..olis kiva olla tekemisis serkkujen kans...

t. eräs, joka surullisen harvoin omia serkkujaan näkee

Kun vanhempasi kerran ovat eronneet, niin kai on ihan normaalia, ettei äitisi ole yhteydessä isäsi sukulaisiin; eiköhän tuollainen ole todella yleistä eronneiden kesken. Ja miksi vain äitiäsi syyttelet, ISÄSIHÄN olisi ollut velvollinen pitämään yhteyttä sukulaisiinsa.



Jos/kun minä eroan paskamaisesta avoukostani, niin ei todellakaan ole mitään aikomuksia pitää minkäänlaisia yhteyksiä hänen yhtä paskaan sukuunsa (syystä, että ukkoni äiti ja sisko ovat aina suhtautuneet minuun lievästi sanottuna nuivasti; eivät puhu minulle mitään kyläillessä yms yms. Jospa äitiisi suhtaudutaan myös töykeästi, silloin kyllä ymmärrän häntä...). Tietysti poikamme saisi meidän vanhempien erottuakin tavata ukkoni sukulaisia niin paljon kuin haluaisi, mutta ne tapaamiset saisi järjestää tietenkin ukkoni, kuten tähänkin asti.

Vierailija:

en oo pahemmin niitä nähny..ja siitä saamme syyttää alkoholisti-äitiäni,joka ei pahemmin vaivautunu pitämään niihin yhteyttä..........ja nyt aikuisena ottaa tosissaan päähän kun en tunne edes omia serkkuja!!!! Oon joutunu kyselemään niistä kun ei oo äitini niistä mitään puhunu...enkä edes tiedä mis ne asuu. serkut on siis isäni puolelta,vanhemmat eronnu yli 10 vuotta sitten.. Eikö oo typerää jos ei anneta edes lasten olla serkkujen kanssa tekemisissä?? Väliäkö sillä,vaik eronnu oiskin..mä suorastaan vihaan äitiä asian takia...

Voiko siis oikeesti olla näin itsekkäitä äitejä...??

n serkkua olen nähnyt kuulemma vain pari kertaa ihan lapsena. en edes tarkasti tiedä missä asuu. julkiokin on eli tiedän lehtien palstoilta ainoastaan miten hänen elämänsä sujuu. asia harmittaa ainoastaan juhlapyhinä kun muut viettävät juhlia koko suvun kesken

mun serkkujen (isän puolelta) äiti ei antanut lastensa leikkiä meidän kanssa vaikka ollaan samanikäisiä. syynä oli se että hän piti itseään niin paljon parempana kuin mun vanhempia. sortui myöhemmin päihteisiin... :(



yksiä serkkuja en oo koskaan ees tavannu, vanhin heistä lie 12v, jonka kyllä kolmevuotiaana kerran tapasin. heidän äitinsä ei pidä sukuun mitään yhteyttä paitsi yhteen siskoonsa



mummoni luki aikoinaan lehdestä siskojensa kuolinilmotukset, muuten ei olis edes tienny heidän nukkuneen pois....



että näin sukurakkaita ihmisiä mun ympärillä.... :/



kutonen

puhelin käteen ja järjestelkää.



Älkää nyt hyvät aikuiset ihmiset isiä ja äitejä syytelkö. Heillä on varmaan ollut hyvät syynsä, miksi eivät ole halunneet yhteyttä pitää.



Jos teitä kiinnostaa, niin mikä estää teitä tarttumasta toimeen?

otin nuorena jo heihin yhteyttä, mutta heitä ei kiinnostanut. nyt aikuisena ei oikein löydy yhteyttä... joten annan olla. ei mulla oo tekemistä äitini puolen serkkujen kanssakaan. mieheni suvun tunnen paremmin kuin omani. mut se on sellaista se.



kutonen