin reissussa juuri siitä, ettei kukaan olisi vailla mitään. Siis edes seksiä. Kiertelisin museoissa ja katselisin taidetta ja arkkitehtuuria, istuisin pitkään kahviloissa katselemassa ihmisiä ja lukisin kirjaa rannalla... Jos alkaisikin hormonit hyrrätä reissussa ollessa, niin sitä kivempi palata sitten kotiin oman miehen vuoteeseen.
Pahoittelen kun joudun nimittämään sinua sinisilmäiseksi, mutta museoita matkalla kiertävän naisen libido on vähän eri luokkaa kuin keskivertomiesten. Siis oikein nauttisit, kun kukaan ei halua sinulta seksiä. 😀 Kai ymmärrät, että miehet eivät koe samoin.
Eli keskivertomies ei pärjää viikkoa ilman seksiä, vaan joutuu pettämään?
Pettäjä pettää vaihtelun vuoksi ja siksi, että se buustaa itsetuntoa. Sillä ei ole mitään merkitystä, vaikka kotona olisi hyvää seksiä joka päivä.
Myös jännityksen vuoksi ja yksinkertaisesti koska voi. Sitä se liiallinen luottamus teettää.
Jotkut pettää heti jos voi, toiset ei. Niin yksinkertaista se on. Tietysti ei voi tietää kumpaan sarjaan oma puoliso kuuluu, mutta kahlitseminen tuskin asiaa auttaa. Ja jos se ois salarakkaan kanssa sinne menossa niin luulisi että muitakin merkkejä ois ilmassa?
Lähtö aiheuttaa eron, joten sillä siitä pettämisepisodista päästään alkuunsa eroon.
Juu sillähän siitä pettämisestä pääsee kun eroaa kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi tietää, mistä on kyse, mutta liian naiivi ja sinisilmäinen ei kannata olla. Sen opin olen tässä elämässä keski-ikään mennessä oppinut.
Nimenomaan. Erikseen lomailevat ja
Bilettävät pariskunnat on nähty. Mikä ihmeen epätoivo saa pysymään noissa suhteissa?
Näin. Entisessä suhteessa ainoastaan yöt vietettiin samassa sängyssä, muuten oltiin erillään ja omissa porukoissa liikuttiin ja touhuttiin. Kummallakin oli panosuhde siinä sivussa. Ihan sopuisasti kuitenkin erottiin. Enää en tällaiseen erilliset elämät-suhteeseen lähtisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi tietää, mistä on kyse, mutta liian naiivi ja sinisilmäinen ei kannata olla. Sen opin olen tässä elämässä keski-ikään mennessä oppinut.
Nimenomaan. Erikseen lomailevat ja
Bilettävät pariskunnat on nähty. Mikä ihmeen epätoivo saa pysymään noissa suhteissa?
Rakkaus kenties?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmikymppinen perheenäiti ja olisi ihanaa lähteä yksin vaikka Kreikkaan tai Espanjaan lomalle viikoksi. En kyllä usko, että mies päästäisi. Vanhat ihmiset ei enää muista, mitä on olla nuori tai kolmikymppinen, jolla hormonit vielä hyrrää.. Kyllä ne olosuhteet tietää, jos vähän miettii: ihana lämpö ja aurinko, mikä saa hormonit kierroksille, vähäinen vaatetus, lepoa, kenties drinkkejä altaalla tai rannalla, lämpöiset, mutta romanttisen pimeät illat ja yöt.. ystävällisiä ulkomaalaisia miehiä.. Kaikki katastrofin ainekset. :D
En kyllä päästäisi itsekään itseäni sellaiselle lomalle, vaikka ajatuksena olisikin houkutteleva. Vähän siis ihmettelen miksi joku haluaa matkustaa yksin eikä kultansa kanssa.. kenen kanssa ne lomamuistot sitten jakaa..Toisilla on pettäjän luonne ja toisilla ei. Minä kolmekymppisenä perheenäitinä nauttisin reissussa juuri siitä, ettei kukaan olisi vailla mitään. Siis edes seksiä. Kiertelisin museoissa ja katselisin taidetta ja arkkitehtuuria, istuisin pitkään kahviloissa katselemassa ihmisiä ja lukisin kirjaa rannalla... Jos alkaisikin hormonit hyrrätä reissussa ollessa, niin sitä kivempi palata sitten kotiin oman miehen vuoteeseen.
Pahoittelen kun joudun nimittämään sinua sinisilmäiseksi, mutta museoita matkalla kiertävän naisen libido on vähän eri luokkaa kuin keskivertomiesten. Siis oikein nauttisit, kun kukaan ei halua sinulta seksiä. 😀 Kai ymmärrät, että miehet eivät koe samoin.
Eli keskivertomies ei pärjää viikkoa ilman seksiä, vaan joutuu pettämään?
Pettäjä pettää vaihtelun vuoksi ja siksi, että se buustaa itsetuntoa. Sillä ei ole mitään merkitystä, vaikka kotona olisi hyvää seksiä joka päivä.
Myös jännityksen vuoksi ja yksinkertaisesti koska voi. Sitä se liiallinen luottamus teettää.
Jotkut pettää heti jos voi, toiset ei. Niin yksinkertaista se on. Tietysti ei voi tietää kumpaan sarjaan oma puoliso kuuluu, mutta kahlitseminen tuskin asiaa auttaa. Ja jos se ois salarakkaan kanssa sinne menossa niin luulisi että muitakin merkkejä ois ilmassa?
Lähtö aiheuttaa eron, joten sillä siitä pettämisepisodista päästään alkuunsa eroon.
Juu sillähän siitä pettämisestä pääsee kun eroaa kokonaan.
Totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksyisi. Olisi melko outoa äkkiä haluta lomailla yksin ja vielä ilmoittamatta mitään ennen kun matkat on varattu.
Asiasta ei kannata riidellä eikä kysellä muisen mielipidettä. Ellet hyväksy tuollaista niin on syytä keskustella onko suhteella enää tulevaisuutta.
Eri asia jos aina lomailtu erikseen. Mutta valitettavasti minun kokemusmaailmassani ovat erikseen lomailijat eronneet ennenpitkää. Jos lomiakaan ei enää haluta viettää yhdessä niin...
Ja olen jo lähes eläkeikäinen. Olen jo monta eroa nähnyt. Yhdessä viihtyvät parit harvemmin eroavat. Miksi ylipäätään olla parisuhteessa jos puolison kanssa oleminen on vastenmielistä?
Minä olen kyllä jo tähän keski-ikään mennessä nähnyt monta eroa niillä pariskunnilla, jotka on aina tehneet kaiken yhdessä. Usein siihen liittyy toisen liiallista mustasukkaisuuttakin tai muuta ripustautumista, jos ei minnekään voi ilman puolisoa mennä. Erikseen (toisinaan) lomailevista monet on yhdessä vielä. Tietysti he enimmäkseen on yhdessä, mutta voivat mennä myös ilman toista, jos ei mielenkiinnonkohteet tai aikataulut sovi täysin yksiin. Elämä ei ole mustavalkoista. Erilaisia suhteita on.
Et sitten ole tavannut pariskuntia jotka viihtyvät yhdessä? Se on sinulle mustasukkaisuutta ja muuta negatiivista? Surullista jos noin on. Omat vanhempani ovat tällaisia, yli 50v avioliittovuotta heillä, itselläni 34 vasta.
Ja missään en sanonut etteikö koskaan voisi tehdä mitään yksin. Ei tarvitse vääristellä sanomisia kuitenkaan. Minun maailmassa i parit jotk eivät viihdy yhdessä ovat eronneet. Se on näkybyt mm siten wttei vapaa-aikaa vietetä yhdessä.
Näillä erikseen lomailevilla voi olla avoin suhde tai sopimuksia, että lomalla voi kokeilla vierastakin. Nykypäivänä tuntuu olevan niin monenlaista suhdetta.. mutta yleensä lomat halutaan viettää yhdessä, koska työn takia ollaan suurin osa arkipäivistä erossa. Tietty jos ollaan samassa työpaikassa tai molemmat kotona etätyössä kaiket päivät niin sitten ymmärtää paremmin jos on tarve lomailla yksinkin ja saada omaa tilaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä idea lähteä yksin reissuun? Kaverit menee myös tai sitten ihan pettämisreissu.
?? Open 40-v mies, naimisissa. Ei lapsia. Käyn kerran vuodessa yksin mm. Englannissa katsomassa futista ja vaimo käy kerran vuodessa reppureissulla mm. patikoimassa Alpeilla. Häntä ei kiinnosta jalkapallo ja minua ei kiinnosta patikointi. Ihan hyvin menee.
Sama meillä, tosin yksi teini-ikäinen lapsi. Reissataan yhdessä koko perheen kanssa rantalomilla, välillä sitten taas lapsi toisen vanhemman kanssa ja välillä minä äiti itsekseni, välillä mennään miehen kanssa kahdestaan. Tykkään kierrellä repun kanssa esim. Itä-Eurooppaa vähän vaatimattomammissa olosuhteissa mikä muita perheenjäseniä ei kiinnosta. Mies ei tykkää reissata yksin ja minä taas en välitä esim. laskettelusta niin käyvät sitten teinin kanssa kahdestaan. Mies käy toki metallifestareilla yms. sitten kavereidensa kanssa ja saa puolestani mennä ihan vapaasti. 25 vuotta ollaan oltu yhdessä ja hyvin toimii edelleen.
Vierailija kirjoitti:
etkö luota mieheesi?
En luota kehenkään paitsi itseeni. Sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en hyväksyisi. Me olemme perhe emmekä mikään vuoroisä-vuoroäiti-viikkosysteemi. Jos toinen vieläpä kertomatta etukäteen ilman keskusteluja varaisi itselleen liput, niin kyllä se olisi signaali perheen rikkoutumisesta. Kämppikset voivat tehdä niin kyllä, eivät puolisot.
Kerran vuodessa jompikumpi vanhemmista käy yksin viikon reissulla ja se järkyttäisi sun perhe-elämää? Mikä ihmeen vuoroviikko/vuoroäiti/vuoroisä systeemi se on jos YHDEN viikon on vuoden aikana erillään? Vaikuttaa ahdistavalta elämältä.
Yksin lomailu ei ole mitenkään normaalia Ei tosiaan .😂😂🤣Täällä näemmä jotain teinejä kirjoittaa
Jonne 14v Ylilaudalta on näköjään vierailemassa Vauva palstalla. Ja löytänyt hymiöt jotka on vallan uutta ja kiinnostavaa.
Ihminen on lähtökohtaisesti aika itsekäs olento, joten on vain viisasta olla kriittinen. Usein ihminen miettii, että itse en pettäisi, joten ei toinenkaan petä. Et voi kuitenkaan tuntea toista ihmistä niin kuin tunnet itsesi. Niitä luottavaisia ja jotka ovat itse luotettavia petetään varmaan kaikista eniten. Valitettavasti niin karu on ihmisen luonto. Monia surullisia tilanteita nähnyt ja kuullut ja ne alkavat usein: "En ikinä olisi uskonut, että hän voisi tehdä minulle niin.. "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä idea lähteä yksin reissuun? Kaverit menee myös tai sitten ihan pettämisreissu.
?? Open 40-v mies, naimisissa. Ei lapsia. Käyn kerran vuodessa yksin mm. Englannissa katsomassa futista ja vaimo käy kerran vuodessa reppureissulla mm. patikoimassa Alpeilla. Häntä ei kiinnosta jalkapallo ja minua ei kiinnosta patikointi. Ihan hyvin menee.
Sama meillä, tosin yksi teini-ikäinen lapsi. Reissataan yhdessä koko perheen kanssa rantalomilla, välillä sitten taas lapsi toisen vanhemman kanssa ja välillä minä äiti itsekseni, välillä mennään miehen kanssa kahdestaan. Tykkään kierrellä repun kanssa esim. Itä-Eurooppaa vähän vaatimattomammissa olosuhteissa mikä muita perheenjäseniä ei kiinnosta. Mies ei tykkää reissata yksin ja minä taas en välitä esim. laskettelusta niin käyvät sitten teinin kanssa kahdestaan. Mies käy toki metallifestareilla yms. sitten kavereidensa kanssa ja saa puolestani mennä ihan vapaasti. 25 vuotta ollaan oltu yhdessä ja hyvin toimii edelleen.
Tässä keississä mies ei lomailekaan yksin viikkoa hotellissa yllättäen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksyisi. Olisi melko outoa äkkiä haluta lomailla yksin ja vielä ilmoittamatta mitään ennen kun matkat on varattu.
Asiasta ei kannata riidellä eikä kysellä muisen mielipidettä. Ellet hyväksy tuollaista niin on syytä keskustella onko suhteella enää tulevaisuutta.
Eri asia jos aina lomailtu erikseen. Mutta valitettavasti minun kokemusmaailmassani ovat erikseen lomailijat eronneet ennenpitkää. Jos lomiakaan ei enää haluta viettää yhdessä niin...
Ja olen jo lähes eläkeikäinen. Olen jo monta eroa nähnyt. Yhdessä viihtyvät parit harvemmin eroavat. Miksi ylipäätään olla parisuhteessa jos puolison kanssa oleminen on vastenmielistä?
Minä olen kyllä jo tähän keski-ikään mennessä nähnyt monta eroa niillä pariskunnilla, jotka on aina tehneet kaiken yhdessä. Usein siihen liittyy toisen liiallista mustasukkaisuuttakin tai muuta ripustautumista, jos ei minnekään voi ilman puolisoa mennä. Erikseen (toisinaan) lomailevista monet on yhdessä vielä. Tietysti he enimmäkseen on yhdessä, mutta voivat mennä myös ilman toista, jos ei mielenkiinnonkohteet tai aikataulut sovi täysin yksiin. Elämä ei ole mustavalkoista. Erilaisia suhteita on.
Et sitten ole tavannut pariskuntia jotka viihtyvät yhdessä? Se on sinulle mustasukkaisuutta ja muuta negatiivista? Surullista jos noin on. Omat vanhempani ovat tällaisia, yli 50v avioliittovuotta heillä, itselläni 34 vasta.
Ja missään en sanonut etteikö koskaan voisi tehdä mitään yksin. Ei tarvitse vääristellä sanomisia kuitenkaan. Minun maailmassa i parit jotk eivät viihdy yhdessä ovat eronneet. Se on näkybyt mm siten wttei vapaa-aikaa vietetä yhdessä.
Jos haluaa viettää peräti seitsemän vuorokautta vapaa-aikaa vuodessa ihan itsekseen tarkoittaa sitä, että ei halua viettää puolisonsa kanssa vapaa-aikaa yhdessä? Vaikka viettäisi ne kaikki vuoden loput 358 päivää kaiken vapaa-aikansa tämän kanssa?
Mieheni käy joka kesä kalareissun Suomen Lapissa tai Pohjois- ;Norjassa, kavereidensa kanssa.
Porukkaan kuuluu nin kaksi työtoveria, kuin yksi muuten läheinen kaveri. Kaikki neljä ovat perheellisiä miehiä, yhtä sinkkua lukuunottamatta.
En missään tapauksessa enkä missääån olosuhteissa halua mukaan tuolle reissulle.
Kerran olin miehen kanssa kaksistaan. Telttakmajoitus jossain kalaisen veden saaressa. Säilykeruokaa. Sääskiä niin helvesti, kuin olla voi.
Kun kalaa saatiin, se paistettiin nuotiolla, tai savustettiin mukana olevilla vehkeillä.
Leirintäalueilla yöviittiin joskus, että pääsi suihkuun ja saunaan.
Useat porukat vuokraavat nykyisin mökin, kalaisen veden ääreltä.
Mökeissä on sauna, grilli ja kalan savustus mahdollisuus.
Ei kiitos itselleni.
Mieltelni,suon miehelleni tuon reissun, ns. äijäporukassa. Hän voi siellä rentoutua työn ja perheen paineista.
Totaalisesti.
Silti meille jää runsaasti aikaa, viettää lomia yhdessä.
Kun mies on kalareisulla, , vietän aikaa, ainoan lapsemme kanssa siskoni ja vanhempieni luona.
Joskus sisko saa vapaata perheestään, ja viettää pari päivää lomaa luonani.
Se on tavallaan hengähdystauko, hektisen, työelämän ja arjen keskellä, meille,molemmille.
Hienointa on usein ollut se, kun mies tuo pohjoisen tuliaisina, noin viitisen litraa hilloja, eli lakkoja, kylmälaukussa kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni käy joka kesä kalareissun Suomen Lapissa tai Pohjois- ;Norjassa, kavereidensa kanssa.
Porukkaan kuuluu nin kaksi työtoveria, kuin yksi muuten läheinen kaveri. Kaikki neljä ovat perheellisiä miehiä, yhtä sinkkua lukuunottamatta.
En missään tapauksessa enkä missääån olosuhteissa halua mukaan tuolle reissulle.Kerran olin miehen kanssa kaksistaan. Telttakmajoitus jossain kalaisen veden saaressa. Säilykeruokaa. Sääskiä niin helvesti, kuin olla voi.
Kun kalaa saatiin, se paistettiin nuotiolla, tai savustettiin mukana olevilla vehkeillä.
Leirintäalueilla yöviittiin joskus, että pääsi suihkuun ja saunaan.
Useat porukat vuokraavat nykyisin mökin, kalaisen veden ääreltä.
Mökeissä on sauna, grilli ja kalan savustus mahdollisuus.Ei kiitos itselleni.
Mieltelni,suon miehelleni tuon reissun, ns. äijäporukassa. Hän voi siellä rentoutua työn ja perheen paineista.
Totaalisesti.Silti meille jää runsaasti aikaa, viettää lomia yhdessä.
Kun mies on kalareisulla, , vietän aikaa, ainoan lapsemme kanssa siskoni ja vanhempieni luona.Joskus sisko saa vapaata perheestään, ja viettää pari päivää lomaa luonani.
Se on tavallaan hengähdystauko, hektisen, työelämän ja arjen keskellä, meille,molemmille.
Hienointa on usein ollut se, kun mies tuo pohjoisen tuliaisina, noin viitisen litraa hilloja, eli lakkoja, kylmälaukussa kotiin.
Käykö mies tautitesteissä ennen kuin aloitatte taas seksuaalielämän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläminä 45 ja vaimo 40 ei kumpikaan mene ikinä yksin minnekään reissuun eikä baariin yms.
Vaan tuo johtaisi samantien eroon.Miksi?
Tuollainen ei ole mitenkään normaalia.Ja meistä kumpikaan ei tuollaista toiselle tekisi.Ihan yhteiset pelisäännöt mitä noudatetaan.
Kohta 25 vuotta yhdessä ja vieläkin seksiä yli 200 kertaa vuodessa
Mitä tuo seksi tähän kuuluu? Vai tarkotakko että sen takia ei saa mennä yksin kumpikaan kun tulee tauko intimiteetti harrastukseen? Ei kyllä ole normaalia tuommoinen symbioosi, alan oikeesti uskoa että te ootte jollain köydellä kiinni toisissanne. Jos toinen teistä joutuu sairaalaan viikoksi niin tottahan toinen kiikuttaa patjan sinne ja asuu sielä sairaalassa kans. Kai te voitte postilaatikolla käydä ihan yksin? Tietysti toisen vahtiessa klasilla ettei mee pidemmälle.
Nimenomaan. Erikseen lomailevat ja
Bilettävät pariskunnat on nähty. Mikä ihmeen epätoivo saa pysymään noissa suhteissa?