Lue keskustelun säännöt.
Naapurin lapsi joka päivä kylässä ja syömässä
04.08.2023 |
Lapsi muutti viime syksynä naapuriimme, kun hän ja oma lapseni aloittivat ekaluokan. Toisaalta on mukava, kun kaveruksista on toisilleen seuraa, mutta ihmetyttää, miksei oikeastaan ikinä voi olla heidän luonaan. Itselläni on myös taapero, joten olen ollut hoitovapaalla. Lapset tulivat viime vuonna joka päivä koulun jälkeen meille, ja täällä olen antanut välipalaa ja auttanut/tarkistanut läksyt. Kesällä sama meno on jatkunut, lapsi tulee aamupäivällä ja on ilta seitsemään asti, eli ssyö meillä päivottäin kolme ateriaa. Olen käyttänyt meidän mukana uimassa ja kauempana puistoissa. Ikinä ei ole mitään kiitosta tai muuta kuulunut. Mitäköhän tässä pitäisi tehdä? Lapsi tulee jo automaattisesti pöytään pyytämättä, vaikealta tuntuu alkaa sanomaan enää, että sinulle ei valitettavasti ole mitään. Pitäisikö tästä yrittää jutella hänen vanhempien kanssa ja miten tällaisen oikein ottaa puheeksi? Ja eikö näitä ihmisiä yhtään asia itseä mietitytä? Tiedän, että molemmilla on työpaikat, asunto hyvällä alueella ja siistit autot. Molemmat isovanhemmat myös säännöllisesti ottavat viikonlopuksi(lapsi kertoo), joten tuskinpa mitään uupumusta voi olla.
Kommentit (50)
No mitä hittoa. Vanhempiako ei kiinnosta yhtään missä pentu luuhaa koko päivän? Tekisin huoli-ilmoituksen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun serkku kertoi, että hänen lapsellaan oli joskus 10-12-vuotiaana samanikäinen kaveri, joka tosi usein vietti viikonloppuja heillä pe-illasta su-iltaan, joskus kolmekin viikonloppua perättäin. Sen lapsen vanhemmat olivat alkoholisteja, joten mielellään nakkasivat lapsensa hoitoon tuntemattomille ihmisille. Sitten serkkuni joutui joskus valehtelemaan, että he eivät ole kotona viikonloppuna, ettei se lapsi olisi jatkuvasti ollut siellä viikonloppuisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aadan äiti oli laulamassa aina karaokea perjantaina ja lauantaina ja Aada oli sillä aikaa soittelemassa naapureiden ovikelloa ja pyytämässä ruokaa ja kertomassa millainen uusi ukko äidillä on taas kierroksessa.
Voi, tulee hauskat jutut työpaikan kaffee tauoilla, kun muistellaan Aadaa ja sen karaoke mammaa.
Aadan äidin uusi ukko oli niillä kylässä ja Aada ei saa mennä kotiin ennen klo 19.00.
Äidillä on varmaan seksiorgiat uuden ukon kanssa niin Aada ei saa mennä kotiin. Pitää pyytää naapureilta ruokaa, voi Aada ressukkaa.
Voidaan työpaikan kaffee tauoilla nauraa kunnolla, että arvaa mitä Aadan äiti mahtaa tehdä uuden ukon kanssa, kun Aada ei saa mennä kotiin ennenkuin klo on 19.00. Siellä kokeillaan varmaan kaikki asennot edestä ja takaa.
Ja minun piti sitten lähteä sen takia hakemaan kauppaan lisää ruokaa, koska muuten meillä olisi loppunut ruoka, kun Aadakin pyytää aina ruokaa.
Kyllä mulla on pokkaa sanoa lapselle, et mene kotiis syömään. Jos ei mee eikä vanhempi kaipaa, sit olkoot syömättä. On meillä joskus ollu lapsen kaveri koulusta päästyä iltahämärään asti. Olen sanonu, et me aletaan syömään, mene sinäkin kotiisi syömään. Vanhemmatkin saattavat soittaa lapsellensa vasta tosi myöhään, ihme kun eivät kaipaa ruokapöytään aikasemmin.
Ja sit jos meillä on menoa, kaveri ovesta ulos samalla ja heippa.
Ap on tahtomattaan alkanu lapsenvahdiksi. Älä päästä kaveria sisälle. Vai eikö teillä ikinä ole menoja? Sanot vaan, et tänään ei käy. Tai passita oma lapsi kaverille. Ihan miten vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä menisi näin:
"Kuules, Veeti. On tosi kiva, että sä olen Jonnen kaveri ja te leikitte yhdessä. Nyt sä voisit kuitenkin jo lähteä kotiinpäin. Äiti ja isä varmasti jo odottavat sinua syömään. Tulet sitten jonain toisena päivänä uudestaan leikkimään."
Toi äidin ja isän odottaminen kannattaa jättää pois kun toiset sanoo että ei ne odota. Mä voin syödä teillä.
-Et kuule voi syödä meillä. Kotiisi syömään välillä, hopi hopi. Meiltä saa hanavettä, ei muuta.
Siis tarkistat läksyt oman lapsen lisäksi lapsen kaverilta? Mitä hittoa? Eikö sinulla ole mitään omaa tekemistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempienhan syytä tuo on. Lapsi on syytön. Minä olin samanlainen kyläilevä lapsi. Muistan kun tuntui pahalta, kun kuulin kaverini vanhempien keskustelevan "annetaanko me sillekki nyt rahaa karkkiin, ottais omat rahansa. Ei me nyt aleta hyysäämään vieraita kakaroita" ja kaveri nro kaksi vanhempi "alan perimään sulta jokaisesta sämpylästä 2euroa".
Jos itse olen joskus äiti, aion kysyä haluaako mahdollisen kaverin vanhemmat jotain lounasrahaa. Itse en tuonut kavereita koskaan kylään, kun asuttiin aika pienesti ja hieman sotkuisesti. Perheessä oli silloin mm. Taaperoikäinen sisarus.
En jaksanut lukea koko keskustelua, mutta lupaa, että et sano lapselle mitään.
Tuossa iässä oleville koululaisille sanoin aikoinaan, että koulun jälkeen meillä on välipala, ja sen jälkeen tehdään läksyt.
Vasta tämän jälkeen saa tulla kavereita.
Naapurin lapset meni kotiinsa siinä vaiheessa, kun me aloimme päivälliselle.
Säännöt pitää sanoa selvästi lapsille.
"mun äiti on kyl sanonut, että mä saan syyä teillä"
Mutta joo, meidän lapset kävi naapurilla leikkimässä ja naapurin äiti syötti lapsiani, koska silloin hänen oma huonosti syövä lapsensa söi paremmin. Meillä ruuat pilaantui kaappiin kun lapsilla ei ollut koskaan nälkä kotiin tullessaan. Mua lähinnä ärsytti kun naapuri lapsiani syötti ja yritin houkutella lapsia kotiin kun tulee nälkä. Mutta eivät tulleet. Annoin naapurin sitten vaan ruokkia. Pari vuotta sitä taisi jatkua.
Olisin ollut todella ihmeissäni jos naapurin äiti olisi laskua meille ruuista kirjoitellut tai olisi mulle tullut urputtamaan jotain asiasta.