Saitteko pitää hiuksia pienenä auki? Tai leikkauttaa niitä?
Minä en kumpaakaan. Piti aina olla letit, ja hiukset olivat vyötärölle.
Miksi niitä sitten kasvatettiin ja avattiin takkuja tuskaisina, jos niitä ei edes saanut pitää auki?
Muiden vanhemmilla tällaisia pakkomielteitä?
Sanokaa myös vuosikymmen.
Olen 80-luvun lapsi.
Kommentit (54)
Minulla oli aina pitkät hiukset ja otsatukka. Äiti tasasi hiukset ja selvitti takut kovakouraisesti. Koulussa muut tytöt olivat aina hiusteni kimpussa.
Nykyään minulla on lyhyet enkä siedä yhtään sitä, että joku koskee päähäni tai hiuksiini. Kampaajalla käyn harvoin ja joudun psyykkaamaan itseäni sitä ennen.
1980-luvulla syntynyt olen minäkin.
Sain, tietenkin, omathan on hiukseni. 90-luvulla ja 00-luvun alussa.
Minä en saanut kasvattaa pitkiä hiuksia. Aika kamalat ne varmaan olisivat olleetkin, kun olen ohuthiuksinen. Mua luultiinkin pojaksi aina 12-vuotiaaksi asti. Olen syntynyt 60-luvulla. Mun omat lapset saivat lapsena tehdä hiuksilleen mitä halusivat.
Siis mitä nämä on, että vanhemmat määrää lasten, ilmeisesti vielä kouluikäistenkin, hiuksista?
Sain tehdä hiuksilleni mitä halusinkaan, samoin sisarukseni. Hiukset on uusiutuvat, joten mitä väliä edes?
En muista että kukaan olisi koskaan sanonut millaiset hiukset mulla pitää olla.
Vierailija kirjoitti:
Minä en saanut kasvattaa pitkiä hiuksia. Aika kamalat ne varmaan olisivat olleetkin, kun olen ohuthiuksinen. Mua luultiinkin pojaksi aina 12-vuotiaaksi asti. Olen syntynyt 60-luvulla. Mun omat lapset saivat lapsena tehdä hiuksilleen mitä halusivat.
Mä en myöskään saanut pitää pitkiä hiuksia. Vanhemmat toivoi esikoistyttären jälkeen poikaa ja kun sitä ei tullut niin minusta tehtiin sellainen "väkisin". Lyhyet hiukset, vaatteet poikienosastolta, en saanut mitään tyttömäisiä leluja, kaverinikin olivat 90% poikia. Traumat jäi.
Mun oli pakko leikkauttaa lyhyeksi kun äiti ei osannut hoitaa pitkiä hiuksiani. Ei ollut harjaa, ei käytetty hoitoainetta. Kammalla repi takkuja.
Kauhea trauma jäi kun mun kaveri ei enää halunnut olla kaveri sen jälkeen kun mulla oli poikatukka. Olimme 5-vuotiaita.
Vierailija kirjoitti:
Hiukset on uusiutuvat, joten mitä väliä edes?
Öh, mitä väliä jos vuosikaudet pakotetaan leikkaamaan lyhyt pottatukka?
Sain. Tai no, oli pakko pitää. Minulla oli lapsena ongelmaa hienomotoriikan kanssa joten en osannut tehdä itse mitään kampauksia. Äiti ei suostunut auttamaan, mitään hiustenhoitoon liittyvää ei opetettu.
...joo, olin aika heitteillä. En vieläkään osaa tehdä simppeleitäkään kampauksia, tuntuu että ne on niille muille, hienoille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en saanut kasvattaa pitkiä hiuksia. Aika kamalat ne varmaan olisivat olleetkin, kun olen ohuthiuksinen. Mua luultiinkin pojaksi aina 12-vuotiaaksi asti. Olen syntynyt 60-luvulla. Mun omat lapset saivat lapsena tehdä hiuksilleen mitä halusivat.
Mä en myöskään saanut pitää pitkiä hiuksia. Vanhemmat toivoi esikoistyttären jälkeen poikaa ja kun sitä ei tullut niin minusta tehtiin sellainen "väkisin". Lyhyet hiukset, vaatteet poikienosastolta, en saanut mitään tyttömäisiä leluja, kaverinikin olivat 90% poikia. Traumat jäi.
Minustakin yritettiin tehdä poikaa kahden tytön jälkeen. Lyhyet hiukset, poikavärisiä vaatteita, rakennussarjoja ja autoja leluiksi. Edelleenkään en tunne kuuluvani kumpaankaan sukupuoleen.
Olen syntynyt 80-luvun lopulla, ennen kouluikää mulla oli pitkät hiukset, mutta ne leikattiin ennen koulun alkua, kun äidin mielestä minun olisi helpompi hoitaa lyhyitä hiuksia. Vaatetus ja harrastuksetkin oli niihin aikoihin aika poikamaisia, minua luultiin pojaksi monta kertaa ala-asteen alkupuolella. 10-vuotiaana aloin kasvattamaan hiuksia pitkiksi, lyhyitä hiuksia minulla ei ole sen jälkeen ollut, lyhimmillään niin, että eivät ihan kunnolla pysyneet yhdellä ponnarilla.
Mielestäni pitkät hiukset ovat paljon helppohoitoisemmat, kunhan osaa tehdä ponnarin. Lyhyisiin hiuksiin olisi varmaan pitänyt käyttää ties mitä tököttejä, että olisivat pysyneet ruodussa, kiharat kun olivat.
Jep. Mä en saanut pitää pitkiä hiuksia ennen kuin olin täyttänyt 11. Varmaan siksi, että sitten itse tosissaan hoidin ja kampasin ne. Mun äiti ei osannut tehdä lettiä, itse väkersin letille.
Oli pakko pitää pitkää tukkaa, ei saanut leikata. Olen syntynyt 1977.
Ironista, että minulle ei ostettu hameita eikä mekkoja, koska ovat epäkäytännöllisiä. Se pitkä tukka villillä tytöllä on kovin käytännöllinen? Äiti ei myöskään viitsinyt ostaa kunnollista hoitoainetta, joten takkujen selvitttäminen oli tuskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiukset on uusiutuvat, joten mitä väliä edes?
Öh, mitä väliä jos vuosikaudet pakotetaan leikkaamaan lyhyt pottatukka?
Mitä väliä mitä lapsi hiuksilleen valitsee tehdä?
Kukaan ei puhunut mistään pakottamisesta mitään siinä viestissä.
Minulle leikattiin kouluun lyhyet hiukset, koska isäni ei osannut laittaa niitä kiinni ja äiti lähti jo varhain töihin. Hiusten siis piti olla kiinni, koska siten "siistimmät". Myöhemmin sain kyllä tehdä mitä tahdoin, oli permanenttia, väriä, erikoisia leikkauksia, äidillä oli kampaajan koulutus. Hiukseni ovat edelleen nyt viisikymppisenä pitkät, vaikka edesmenneen äitini mielestä viimeistään kolmikymppisenä olisi pitänyt siirtyä lyhyeen malliin.
Todellakin sain. Vanhempani eivät olleet sekaisin päästään.
N39
Minä kasvoin helluntailaisperheessä, helvetti olisi koittanut, jos tukkani olisin leikannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiukset on uusiutuvat, joten mitä väliä edes?
Öh, mitä väliä jos vuosikaudet pakotetaan leikkaamaan lyhyt pottatukka?
Eihän kukaan niin sanonut. Joten turhaan kiukkuat.
Tietysti sai