Päihteettömät ihmiset! Miten rentoudutte ja mistä saatte mielihyvää?
Olen kärsinyt pitkään päihdeongelmista ja haluaisin tehdä muutoksen. Käytän päihteitä rentoutuakseni ja nollatakseni stressin mikä on tietysti johtanut noidankehään. Kun lopetan, en tiedä mikä enää rentouttaisi tai auttaisi krooniseen stressiin.
Miten te päihteettömät ihmiset teette rentoutuaksenne, että selviätte arjesta, stressistä ja kriiseistä? Mikä tuottaa iloa ja auttaa jaksamaan?
Kommentit (521)
Kun on riippuvainen alkoholista, on se täysin eri asia kuin kerran kuukaudessa ottavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksistä. Pökyttelen kaikkien kanssa ketkä vaan antaa.
Onko sinulla neitsytpeppu? Voisin pökkästä.
Pökytelkää toisianne.
Ulkoilu on aina hyvä, kun loputtomat televisiosarjat lakkaavat kiinnostamasta. Itseään täynnä olevat henkilöt ajankohtaisohjelmissa tai uutisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedostatteko, te alkoholista mielihyvää saavat ja sen avulla rentoutuvat, että teillä olisi ollut joku lapsuusiän trauma esim. seks hyväksikäyttöä, henkisesti tai fyysisesti väkivaltaiset vanhemmat, piti pitää itsestään huolta/ emotionaalisen tuen puute, alkoholisti/narsisti tms vanhempana?
Meinaan itselläni tämä ilmenee syömis- ei juomisongelmana. Alkoholista en saa tyydytystä, mutta ruoka lievittää, jos takaraivoon iskee joku ahdistus.
Itselläni on ollut aina kavereita, jotka saavat alkoholista mielihyvää ja porukassa ollaan juotu. Kaikki ovat siis ihan työelämässä, on perhettä, harrastavat liikuntaa jne. Eivät mitään laitapuolen kulkijoita, vaan alkoholi nyt vaan sattuu antamaan hauskan olon. Sitä en voi kiistää.
Omalla kohdallani yhdeksi syyksi myönnän kyllä melko pidättyvän luonteeni. Olen tullut rohkeammaksi ja avoimemmaksi vuosien saatossa ilman alkoholiakin kyllä. Kuitenkin juominen antaa erilaisen mielentilan ja se on irtautumista hetkeksi normaalista ja tasapainoisesta minästäni. Hauskaa vaihtelua. Silti se krapula kyllä rajoittaa juomista minun kohdallani huomattavasti eli juominen on melko harvinaista.
"Alkoholi kiihdyttää mielialaa säätelevien dopamiinin ja serotoniinin erityistä, ja mieli muuttuu iloiseksi ja innostuneeksi. Kun juhlat ovat ohi ja maksa hajottaa alkoholia verestä, myös alkoholin määrä aivoissa vähenee. Samalla dopamiinin ja serotoniinin eritys alkaa palautua normaaliksi."
Dopamiini on ainakin sellainen, että ihminen muuttuu sosiaalisemmaksi. Jos noista välittäjäaineista on kroonista pulaa, voisi miettiä, onko sitä sitten masentunut ja hoitaa sitä masennustaan alkoholilla? Joku toinen hoitaa lääkkeillä ja terapialla. Vai nautitko pidäkkeellisestä itsestäsi? Jos nautit, miksi silti tarvitset irtiottoja?
En saa mielihyvää mistään. Elämäni on tyhjä paperi jossa ei ole mitään sisältöä. Lopetin alkoholin juomisen vuosia sitten ja samalla loppui sosiaalinen elämä. Ei kavereita, ei läheisiä eikä mitään. Olen kuin haamu, ihmiset ei puhu minulle eikä ne edes näe minua.
Kiltti mies kirjoitti:
En saa mielihyvää mistään. Elämäni on tyhjä paperi jossa ei ole mitään sisältöä. Lopetin alkoholin juomisen vuosia sitten ja samalla loppui sosiaalinen elämä. Ei kavereita, ei läheisiä eikä mitään. Olen kuin haamu, ihmiset ei puhu minulle eikä ne edes näe minua.
Mene mt-palveluihin kertomaan tilanteestasi. Saat apua.
Vierailija kirjoitti:
Sori vaan mutta kauhean tylsiä ovat vaihtoehtonne, terv. Aapeen kohtalontoveri
Alkkiksen on mahdotonta ymmärtää että jotkut voivat aidosti nauttia esim. luonnossa liikkumisesta, urheilusta tai käsitöiden tekemisestä.
Liikunta ja lukeminen. Alat nauttia normaaleista asioista vasta, kun olet ollut vähintään kuukauden päihteettömänä.
Runk kaaminen ja itsensä koskettelu.
Kiltti mies kirjoitti:
En saa mielihyvää mistään. Elämäni on tyhjä paperi jossa ei ole mitään sisältöä. Lopetin alkoholin juomisen vuosia sitten ja samalla loppui sosiaalinen elämä. Ei kavereita, ei läheisiä eikä mitään. Olen kuin haamu, ihmiset ei puhu minulle eikä ne edes näe minua.
Tarttis varmaan tehdä asialle jotain?
Saunominen rentouttaa. Saunajuomaksi juon yhden vanhanajanlimun johon käytetty oikeaa mehua valmistukseen. Hyvän ruoan teko tai leipominen sekä noiden tuotosten nauttiminen tuo mielihyvää. Puutarhan hoito ja yleensä kasvienhoito. Luonto-ohjelmien katselu. Lukeminen tai äänikirjan kuuntelu. Pyöräily. Marjan poiminta. Metsässä samoilu. Hyvässä seurassa juttelu. Suklaan puputus. Käsitöiden teko. Kirpiksellä käynti. Keräily. Tanssi. jne.
Kovin on suppea elämä, jos seksi ja alkoholi tuo vaan mielihyvää.
Nukun riittävästi, pidän huolta itsestäni, liikun, näen läheisiäni selvinpäin. Kahvittelemme tai syömme yhdessä. Saunominen, terveellinen ruoka, kukat, vaatteet jne...
Vierailija kirjoitti:
Kiltti mies kirjoitti:
En saa mielihyvää mistään. Elämäni on tyhjä paperi jossa ei ole mitään sisältöä. Lopetin alkoholin juomisen vuosia sitten ja samalla loppui sosiaalinen elämä. Ei kavereita, ei läheisiä eikä mitään. Olen kuin haamu, ihmiset ei puhu minulle eikä ne edes näe minua.
Mene mt-palveluihin kertomaan tilanteestasi. Saat apua.
en ole mt ongelmainen. Se ettei elämässä ole tekemistä ei tarkoita että olisi mielenvikainen.
Vierailija kirjoitti:
Sori vaan mutta kauhean tylsiä ovat vaihtoehtonne, terv. Aapeen kohtalontoveri
Ei viina vaikuta siihen mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedostatteko, te alkoholista mielihyvää saavat ja sen avulla rentoutuvat, että teillä olisi ollut joku lapsuusiän trauma esim. seks hyväksikäyttöä, henkisesti tai fyysisesti väkivaltaiset vanhemmat, piti pitää itsestään huolta/ emotionaalisen tuen puute, alkoholisti/narsisti tms vanhempana?
Meinaan itselläni tämä ilmenee syömis- ei juomisongelmana. Alkoholista en saa tyydytystä, mutta ruoka lievittää, jos takaraivoon iskee joku ahdistus.
Itselläni on ollut aina kavereita, jotka saavat alkoholista mielihyvää ja porukassa ollaan juotu. Kaikki ovat siis ihan työelämässä, on perhettä, harrastavat liikuntaa jne. Eivät mitään laitapuolen kulkijoita, vaan alkoholi nyt vaan sattuu antamaan hauskan olon. Sitä en voi kiistää.
Omalla kohdallani yhdeksi syyksi myönnän kyllä melko pidättyvän luonteeni. Olen tullut rohkeammaksi ja avoimemmaksi vuosien saatossa ilman alkoholiakin kyllä. Kuitenkin juominen antaa erilaisen mielentilan ja se on irtautumista hetkeksi normaalista ja tasapainoisesta minästäni. Hauskaa vaihtelua. Silti se krapula kyllä rajoittaa juomista minun kohdallani huomattavasti eli juominen on melko harvinaista.
"Alkoholi kiihdyttää mielialaa säätelevien dopamiinin ja serotoniinin erityistä, ja mieli muuttuu iloiseksi ja innostuneeksi. Kun juhlat ovat ohi ja maksa hajottaa alkoholia verestä, myös alkoholin määrä aivoissa vähenee. Samalla dopamiinin ja serotoniinin eritys alkaa palautua normaaliksi."
Dopamiini on ainakin sellainen, että ihminen muuttuu sosiaalisemmaksi. Jos noista välittäjäaineista on kroonista pulaa, voisi miettiä, onko sitä sitten masentunut ja hoitaa sitä masennustaan alkoholilla? Joku toinen hoitaa lääkkeillä ja terapialla. Vai nautitko pidäkkeellisestä itsestäsi? Jos nautit, miksi silti tarvitset irtiottoja?
Nautin monesta asiasta. Krapula ja siitä aiheutuva päivien masennus on tehokas keino estää juomistani. Nautin normaalista olotilastani paljon enemmän. Pidäkkeellisestä itsestäni en varsinaisesti nauti, koska tämä elämä tuntuu olevan helpompaa sosiaalisille ja ulospäin suuntautuneille. Siksi se juominen tuo hauskaa vaihtelua. Miksi elämässä ei saisi olla vaihtelua? Täytyykö aina olla samanlaista? Jos joku juo vaikka 5 kertaa vuodessa, niin keneltä se on pois ja miksi?
Kiltti mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiltti mies kirjoitti:
En saa mielihyvää mistään. Elämäni on tyhjä paperi jossa ei ole mitään sisältöä. Lopetin alkoholin juomisen vuosia sitten ja samalla loppui sosiaalinen elämä. Ei kavereita, ei läheisiä eikä mitään. Olen kuin haamu, ihmiset ei puhu minulle eikä ne edes näe minua.
Mene mt-palveluihin kertomaan tilanteestasi. Saat apua.
en ole mt ongelmainen. Se ettei elämässä ole tekemistä ei tarkoita että olisi mielenvikainen.
No, mielenvikainen tai ei niin mielenterveyspalvelut eivät ole tarkoitettu vain MIELENVIKAISILLE siinä mielessä kuin sinä heidät miellät. Tuo kuvaamasi mielentila on kyllä juuri sellainen, jossa olisi syytä mennä mt-palveluiden asiakkaaksi, jos se on jatkunut yli 2 viikkoa, kuukausia tai vuosia.
Jos joku traumatisoituu vaikkapa kohtaamastaan onnettomuudesta, hänestä ei tule mielenvikaista, vaikka tapahtuma on horjuttanut mielenterveyttä.
Musiikki, hyvä ruoka, treenit, ulkoilu, matkustelu, kielten opiskelu, tapahtumat, jopa työstäni nautin.
Vierailija kirjoitti:
Liikunta ja varsinkin luonnossa ulkoilu toimii mulla, mutta valitettavan vähän vaan tässä pk-seudulla on mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen ilman että sen eteen pitää nähdä erikseen vaivaa. Haluaisin siis itse päästä liki suoraan ulko-ovesta metsään, joka ei ole mitään max hehtaarin läntti. Talvella lumikenkäilemään ja näin lumettomaan aikaan sitten ihan vaan polkujuoksemaan, marjastamaan sekä ihan vaan metsää haistelemaan <3
Lisäksi toimii neulominen ja ristikot. Ja pohjoismaiset dekkarit niin luettuina kuin tv-sarjoinakin.
Itsekin nuorempana käytin alkoholia rentoutuskeinona sekä tapana sietää ihan vääränlaista elämää. Ei tämä vieläkään omannäköistä ihan aidosti ole, mutta huomattavasti parempaa kun jätin alkoholin ja aloin tehdä näitä muita asioita. Aiemmin vapaa-aika meni joko humalassa tai krapulassa.
Pk-seudulla juuri on parhaat ulkoilumahdollisuudet! Missä ihmeessä asut, jollei metsä ole helposti saavutettavissa?? Helsingissä ja Espoossa on keskuspuistot ja Vantaalla luontoa on riittämiin muutenkin. Jollei ole metsää, on merenrantaa tai jotain joenpiennarta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedostatteko, te alkoholista mielihyvää saavat ja sen avulla rentoutuvat, että teillä olisi ollut joku lapsuusiän trauma esim. seks hyväksikäyttöä, henkisesti tai fyysisesti väkivaltaiset vanhemmat, piti pitää itsestään huolta/ emotionaalisen tuen puute, alkoholisti/narsisti tms vanhempana?
Meinaan itselläni tämä ilmenee syömis- ei juomisongelmana. Alkoholista en saa tyydytystä, mutta ruoka lievittää, jos takaraivoon iskee joku ahdistus.
Itselläni on ollut aina kavereita, jotka saavat alkoholista mielihyvää ja porukassa ollaan juotu. Kaikki ovat siis ihan työelämässä, on perhettä, harrastavat liikuntaa jne. Eivät mitään laitapuolen kulkijoita, vaan alkoholi nyt vaan sattuu antamaan hauskan olon. Sitä en voi kiistää.
Omalla kohdallani yhdeksi syyksi myönnän kyllä melko pidättyvän luonteeni. Olen tullut rohkeammaksi ja avoimemmaksi vuosien saatossa ilman alkoholiakin kyllä. Kuitenkin juominen antaa erilaisen mielentilan ja se on irtautumista hetkeksi normaalista ja tasapainoisesta minästäni. Hauskaa vaihtelua. Silti se krapula kyllä rajoittaa juomista minun kohdallani huomattavasti eli juominen on melko harvinaista.
"Alkoholi kiihdyttää mielialaa säätelevien dopamiinin ja serotoniinin erityistä, ja mieli muuttuu iloiseksi ja innostuneeksi. Kun juhlat ovat ohi ja maksa hajottaa alkoholia verestä, myös alkoholin määrä aivoissa vähenee. Samalla dopamiinin ja serotoniinin eritys alkaa palautua normaaliksi."
Dopamiini on ainakin sellainen, että ihminen muuttuu sosiaalisemmaksi. Jos noista välittäjäaineista on kroonista pulaa, voisi miettiä, onko sitä sitten masentunut ja hoitaa sitä masennustaan alkoholilla? Joku toinen hoitaa lääkkeillä ja terapialla. Vai nautitko pidäkkeellisestä itsestäsi? Jos nautit, miksi silti tarvitset irtiottoja?
Nautin monesta asiasta. Krapula ja siitä aiheutuva päivien masennus on tehokas keino estää juomistani. Nautin normaalista olotilastani paljon enemmän. Pidäkkeellisestä itsestäni en varsinaisesti nauti, koska tämä elämä tuntuu olevan helpompaa sosiaalisille ja ulospäin suuntautuneille. Siksi se juominen tuo hauskaa vaihtelua. Miksi elämässä ei saisi olla vaihtelua? Täytyykö aina olla samanlaista? Jos joku juo vaikka 5 kertaa vuodessa, niin keneltä se on pois ja miksi?
Ei ole keneltäkään pois, ellet sitten käyttäydy jotain kohtaan vahingollisesti kännipäissäsi. Eikö sille pidäkkeelliselle itsellesi voisi tehdä jotain ja sitten juoda silti ne viisi kertaa vuodessa, jos huvittaa?
En tiedä oletko mies vai nainen, mutta miehet naisia useammin ottavat asiat annettuina eivätkä pyri muuttamaan niitä (pois lukien fyysiset ominaisuudet, joiden muokattavuuteen uskovat sitten monet todella paljonkin).
Rentoudun ajattelemattomuudella. Joko siis keskityn kovasti työntekoon, tv-ohjelmaan, kirjaan tmv. Ettei pysty ajattelemaan samaan aikaan. Tai sitten lenkkeilen, makaan auringossa, nautin tuulesta. Keskity täysillä kehoni aistimuksiin siis.