Mitä tapahtuisi, jos et saisi vuoteen ostaan mitään ylimääräistä?
Vain ruokaa, pakolliset lääkkeet ym. Ei mitään vaateshoppailuja ellei ole ihan pakko ja silloinkin käytettynä. Samaten huonekalut ja sisustusjutut vain pakon edessä ja käytettynä. Olisiko elämäsi kauheaa?
Kommentit (80)
Mä olen eronnut ja asun yksin. Mulla ei ole eläimiä, lapsia, eikä miestä, joten shoppailu korvaa mulla niiden puutteen. Tykkään hemmotella itseäni ja mulla on aina joku paketti jostain tulossa. Nytkin on yksi hakematta ja toinen matkalla. Omat on rahani ja käytän ne mihin haluan. En kannata minimalismia, en näe siinä mitään järkeä, enkä halua käyttää muitten vanhoja lumppuja, kengistä nyt puhumattakaan 🤯
Vierailija kirjoitti:
Ikuisesti onnettomia ovat he jotka täyttävät elämänsä tarpeettomilla ja kalliilla turhuuksilla.
Terveisin Karjalan metsänerakko
Ja mua ei taas saisi villit hevosetkaan muuttamaan johonkin alkeelliseen metsätölliin.
Vierailija kirjoitti:
En ostaisi alushousuja, uimapukuja tai mitään alusasuja käytettyinä.
Harvemmin missään kirpparilla käytettyjä alushousuja myydäänkään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikuisesti onnettomia ovat he jotka täyttävät elämänsä tarpeettomilla ja kalliilla turhuuksilla.
Terveisin Karjalan metsänerakko
Ja mua ei taas saisi villit hevosetkaan muuttamaan johonkin alkeelliseen metsätölliin.
En suosittelisikaan. Ensimmäisenä talvena kuolisit nälkään ja pakkaseen.
Ei olisi vaikeaa. Olin muutama vuosi sitten ostolakossa, enkä ole sen jälkeenkään tuntenut suurempaa intoa shoppailuun.
Työtön elää noin muutenkin. Teini kuluttaa enemmän, bussilippu, viikkoraha, harrastus, vaatteet, meikit. Minä en kuluta, ruokaostokset eivät ole kuluttamista
Vierailija kirjoitti:
Insta ja facepäivitysten määrä romahtaisi.
Voi harmi kun en ole kummassakaan. Ilmankos mulla ei ole pakonomaista shoppailuvimmaa.
Muuten olisi ihan ok, mutta lomat olisi surkeita. Ei voisi hemmotella itseä millään, mennä paikkoihin ja tapahtumiin tai viedä lapsia mihinkään. Aina vain kotona. Se olisi kamalaa.
Vois kyllä kokeilla jonkin en-osta-mitään-turhaa -kuukauden. Mutta miten se turhakin määritellään? Onko vaikka yksi karkkipussi viikossa turhuutta? Missä menee raja?
Elämä jatkuisi samanlaisena kuin tähänkin asti. Ei ole tapana ostella ylimääräistä.
Jos kovinkin moni ala- tai yläosa menisi huonoon kuntoon pitäisi lopettaa työt, koska käytettynä ei saa sopivassa koossa vaatteita, joissa olisi soveliasta mennä töihin.
En voi ostaa tähän asuntoon mitään. Olen hometoipuja ja kemikaaliherkkä, ja nyt tämäkin asunto on minulle sopimaton.
Koti on mysteeri. Samoin työssäkäynti tmv.
Turha ostaa mitään, paitsi konjakkia.
Lääkkeeksi.
Ei sitä paljon kulu.
Ainahan voin panostaa talvitelttaan tai mennä asumattomaan ok taloon.
Olen huomannut että kalliit tavarat joilla on joku tieteellinen pointti, on loppupeleissä hyvin vähän tekemistä minkään kanssa.
Esim Olen pitkään kärsinyt vartalokivuista ja ostanut vaikka mitä sänkyjä. Paras on kuitenkin ihan peruspatja, n 80e. Suoraan lattialla.
Kahviin ei mene, tupakkaan ei mene. En meikkaa, en shoppaile.
Tulo on niin pientä että ulosoton pitäisi maksaa ennenkuin vois alkaa perimään.
Ei mitään. Ylimääräistä ei tarvitse mihinkään.
Shoppailu turhaan on muutenkin saatanasta.
Ihan hyvää elämää minä olen tähänkin asti elänyt ostelematta mitään turhaa. Ei siis muuttuisi millään tavalla.
Ei kai siinä juuri mitään tapahtuisi, kun en muutenkaan ostele hirveästi ylimääräisiä.
Noin olen elänyt jo monta vuotta. Jos kaikki muutkin alkaa niin saattaapi tulla paljon konkursseja.
Heh... Luulen, että suurin osa suomalaisista ostaa "vain tarpeeseen" ja "pakon edessä"
Pienellä osalla ei yksinkertaisesti ole varaa muuhun, toinen pieni osa tekee sen ihan järkevän rahankäytön vuoksi ja loput pitävät ostoksiaan järkevinä, oli niitä paljon tai ei.
Mun turhat ostokset tällä hetkellä on hieronta, ravintolaruoka ja konserttiliput jne jne. Tavaraa olen ostanut vain tarpeeseen iät ja ajat. Eli muutos tulisi vapaa-ajan ankeutumiseen ja aloituksessa taisi olla myös käytettynä ostaminen, jota en ole jaksanut tehdä. Kun harvoin jotain tavaraa ostan, ostan laadukasta ja uutena, koska käytän tuotteen loppuun asti.
Ei mitään, inhoan muutenkin shoppailua. Ostan vain sitä mitä tarvitsen ja senkin tilaan netistä alennuksella.
Oikeastaan joutuisin luopumaan vain satunnaisista kahvila/lounas/museokäynneistä ja ilmeisesti vapaa-ajanreissuista. Joulukuusen tilalle tulisi kai takapihalta pieni taimi maljakkoon ja leikkokukkia ei olisi.
Ikuisesti onnettomia ovat he jotka täyttävät elämänsä tarpeettomilla ja kalliilla turhuuksilla.
Terveisin Karjalan metsänerakko