Ositukseen liittyvä kysymys, ja perintöön
Voinko vielä vaatia osituksen, lähes 15 v jälkeen? Jaettiin silloin omaisuus, mutta multa jäi tajuamatta yksi juttu. Miehen isä oli silloin kuollut. En saanut osituksessa osuuttani hänen isän perinnöstä. Miten toi menee juridisesti?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä appiukkoasi peri, vaan miehesi?
On avio-oikeus puolison omaisuuteen.
Jos eroaa niin eikös avio-oikeus lakkaa olemasta ?
Ei vaan eron jälkeen tehdään ositus jossa kaikki molempien omaisuus menee puoliksi. Eron jälkeen saatavaan uuteen omaisuuteen ei ole avio-oikeutta. Tämä omaisuus oli tullut miehelle ennen eroa.
Lakimiehen puheille mars !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä appiukkoasi peri, vaan miehesi?
On avio-oikeus puolison omaisuuteen.
Jos eroaa niin eikös avio-oikeus lakkaa olemasta ?
Avioero-ositus koskee sitä omaisuutta mikä on avio-eron tullessa vireille ja jos on ehtinyt periä jotain ennen eikä ole testamentilla suljettu pois tai puolisoilla ko. avioehtoa, niin se perimällä saatu kuuluu avio-oikeuden piiriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä appiukkoasi peri, vaan miehesi?
On avio-oikeus puolison omaisuuteen.
Jos eroaa niin eikös avio-oikeus lakkaa olemasta ?
Periaatteessa kyllä, mutta avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen tulee voimaan nimenomaan erossa ja kuolemassa, eli vähemmän omistavalla on oikeus saada tasinkoa niin , että kummankin osuus on yhtä suuri.
Jos ositus on edelleen tekemättä, niin se huomioidaan siinä. Kuitenkin sinä kirjoitat jo aloituksessa omaisuuden jakamisesta. Onko siis ositus tehty vai onko vain omaisuus jaettu? Se on eri asia. Olisihan puolisosi pitänyt itse tietää olevansa jakamattoman kuolinpesän osakas ja ilmoittaa se ositukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä appiukkoasi peri, vaan miehesi?
On avio-oikeus puolison omaisuuteen.
Jos eroaa niin eikös avio-oikeus lakkaa olemasta ?
Ei vaan eron jälkeen tehdään ositus jossa kaikki molempien omaisuus menee puoliksi. Eron jälkeen saatavaan uuteen omaisuuteen ei ole avio-oikeutta. Tämä omaisuus oli tullut miehelle ennen eroa.
Eikö ap sanonut aiemmin, ettei erotessa mies ollut vielä saanut ko. omaisuutta. Oli jakamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä appiukkoasi peri, vaan miehesi?
On avio-oikeus puolison omaisuuteen.
Jos eroaa niin eikös avio-oikeus lakkaa olemasta ?
Ei vaan eron jälkeen tehdään ositus jossa kaikki molempien omaisuus menee puoliksi. Eron jälkeen saatavaan uuteen omaisuuteen ei ole avio-oikeutta. Tämä omaisuus oli tullut miehelle ennen eroa.
Eikö ap sanonut aiemmin, ettei erotessa mies ollut vielä saanut ko. omaisuutta. Oli jakamatta.
Itse kuolinpesän jakaminen ei vaikuta vaan perinnönjättäjän kuolinhetki ja ap kertoi että appi oli kuollut ennen kuin avioero oli tullut vireille, joten sen mukaisesti miehen saama perintö on ositettavaa.
Kyllä minun ainakin erotessa piti allekirjoittaa osituskirja, jossa myös sitouduin olemaan moittimatta sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä appiukkoasi peri, vaan miehesi?
On avio-oikeus puolison omaisuuteen.
Jos eroaa niin eikös avio-oikeus lakkaa olemasta ?
Ei vaan eron jälkeen tehdään ositus jossa kaikki molempien omaisuus menee puoliksi. Eron jälkeen saatavaan uuteen omaisuuteen ei ole avio-oikeutta. Tämä omaisuus oli tullut miehelle ennen eroa.
Lakimiehen puheille mars !
Mitä suotta, kyllä vaavipalsta auttaa ja neuvoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä appiukkoasi peri, vaan miehesi?
On avio-oikeus puolison omaisuuteen.
Jos eroaa niin eikös avio-oikeus lakkaa olemasta ?
Periaatteessa kyllä, mutta avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen tulee voimaan nimenomaan erossa ja kuolemassa, eli vähemmän omistavalla on oikeus saada tasinkoa niin , että kummankin osuus on yhtä suuri.
Jos ositus on edelleen tekemättä, niin se huomioidaan siinä. Kuitenkin sinä kirjoitat jo aloituksessa omaisuuden jakamisesta. Onko siis ositus tehty vai onko vain omaisuus jaettu? Se on eri asia. Olisihan puolisosi pitänyt itse tietää olevansa jakamattoman kuolinpesän osakas ja ilmoittaa se ositukseen.
Se vaan jaettiin sulle mulle, kun ajateltiin olevamme samanlaisessa rahatilanteessa. Mutten tajunnut huomata hänen saamaa perintöä. Osituskirjaa ei ole tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä appiukkoasi peri, vaan miehesi?
On avio-oikeus puolison omaisuuteen.
Jos eroaa niin eikös avio-oikeus lakkaa olemasta ?
Ei vaan eron jälkeen tehdään ositus jossa kaikki molempien omaisuus menee puoliksi. Eron jälkeen saatavaan uuteen omaisuuteen ei ole avio-oikeutta. Tämä omaisuus oli tullut miehelle ennen eroa.
Eikö ap sanonut aiemmin, ettei erotessa mies ollut vielä saanut ko. omaisuutta. Oli jakamatta.
Kyllähän hän silti oli jo perinyt sen omaisuuden, vaikka se oli jakamatta. Mutta tästä syystä en hokannut vaatia osuuttani siitä,
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun ainakin erotessa piti allekirjoittaa osituskirja, jossa myös sitouduin olemaan moittimatta sitä.
Meilläpä ei tehty tämmöistä. Siksi asia on vielä 15 v jälkeen juridisesti kesken, kai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä appiukkoasi peri, vaan miehesi?
On avio-oikeus puolison omaisuuteen.
Jos eroaa niin eikös avio-oikeus lakkaa olemasta ?
Ei vaan eron jälkeen tehdään ositus jossa kaikki molempien omaisuus menee puoliksi. Eron jälkeen saatavaan uuteen omaisuuteen ei ole avio-oikeutta. Tämä omaisuus oli tullut miehelle ennen eroa.
Lakimiehen puheille mars !
Lakimies tuleekin olemaan tämän jutun suurin tienaaja :D
Ositus avioerossa on tehtävä joka tapauksessa, koska sen puuttuminen aiheuttaa hankaluuksia jatkossa, esim jos sinä kuolet ja teillä on lapsia tai sulla uusi puoliso jne. Soita lakimiehelle.
Vierailija kirjoitti:
Ositus avioerossa on tehtävä joka tapauksessa, koska sen puuttuminen aiheuttaa hankaluuksia jatkossa, esim jos sinä kuolet ja teillä on lapsia tai sulla uusi puoliso jne. Soita lakimiehelle.
Niin. Jossain vaiheessa tämä tulee esille. Hänen isänsä oli varakas, joten miksi jättäisin sen ottamatta. Vain, että se olisi noloa vaatia enää? Onko se nolompaa vaatia nyt kuin olisi ollut 15 v sitten. Itse hän halusi erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä appiukkoasi peri, vaan miehesi?
On avio-oikeus puolison omaisuuteen.
Jos eroaa niin eikös avio-oikeus lakkaa olemasta ?
Ei vaan eron jälkeen tehdään ositus jossa kaikki molempien omaisuus menee puoliksi. Eron jälkeen saatavaan uuteen omaisuuteen ei ole avio-oikeutta. Tämä omaisuus oli tullut miehelle ennen eroa.
Lakimiehen puheille mars !
Lakimies tuleekin olemaan tämän jutun suurin tienaaja :D
Oli se kuitenkin isohko perintö. Ei nyt miljoonia, mutta puolisen miljoonaa kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osituskanteen nostamista käräjäoikeudessa voit kokeilla, mutta varaudu siihen, ettei kanne onnistu, koska aikaa on kulunut jo liikaa. Ositushan olisi pitänyt tehdä VIIPYMÄTTÄ.
Se, että kärkyt ajat sitten eronneen puolisosi perintöä, kertoo kaiken tarvittavan luonteestasi.
Suoraselkäinen ratkaisu on ehdottaa entiselle puolisolle sellaisen ositussopimuksen tekoa, jossa todetaan, että olette hoitaneet osituksen erotessanne suullisesti eikä kummallakaan ole muita vaateita. Tästä ei hyödy teistä kumpikaan, mutta lapsillanne ja teidän uusilla puolisoillanne on helpompi perinnönjako teidän kuoltuanne.
Asiahan on niin, että ositukselle ei ole määräaikaa, vaikka se olisi suositeltavaa tehdä pian.
Mutta miksi suostuisin allekirjoittamaan osituksen, jos minunolisi mahdollista saada noin paljon rahaa?
Koska hävitty riitakanne käräjäoikeudessa koituu hävinneen osapuolen maksettavaksi. Onko sulla laittaa muutama kymppitonni juristin ja vastapuolen juristin kuluihin ja käsittelymaksuihin?
Kuten sanoin, määräaikaa ei ole, mutta koska ositus tulisi tehdä viipymättä ja aikaa on kulunut 15 vuotta, kanteellasi ei ole realistista mahdollisuutta menestyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä appiukkoasi peri, vaan miehesi?
On avio-oikeus puolison omaisuuteen.
Jos eroaa niin eikös avio-oikeus lakkaa olemasta ?
Avio-oikeus lakkaa sinä päivänä, kun avioerohakemus tulee vireille käräjäoikeuteen.
Ap:n tapauksessa appiukon perintö on ollut avio-oikeuden alaista omaisuutta, mikäli appi ei ole poissulkenut lastensa puolisoita perinnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osituskanteen nostamista käräjäoikeudessa voit kokeilla, mutta varaudu siihen, ettei kanne onnistu, koska aikaa on kulunut jo liikaa. Ositushan olisi pitänyt tehdä VIIPYMÄTTÄ.
Se, että kärkyt ajat sitten eronneen puolisosi perintöä, kertoo kaiken tarvittavan luonteestasi.
Suoraselkäinen ratkaisu on ehdottaa entiselle puolisolle sellaisen ositussopimuksen tekoa, jossa todetaan, että olette hoitaneet osituksen erotessanne suullisesti eikä kummallakaan ole muita vaateita. Tästä ei hyödy teistä kumpikaan, mutta lapsillanne ja teidän uusilla puolisoillanne on helpompi perinnönjako teidän kuoltuanne.
Asiahan on niin, että ositukselle ei ole määräaikaa, vaikka se olisi suositeltavaa tehdä pian.
Mutta miksi suostuisin allekirjoittamaan osituksen, jos minunolisi mahdollista saada noin paljon rahaa?
Koska hävitty riitakanne käräjäoikeudessa koituu hävinneen osapuolen maksettavaksi. Onko sulla laittaa muutama kymppitonni juristin ja vastapuolen juristin kuluihin ja käsittelymaksuihin?
Kuten sanoin, määräaikaa ei ole, mutta koska ositus tulisi tehdä viipymättä ja aikaa on kulunut 15 vuotta, kanteellasi ei ole realistista mahdollisuutta menestyä.
Eikös tämä ole niin selvä asia, että miksipä siitä pitäisi käräjille mennä. Minulla on oikeus tasinkoon. Tajusin sen vasta nyt, 15 v jälkeen. Eiköhän se sitten ole miehen maksettava oikeudenkäyntikulut, jos vie selvän jutun käräjille ja häviäjä
. Häviäjä maksaa oikeudessa.
Kannattaisi tienata omat rahat ihan itse!
Todellakin kaikkien kannattaa tehdä testamentti, jossa rajaa perinnöt ja lahjat lasten puolisoiden ulottumattomiin.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi tienata omat rahat ihan itse!
Todellakin kaikkien kannattaa tehdä testamentti, jossa rajaa perinnöt ja lahjat lasten puolisoiden ulottumattomiin.
Tienaan toki, mutta minulla on laillinen oikeus tasinkoon.
Tarkoitatko, että esim mun olisi ollut väärin saada osuuteni appeni perinnöstä? Mua tässä on kusetettu, mutta vaikuttaa siltä, että vaikka herään tähän myöhään, niin en myöhässä.