Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut heittää lapsensa pihalle tai alkavat vaatia rahaa kun täyttää 18?
03.08.2023 |
En ymmärrä, useimmiten ovat aika keskenkasvuisia vielä vaikka lain silmissä aikuisia. Ei tulisi mieleenkään olla tukematta kun sitä varmasti vielä suht moni tarvitsee.
Kommentit (61)
Äitini heitti minut pihalle kun täytin 18, vihasi minua koska muistutin häntä exästään. Sisarpuoleni asui hänen luonaan kunnes täytti 22.
Nyt eläkkeellä ihmettelee toisten sukulaisten kautta kun en pidä yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäsuosittu mielipide, mutta elatusvelvollisuus loppuu 18 ikävuoteen ja minusta on vain viisasta odottaa lapsilta tämän jälkeen jonkinlaista osallistumista asumiskuluihin mikäli kotona vielä asuvat. Vähintään kesätöitä on haettava jne. Näin meidät kasvatettiin ja meistä kaikista tulikin vastuullisia aikuisia. Vanhempieni tuttavaperheissä, niissä joissa mitään ei vaadittu, on lähes poikkeusetta vähintään yksi lapsista jäänyt kotiin vetelehtimään vuosikausiksi tai jopa syrjäytynyt työelämästä kokonaan.
Nykyään on oppivelvollisuus myös toisella asteella ja suurin osa 18-vuotiasta opiskelee.
Meinaatko että just sinä abivuonna pitääkin keskittyä hanttihommiin?
Kyllä silloinkin voi vähintän kesätöihin hakea tai vaikka mainoksia jakaa, ja maksaa edes omat laskunsa ja ylimääräiset hankintansa.
Ei todellakaan kannata koska se huono yo-tulos kostautuu koko loppuelämän.
Höpö höpö. Joku mainosten jaksminen muutamana iltana viikossa ei tuhoa kenenkään lukiomenestystä. Ihan muut asiat tuhoaa jos on tuhotakseen.
Ihme paapomista nykyajan vanhemmilta, mitään ei lapsilta vaadita. Sitten ihmetellään, kun ei työelämä maistu myöhemminkään.
En nyt ole kategorisesti vastaan sitä, että nuoriso käy töissä, mutta tiiätkö sinä, mitä siihen mainosten jakamiseen kuuluu ja miten paljon se oikeasti vie aikaa?
Ne mainokset tulee sulle kotiin nipuissa, jotka lajittelet. Eli kaikki k-kaupanmainokset on omassa nipussaa, Lidlin omassaan jne. Jakaja sitten lajittelee ne niin, että jos on alueelle vaikka joku 250 postiluukkua, niin jokaiseen luukkuun on se oma, lajiteltu pinonsa. Aikaa ja tilaa vievää touhua. Jakamiseen menee jopa vähemmän aikaa kuin lajitteluun.
Mä en antaisin oman muksuni jakaa mainoksia, koska ei huvittaisi sellainen, että olkkarin lattia on täynnä jotain mainospinoja. Niille nipuillekin pitää olla joku suojainen paikka, kun jakeluauto jättää ne pihaan, tai sitten olla ite kotona ottamassa niitä vastaan.
Sanoin minäkin sukulaiselle tuo omat eväät kun poikkeat silloin rahat vähissä. Vaikutti tosin sekin kun kenkkuiltiin että häntä vartenko kävit kaupassa eikä tullut, tosiaan en tehnyt ikinä mitään erityistä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuollaista ei pidäkään ymmärtää. - On eriasia, että lapsen toivotaan itsenäistyvän ja pärjäävän omillaan ja muuttavat esim. opintojensa ja haaveidensa perässä jonnekin,
Mutta ei lapsen tehtävä Suomen kaltaisessa "hyvinvointivaltiossa" pitäisi olla vanhempiensa elättäminen ja taloudellinen tukeminen, enkä nyt tarkoita, että pitäisi mennä toiseenkaan ääripäähän, jossa vanhempien lähimmät omaiset olisivat viranomaiset.
Uskovainen mies
Jos se syö ruokaasi, niin se maksaa osan ruokaostoksista!
Lukiolaisen hommaa on käydä koulua. Jos on lyhyt koulupäivä, niin sitten se päälle on aikaa tehdä läksyjä ja lukea, niin sitten ei tartte niin paljon rehkiä niinä päivinä, kun koulua on klo 8-16.
Kuinka moni aikuinen käy ensin päivän töissä ja menee sen jälkeen jonnekin Mäkkäriin illaksi paistamaan pihvejä? Aika harva.
En vaadi siis lapseltani enempää kuin mihin olen itse valmis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nää on niitä ihmisiä, joiden ei olis koskaan kuulunut hankkia lapsia. Vanhemmuus loppuu vasta kun on metri multaa päällä, jommallakummalla. Tietysti huolenpito myös toiseen suuntaan, eli aikuiset lapset sitten auttavat vanhempiaan kun tarvetta.
Huh, kuulostat rajattomalta vanhemmalta, joka haluaa puuttuu lapsensa elämään aina ja ikuisesti. Pelottavaa.
Tuntuu pahalta, että lapsista ei välitetä enää kun on täyttänyt 18v. Onko koskaan väkitettykään, vaan ollut velvollisuus.
Itse ole yh ja kolmen täysikäisenä nuoren äiti. Nuorin on vielä lukiossa, keskimmäinen armeijassa ja vanhin omillaan. Edelleen huolehdin tuosta 20 vuotiaasta täysin ja edelleen avustan tuota itsenäistä nuorta aikuista esim osallistumalla kalliisiin harrastus kuluihin. Palkka hänellä taitaa olla isompi kuin minulla, mutta tottakai autan ja huolehdin.
Kun 20v muuttaa omilleen niin rahat on varattuna oman asunnon laittoon. Tottakai autan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäsuosittu mielipide, mutta elatusvelvollisuus loppuu 18 ikävuoteen ja minusta on vain viisasta odottaa lapsilta tämän jälkeen jonkinlaista osallistumista asumiskuluihin mikäli kotona vielä asuvat. Vähintään kesätöitä on haettava jne. Näin meidät kasvatettiin ja meistä kaikista tulikin vastuullisia aikuisia. Vanhempieni tuttavaperheissä, niissä joissa mitään ei vaadittu, on lähes poikkeusetta vähintään yksi lapsista jäänyt kotiin vetelehtimään vuosikausiksi tai jopa syrjäytynyt työelämästä kokonaan.
Nykyään on oppivelvollisuus myös toisella asteella ja suurin osa 18-vuotiasta opiskelee.
Meinaatko että just sinä abivuonna pitääkin keskittyä hanttihommiin?
Kyllä silloinkin voi vähintän kesätöihin hakea tai vaikka mainoksia jakaa, ja maksaa edes omat laskunsa ja ylimääräiset hankintansa.
Ei todellakaan kannata koska se huono yo-tulos kostautuu koko loppuelämän.
Höpö höpö. Joku mainosten jaksminen muutamana iltana viikossa ei tuhoa kenenkään lukiomenestystä. Ihan muut asiat tuhoaa jos on tuhotakseen.
Ihme paapomista nykyajan vanhemmilta, mitään ei lapsilta vaadita. Sitten ihmetellään, kun ei työelämä maistu myöhemminkään.
Milloin se lukiolainen tekee kurssien vaaditut kotityöt jos se jakaa kolmena iltana mainoksia ja koulupäivä matkoineen on 7-17? Yölläkö?
Saman kurssin tunteja on kolmena päivänä viikossa joten viikonloppu ei pelasta.
No ihmeellisesti hyvin monella lukiolaisella riittää aikaa harrastuksiin monena iltana ja viikonloppuisinkin. Eivätkä ne harrastukset ole edes mitään mahdolliseen tulevaan ammattiuraan valmistautumista, vaan vain ihan tavallisia harrastuksia.
Meillä on nyt enää yksi lukiolainen, toinen valmistui vuosi sitten, mutta ei heidän vapaa-aikansa kyllä täyty opiskelulla, vaan hyvin rennosti ovat ottaneet saaden kuitenkin ihan hyviä tuloksia. Jos siis pakko on tai intoa riittää, niin hyvin ehtii iltatöihinkin. Toki jos kaverit ja kännykkä ovat tärkeämpiä, niin tuleehan sitä rahaa vanhemmiltakin.
Meillä nuoret ovat tehneet omasta halustaa töitä ja harrastaneetkin vielä, ei näytä olevan kovin rankkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäsuosittu mielipide, mutta elatusvelvollisuus loppuu 18 ikävuoteen ja minusta on vain viisasta odottaa lapsilta tämän jälkeen jonkinlaista osallistumista asumiskuluihin mikäli kotona vielä asuvat. Vähintään kesätöitä on haettava jne. Näin meidät kasvatettiin ja meistä kaikista tulikin vastuullisia aikuisia. Vanhempieni tuttavaperheissä, niissä joissa mitään ei vaadittu, on lähes poikkeusetta vähintään yksi lapsista jäänyt kotiin vetelehtimään vuosikausiksi tai jopa syrjäytynyt työelämästä kokonaan.
Nykyään on oppivelvollisuus myös toisella asteella ja suurin osa 18-vuotiasta opiskelee.
Meinaatko että just sinä abivuonna pitääkin keskittyä hanttihommiin?
Kyllä silloinkin voi vähintän kesätöihin hakea tai vaikka mainoksia jakaa, ja maksaa edes omat laskunsa ja ylimääräiset hankintansa.
Ei todellakaan kannata koska se huono yo-tulos kostautuu koko loppuelämän.
Höpö höpö. Joku mainosten jaksminen muutamana iltana viikossa ei tuhoa kenenkään lukiomenestystä. Ihan muut asiat tuhoaa jos on tuhotakseen.
Ihme paapomista nykyajan vanhemmilta, mitään ei lapsilta vaadita. Sitten ihmetellään, kun ei työelämä maistu myöhemminkään.
Milloin se lukiolainen tekee kurssien vaaditut kotityöt jos se jakaa kolmena iltana mainoksia ja koulupäivä matkoineen on 7-17? Yölläkö?
Saman kurssin tunteja on kolmena päivänä viikossa joten viikonloppu ei pelasta.
Ei meidän lukiolaisen päivät ole 7-17. Noin pitkiä päiviä on ehkä yksi tai kaksi viikossa, jaksosta riippuen. Vastapainoksi samalla viikolla voi olla myös niitä 10-14 päiviä. Nuori on oppinut hallitsemaan ajankäyttöään ja hommat tulee hoidetuksi. Ruutuaikaa tiktokin selaamisewn ei tietenkään jää 6h päivästä.
Jos opiskelee tosissaan eli ottaa pitkän matikan jne, diplomeja jne, ne päivät on matkoineen tuota kuvattua luokkaa. Plus kotona tehtävät kirjoitelmat, projektit jne.
Sinulla ilmeisesti jälkikasvukin lahjatonta ja tähtää nippanappaiseen läpipääsemiseen.
Aika ikävästi sanottu tuntemattomasta ihmisestä. Itse kuitenkin uskon että nuoret pärjää. Koulumenestys on ollut hyvää tähänkin asti. Vanhin on nyt armeijassa ja kirjoitti ihan hyvät paperit. Ei ollut rivin täydeltä älliä mutta yksi E ja useampi M kuitenkin. Niillä pitäisi päästä sinne minne nuori haluaa opiskelemaan. Toivon että sinunkin lapsesi pääsevät elämässä sinne minne tahtovat ja ovat onnellisia, vaikka kirjoituksesi perusteella sinulle kelpaa vain se lääkityksen, oikis tms. Toivottavasti lapsesi eivät koe liikaa painostusta eivätkä peri tuota halveksivat asennetta muita kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutin perhekodista äidille 16 vuotiaana takaisin ja asuin 19 v asti niin äiti otti multa mulle määrätystä toimeentuloesta aina puolet 18 v alkaen.
Koin vähän epäreiluna kun vuokran maksoi Kela ja muiden kavereiden äidit antoi rahaa ja auttoi muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu pahalta, että lapsista ei välitetä enää kun on täyttänyt 18v. Onko koskaan väkitettykään, vaan ollut velvollisuus.
Itse ole yh ja kolmen täysikäisenä nuoren äiti. Nuorin on vielä lukiossa, keskimmäinen armeijassa ja vanhin omillaan. Edelleen huolehdin tuosta 20 vuotiaasta täysin ja edelleen avustan tuota itsenäistä nuorta aikuista esim osallistumalla kalliisiin harrastus kuluihin. Palkka hänellä taitaa olla isompi kuin minulla, mutta tottakai autan ja huolehdin.
Kun 20v muuttaa omilleen niin rahat on varattuna oman asunnon laittoon. Tottakai autan.
Aika kohtuutonta odottaa että kaikki "hyvät vanhemmat" pystyisivät tuohon. En itsekään asu omistusasunnossa, enkä voi sitä lapsillekaan kustantaa. Kotoa saavat eväät omaan itsenäiseen elämään ja tietysti olen tukena ja apuna kun sitä tarvitaan. Mutta lähtökohtaisesti töissäkäyvä maksaa omat menonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt tarkoitat pihalle heittoa, niin sehän on sitten eri, kun jos nuori itse haluaa muuttaa. Toisaalta, jos heti kun on 18 haluaa muuttaa, voi tosiaan olla jotain ikävää taustalla, eli muuttaa vaan, kun on pakko joko omasta mielestä tai vanhempien mielestä.
Hyvä on myös kannustaa muuttamaan, jos nuori haluaa, ettei jää turhaan pitkäksi aikaa nurkkaan pyörimään.
Periaatteessa meidän tukijärestelmät on sellaiset, että nuori ei hirveästi menetä asuessaan omillaan. Lähinnä tulee kustannettavaksi se omavastuuosuus vuokrasta tällöin. Tämä siis silloin kun aikuinen lapsi kustantaa omat elinkustannukset pääasiassa,eli ostokset, kuten vaatteet ja ruokakulut. Hyvätuloiset vanhemmat tietenkin halutessaan kustantavat ehkä kaiken, jolloin on kannattavempaa asua vanhempien kanssa.
Luonnollista pyytää kotonaolevalta aikuiselta lapselta ainakin ruokarahaa, ellei vanhempi rahoissa pyöri. Harva vanhempi, pienituloinenkaan varmaan mitään vuokraa kuitenkaan pyydä, vaikka tuo oli tavallista joskus 60-luvulla kuulemma.
Minä pyydän aikuoselta lapselta ruokarahaa vähön yli mitä kuluttaa itse. Olkoon ylimenevä osa sähköön ja vesilaskuihin. Maksan kaikki asumiskulut ja tuenaan vähemmän kun hän.
Kun oli opiskelija ja sai vain n. 130€ opintorahaa hän joutui ottamaan lainaa, jotta pystyi maksamaan elinkustannuksiaan. Itselläni ei ollut varaa elättää töysi-ikäistä, jonka kyllä ymmärsi.
Sen verran tiukilla rahat, että jos ei tule lapsista tukia, enää en voi elättää.
Isänsä oli varsin köyhä tuolloin eikä oikein voinut kattaa kun omat kulunsa ja laskunsa.
Itsellä on aloitava lukiolainen ja nyt on menossa toinen kesä kun jotakin muutakin on tehtävä kuin lojuttava kotona.
Viime kesänä oli tutustu ja tienaa -työssä sen 2 viikkoa ja ajoi mopokortin. Tänä kesänä sai kuukauden mittaisen työn enkä sen lisäksi vaadi kuin hiukan kotitöitä siltä ajalta kun meillä vanhemmilla ei ole lomaa.
Jos ensi kesäksi ei löydy töitä, niin sitten kesälukiossa kurssi tai pari.
Muuten kyllä saa olla maksutta kotona lukion loppuun ja maksetaan tarvittavat hankinnat hänelle.
Hänelle kyllä puhutaan tyylillä sitten yliopistossa kun asut omillasi.... Eli en heitä ulos mutta kannustan vahvasti lähemään lukion jälkeen, ellei tyttö sitten mene armeijaan, siinä tapauksessa saa jatkoaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Plus miinus nolla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt tarkoitat pihalle heittoa, niin sehän on sitten eri, kun jos nuori itse haluaa muuttaa. Toisaalta, jos heti kun on 18 haluaa muuttaa, voi tosiaan olla jotain ikävää taustalla, eli muuttaa vaan, kun on pakko joko omasta mielestä tai vanhempien mielestä.
Hyvä on myös kannustaa muuttamaan, jos nuori haluaa, ettei jää turhaan pitkäksi aikaa nurkkaan pyörimään.
Periaatteessa meidän tukijärestelmät on sellaiset, että nuori ei hirveästi menetä asuessaan omillaan. Lähinnä tulee kustannettavaksi se omavastuuosuus vuokrasta tällöin. Tämä siis silloin kun aikuinen lapsi kustantaa omat elinkustannukset pääasiassa,eli ostokset, kuten vaatteet ja ruokakulut. Hyvätuloiset vanhemmat tietenkin halutessaan kustantavat ehkä kaiken, jolloin on kannattavempaa asua vanhempien kanssa.
Luonnollista pyytää kotonaolevalta aikuiselta lapselta ainakin ruokarahaa, ellei vanhempi rahoissa pyöri. Harva vanhempi, pienituloinenkaan varmaan mitään vuokraa kuitenkaan pyydä, vaikka tuo oli tavallista joskus 60-luvulla kuulemma.Minä pyydän aikuoselta lapselta ruokarahaa vähön yli mitä kuluttaa itse. Olkoon ylimenevä osa sähköön ja vesilaskuihin. Maksan kaikki asumiskulut ja tuenaan vähemmän kun hän.
Kun oli opiskelija ja sai vain n. 130€ opintorahaa hän joutui ottamaan lainaa, jotta pystyi maksamaan elinkustannuksiaan. Itselläni ei ollut varaa elättää töysi-ikäistä, jonka kyllä ymmärsi.
Sen verran tiukilla rahat, että jos ei tule lapsista tukia, enää en voi elättää.
Isänsä oli varsin köyhä tuolloin eikä oikein voinut kattaa kun omat kulunsa ja laskunsa.
Onneksi varsin maltillisen summan joutui ottamaan tuolloin. Tuolla ylempänä kun joku puhui lapsen rahojen kavaltamisesta niin saa jo pelätä että itsestäni on kerrottu tuollaista paskaa, koska joku ystävällisesti levitti paskaa iittyen kaikkeen esim. raha-asioihin ja henkilöillä ei kuitenkaan ollut mitenkään selvää kuvaa kaikesta.
Joku oli maalannut kuvan jostain rahanhimoisesta syöjättärestä, vaikka asiat voi nähdä ihan toisinpäin jos oikein katsotaan tai varsinaista hyväksikäyttö tapausta ei ollut taloudellisessa mielessä varsinaisesti ollenkaan.
Ja sitten on näitäkin tapauksia, jossa 15-vuotias saa elämänsä ensimmäisen kesätyöpaikan pariksi viikoksi "tutustu työelämään ja tienaa" ja tästäkin pienestä alle neljänsadan palkasta äiti vaatii puolet itselleen "vuokrana". Miten paljon aikuiset voivat vihata omia lapsiaan...?
Vierailija kirjoitti:
Plus miinus nolla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt tarkoitat pihalle heittoa, niin sehän on sitten eri, kun jos nuori itse haluaa muuttaa. Toisaalta, jos heti kun on 18 haluaa muuttaa, voi tosiaan olla jotain ikävää taustalla, eli muuttaa vaan, kun on pakko joko omasta mielestä tai vanhempien mielestä.
Hyvä on myös kannustaa muuttamaan, jos nuori haluaa, ettei jää turhaan pitkäksi aikaa nurkkaan pyörimään.
Periaatteessa meidän tukijärestelmät on sellaiset, että nuori ei hirveästi menetä asuessaan omillaan. Lähinnä tulee kustannettavaksi se omavastuuosuus vuokrasta tällöin. Tämä siis silloin kun aikuinen lapsi kustantaa omat elinkustannukset pääasiassa,eli ostokset, kuten vaatteet ja ruokakulut. Hyvätuloiset vanhemmat tietenkin halutessaan kustantavat ehkä kaiken, jolloin on kannattavempaa asua vanhempien kanssa.
Luonnollista pyytää kotonaolevalta aikuiselta lapselta ainakin ruokarahaa, ellei vanhempi rahoissa pyöri. Harva vanhempi, pienituloinenkaan varmaan mitään vuokraa kuitenkaan pyydä, vaikka tuo oli tavallista joskus 60-luvulla kuulemma.Minä pyydän aikuoselta lapselta ruokarahaa vähön yli mitä kuluttaa itse. Olkoon ylimenevä osa sähköön ja vesilaskuihin. Maksan kaikki asumiskulut ja tuenaan vähemmän kun hän.
Kun oli opiskelija ja sai vain n. 130€ opintorahaa hän joutui ottamaan lainaa, jotta pystyi maksamaan elinkustannuksiaan. Itselläni ei ollut varaa elättää töysi-ikäistä, jonka kyllä ymmärsi.
Sen verran tiukilla rahat, että jos ei tule lapsista tukia, enää en voi elättää.
Isänsä oli varsin köyhä tuolloin eikä oikein voinut kattaa kun omat kulunsa ja laskunsa.Onneksi varsin maltillisen summan joutui ottamaan tuolloin. Tuolla ylempänä kun joku puhui lapsen rahojen kavaltamisesta niin saa jo pelätä että itsestäni on kerrottu tuollaista paskaa, koska joku ystävällisesti levitti paskaa iittyen kaikkeen esim. raha-asioihin ja henkilöillä ei kuitenkaan ollut mitenkään selvää kuvaa kaikesta.
Joku oli maalannut kuvan jostain rahanhimoisesta syöjättärestä, vaikka asiat voi nähdä ihan toisinpäin jos oikein katsotaan tai varsinaista hyväksikäyttö tapausta ei ollut taloudellisessa mielessä varsinaisesti ollenkaan.
Jos vanhempi ei voi elättää täysi-ikäistä opiskelijaa joka saa n. 100€ on hänen vähän pakko ottaa lainaa, asui kotona vai ei. Työtön saa sitten ne elämisrahat ilman lainaa.
Mun äiti teki näin. On myös sen puolestapuhuja että lapset kannattaa tehdä nuorena niin sit on vielä itsekkin nuori kun lapset on aikuisia.
18 kun täytin alkoi se valmistelu siihen että kohta potkitaan pihalle ja 5 vuotta myöhemmin en saanut käydä enää viikonloppuisinkaan.
Nykyään ei olla enää väleissä.
Vierailija kirjoitti:
Epäsuosittu mielipide, mutta elatusvelvollisuus loppuu 18 ikävuoteen ja minusta on vain viisasta odottaa lapsilta tämän jälkeen jonkinlaista osallistumista asumiskuluihin mikäli kotona vielä asuvat. Vähintään kesätöitä on haettava jne. Näin meidät kasvatettiin ja meistä kaikista tulikin vastuullisia aikuisia. Vanhempieni tuttavaperheissä, niissä joissa mitään ei vaadittu, on lähes poikkeusetta vähintään yksi lapsista jäänyt kotiin vetelehtimään vuosikausiksi tai jopa syrjäytynyt työelämästä kokonaan.
Riippuu kuinka köyhä vanhempi. Jos on yksi vanhempi elättäjänä, pienipalkkainen tai jollain työttömyyskorvauksilla niin joutui kotiin maksamaan kuten minä maksoin.
Hävetti se kun muut saivat kotona asuessa säästää tienestinsä opintoihin tai ajokorttiin. En kehdannut sanoa kenellekkään että maksan kotiin ruokarahaa ja asumiskustannuksia. Olisi he varmaankin ihmetelleet. Kaikki opintolainatkin joutui nostelemaan.
Nykyään noissa tuttavaperheissä opiskelevat nuoret eivät edes hae kesätöitä. Vanhemmat maksavat lukion tai ammattikoulutuksen ja ajokortin.
Vierailija kirjoitti:
Lukiolaisen hommaa on käydä koulua. Jos on lyhyt koulupäivä, niin sitten se päälle on aikaa tehdä läksyjä ja lukea, niin sitten ei tartte niin paljon rehkiä niinä päivinä, kun koulua on klo 8-16.
Kuinka moni aikuinen käy ensin päivän töissä ja menee sen jälkeen jonnekin Mäkkäriin illaksi paistamaan pihvejä? Aika harva.
En vaadi siis lapseltani enempää kuin mihin olen itse valmis.
Aamen. Olin tulossa sanomaan samaa. Koululaisillahan on läksyjäkin siihen oman työpäivän päälle vielä. Harvalla aikuisella on, että käyt töissä ja tulet sitten kotiin tekemään vielä muutaman tunnin lisää töitä, ja sen lisäksi sun odotetaan vielä menevän vaikka sinne Mäkkäriin tai muualle töihin illoiksi ja mielellään viikonlopuiksikin. Eli teet kahta työtä, joista toista ylityönä, josta et saa palkkaa. Lomilla tietysti ollaan sitten siellä Mäkkärissä hommissa, otetaan kaikki saatavat tunnit irti, ettei vaan vahingossakaan muutu laiskaksi.
Ai joo, ja harrastaakin pitää tuossa välissä, mielellään liikuntaa, koska muuten on rappiolla.
No ei kai sille paljon voi, jos hikikomoreista puhutaan. Nämä tapaukset eivät ulos pakotettuinakaan pärjäisi, vaan kuolisivat nälkään tai tappaisivat itsensä. En ole tavannut yhtäkään henkisesti täysin normaalia ihmistä, joka olisi komeroitunut. Toisaalta vanhempien luona asuminen on erittäin taloudellisesti järkevää, jos vain käy töissä