Saako lapsilta pyytää että eivät kerro miehen exälle jos ovat kuulleet kun riitelitte miehen kanssa
Riitatilanne siis ollut ihan tavallinen parisuhderiita eikä väkivaltaa mutta huutoa kyllä.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Voithan sä pyytää, muttei se sitä riitaa poista, ja epäreiluahan se on lapsia kohtaan. Miksi ne ylipäätään kertoisi siitä toiselle vanhemmalleen 🙄?
Ovat turvattomia riitaisassa ympäristössä. Veikkaan, että lasten koti on aiemminkin ollut riitaisa ja turvaton ennen vanhempien eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiallista olisi nyt sen sun puolisosi reilusti kertoa eksälleen plus teidän käsitellä asia aikuismaisesti lasten kanssa.
Miksi nykyiselle kuuluu edellisen suhteen riidat?
Ei tuossa niin sanottu! Tuossa kehotettiin avoimesti kertomaan tapahtunut exälle ja keskustelemaan lasten kanssa se tapahtunut siellä riitapaikassa.
Ei missään vaiheessa kehotettu kaivamaan menneitä 😂
Vierailija kirjoitti:
Eihän se ihanteellinen tilanne ole, jossa lapsi ensiksi kuulee riitelyä, ja sitten vielä joutuu salaamaan. Idyllissähän näin ei tapahdu.
Todellisuudessa sanoisin että riippuu lapsen iästä sekä siitä, mitä riita koski. Ja ennen kaikkea siitä, onko lapsi kykenevä ymmärtämään tilanteen nyanssit, siis että miksi tämän riidan aihe ja sisältö ovat sellaisia, että ne eivät kuulu perheen ulkopuolisille ihmisille, vaikka samaan aikaan rehellisyys ja avoimuus on lähtökohta vuorovaikutukselle.
Kyllä lapselta jossain iässä saa alkaa jo vaatia sellaisten konseptien, kuin yksityisyys ja tilannetaju, ymmärtämistä, eikä ikuisesti vain hahmottaa kaikkea sen kautta, että eihän lapselle vaan tule minkäänlaista psykologista tai emotionaalista ristiriitaa. Pienissä määrin lapsi kestää kyllä hämmennystä ja ristiriitojen ratkaiseminen voi hyvinkin rikastaa maailmankuvaa ja sisäistä kokemusta. Nehän kuuluu elämään, ja kehittää arviointikykyä ja taitoa ottaa toiset huomioon.
Oli kyseessä minkälainen tilanne tahansa, ja vaikka aikuisten kesken, jokainen saa itse päättää miten siihen reagoi, ja kenelle siitä haluaa puhua. Nyansseja ja psykologisia/emotionaalisia ristiriitoja tarvitaan vain, jos joku omien intressiensä vuoksi haluaa pakottaa toisen tahtoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se ihanteellinen tilanne ole, jossa lapsi ensiksi kuulee riitelyä, ja sitten vielä joutuu salaamaan. Idyllissähän näin ei tapahdu.
Todellisuudessa sanoisin että riippuu lapsen iästä sekä siitä, mitä riita koski. Ja ennen kaikkea siitä, onko lapsi kykenevä ymmärtämään tilanteen nyanssit, siis että miksi tämän riidan aihe ja sisältö ovat sellaisia, että ne eivät kuulu perheen ulkopuolisille ihmisille, vaikka samaan aikaan rehellisyys ja avoimuus on lähtökohta vuorovaikutukselle.
Kyllä lapselta jossain iässä saa alkaa jo vaatia sellaisten konseptien, kuin yksityisyys ja tilannetaju, ymmärtämistä, eikä ikuisesti vain hahmottaa kaikkea sen kautta, että eihän lapselle vaan tule minkäänlaista psykologista tai emotionaalista ristiriitaa. Pienissä määrin lapsi kestää kyllä hämmennystä ja ristiriitojen ratkaiseminen voi hyvinkin rikastaa maailmankuvaa ja sisäistä kokemusta. Nehän kuuluu elämään, ja kehittää arviointikykyä ja taitoa ottaa toiset huomioon.
Oli kyseessä minkälainen tilanne tahansa, ja vaikka aikuisten kesken, jokainen saa itse päättää miten siihen reagoi, ja kenelle siitä haluaa puhua. Nyansseja ja psykologisia/emotionaalisia ristiriitoja tarvitaan vain, jos joku omien intressiensä vuoksi haluaa pakottaa toisen tahtoonsa.
Joo, olen ekan pointin kanssa samaa mieltä, ja tätä seuraavassa viestissä tarkensinkin, että voi pyytää ettei lapsi kertoisi ja selittää miksi vanhempi näin toivoo, mutta ei voi vaatia eikä pakottaa vaikenemaan. Jälkimmäistä pointtiasi en oikein ymmärrä.
Riidat ja huuto on normaalia.
Myös aivan fiksujen ihmisten huusholleissa.
Lapsia ei vedetä aikuisten välisiin asioihin.
20 jatkaa: Vaatia oli kyllä väärä sana. Se riski pitää nyt joka tapauksessa ottaa, että riita kantautuu exän korviin, nimenomaan lasta ei nyt saa vaatia vaikenemaan. Mutta voi keskustella tästä asiasta ja pyytää, että lapsi ei kertoisi ja selittää miksi, jos uskoo, että lapsi on psyykkisesti sellaiseen haasteeseen valmis.