CVn aukot ja työllistyminen
Haluaisin työllistyä, mutta iso ongelma kohdallani on se, että minulla on isoja aukkoja CVssä mielenterveysongelmien takia. Työhistoriani on täynnä pätkätöitä, koska olen opiskellut ja tehnyt lähinnä osa-aikaista hommaa. Sitten pää hajosi,enkä käynyt ollenkaan töissä tai opiskellut. Yliopisto-opinnot siis kesken ja vaikea lähteä etenemään tästä mihinkään. En usko että valmistuisin ja nyt haluan vaan työn jolla voi elättää itsensä. Miten selitän aukot CVssä? Pitäisikö olla rehellinen?
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö olla rehellinen?
Ei
Mitä kirjoitat 20 sairastamisvuoden kohdalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
CV:n aukoilla ei oman kokemukseni mukaan ole juuri merkitystä. Niiden vahingollisuutta liioitellaan vahvasti, luultavasti sellaisten toimesta jotka eivät jostain muusta syystä työllisty. Minulla on cv reikäjuustoa, mutta silti olen saanut käytännössä aina töitä kun olen halunnut. Toki olen korkeakoulutettu ja minulla on aukoista huolimatta oikein hyvä työhistoria. Isompi ongelma ap:lla on se varsinainen osaaminen, tai sen puute, kun ei ilmeisesti ole mitään tutkintoakaan. Korjaisin sen asian ihan ensin.
Hienoa kuulla että ne aukot eivät sinällään ole olleet ongelma. Olet varmasti ihan oikeassa siinä että tarvitsisin tutkinnon, mutta minusta ei ole kyhäämään gradua valmiiksi. Pitäisi varmaan opiskella joku lyhyt tutkinto.
Tee kandi valmiiksi.
Itse olen pian viisikymppinen ja tehnyt hajanaisia töitä sieltä kolmekymppisestä alkaen. Minulla on erittäin varakas puoliso ja välillä olenkin ollut kotiäitinä vuosia. Olemme asuneet myös ulkomailla. Katkokset CV:ssä olen aina selittänyt ulkomailla oleskelusta ja että olen ollut kotirouvana. Töitä aina saanut, kun halunnut. Terveydenhuoltoalan yliopistotason hommat.
Nykypäivän työelämässä on aivan normaalia, että on aukkoja cv: ssä. Itselläni iäkkään omaisen hoitaminen, ulkomailla asuminen. Ei nykyään kukaan työnantaja voi olettaa, että hakija on ollut tauottomissa töissä, kuten joskus 50v sitten. Nykypäivän työelämään kuuluu se, että töitä vaihdellaan, pidetään vapaata, asutaan ulkomailla, tehdään mitä huvittaa. Ei tarvitse jumiutua samaan paikkaan tylsistymään loppuiäksi, kuten vanhemmat tekivät.
Joissain asioissa rehellisyys ei kannata. Itse mt-ongelmaisena pitkäaikaistyöttömänä naamioiduin opiskelijaksi ja työllistyin palkattoman harjoittelun kautta CV:tä näyttämättä. Nyt yritän saada pidettyä tämän työpaikan useamman vuoden ajan, sen jälkeen ei ehkä nuo vanhat pitkät työttömyyspätkät ole enää niin kiinnostavia. Tosin on mulla niihin sellainen "tein töitä laskutuspalvelun kautta ja sieltä ei saa työtodistusta"-selitys valmiina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos hakeutuisit johonkin koulutukseen alalle, jossa on työpaikkoja? Oppisopimus olisi hyvä ratkaisu, saisit palkkaa ja valmistuisit ammattiin.
Tämä toimisi myös näyttönä tuleville työnantajille siitä, että sinulla on työhaluja ja osaamista. Kysy lisäneuvoja TE-toimistosta.
Hyvä idea, kiitos! Ap
Hootoalallehan työllistyy varmasti, jos pystyy hoitoalalla työtä tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos hakeutuisit johonkin koulutukseen alalle, jossa on työpaikkoja? Oppisopimus olisi hyvä ratkaisu, saisit palkkaa ja valmistuisit ammattiin.
Tämä toimisi myös näyttönä tuleville työnantajille siitä, että sinulla on työhaluja ja osaamista. Kysy lisäneuvoja TE-toimistosta.
Hyvä idea, kiitos! Ap
Hootoalallehan työllistyy varmasti, jos pystyy hoitoalalla työtä tekemään.
Hoitoala on täyttä paskaa nykyään. Huonosti palkattua, orjatyötä. Kuka siellä jaksaa raataa 3- vuorotöissä, loppuunväsyneenä, huonoissa työyhteisöissä. Omaa elämää ei ole työn jälkeen, kun työ kuluttaa sinut puhki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole ketään joka olisi onnistunut saamaan ihan oikean työpaikan työhistorian aukoista huolimatta?
Minä tavallaan. Kouluttauduin uudestaan sossuksi. Ei työt lopu! Mutta toki se oli vaikeaa eikä kaikille mahdollista rahankaan puolesta.
Miltä alalta vaihdoin sossuksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa olisi parasta, että saisit jäätyä lopulliselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Työllistymisesi alkaa olemaan jo prkeleen vaikeaa, vaikka olisit vielä nuori.
Mutta se työkyvyyttömyyseläkkeelle jääminen ei ole omassa päätösvallassa. Tarvitaan lääkärinlausunto, sekä työpaikka, jossa todetaan työkyvyttömyys ihan käytännössä. Työttömien työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään 90%.
Työkyvyttömyyseläke lasketaan viiden viimeisen vuoden palkasta eli aloittaja saisi eläketta tonnin kuukaudessa.Paljon parempi mennä töihin, jos pystyy. Työstä saa muutakin kuin rahaa, työkavereita jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole ketään joka olisi onnistunut saamaan ihan oikean työpaikan työhistorian aukoista huolimatta?
Minä tavallaan. Kouluttauduin uudestaan sossuksi. Ei työt lopu! Mutta toki se oli vaikeaa eikä kaikille mahdollista rahankaan puolesta.Miltä alalta vaihdoin sossuksi?
vaihdoit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
CV:n aukoilla ei oman kokemukseni mukaan ole juuri merkitystä. Niiden vahingollisuutta liioitellaan vahvasti, luultavasti sellaisten toimesta jotka eivät jostain muusta syystä työllisty. Minulla on cv reikäjuustoa, mutta silti olen saanut käytännössä aina töitä kun olen halunnut. Toki olen korkeakoulutettu ja minulla on aukoista huolimatta oikein hyvä työhistoria. Isompi ongelma ap:lla on se varsinainen osaaminen, tai sen puute, kun ei ilmeisesti ole mitään tutkintoakaan. Korjaisin sen asian ihan ensin.
Hienoa kuulla että ne aukot eivät sinällään ole olleet ongelma. Olet varmasti ihan oikeassa siinä että tarvitsisin tutkinnon, mutta minusta ei ole kyhäämään gradua valmiiksi. Pitäisi varmaan opiskella joku lyhyt tutkinto.
Gradun kirjoittaminen on paljon pienempi työ kuin kuvittelet. Se kannattaa tehdä, ja valita jokin aihe ja toteutus, jolla voit osoittaa osaamistasi. Eli jokin aihe, jossa teet käytännössä myös, vaikka tutkimuksellisesti olisi kevyttä. Tällöin voi työhaastattelussa vastata tähän nojaten ja käyttää luovasti referenssinä.
Jos sinulta kysytään cv:n aukoista, voit vastata, että elämässä on erilaisia vaiheita ja elämäntilanteita, ja sinun kohdallasi ne näkyvät cv:ssä ehkä tavallista enemmän. Sen enempää ei tarvitse selitellä, tuollainen on varsin riittävä vastaus, ja kelpaa hyville tyypeille.
Siis voisitko 53/73 selventää uteliaalle minkä alan työpaikoista oli kyse😆 Varsnkin tämä kiinnostaisi:
-Onko sinulla poikaystävää? Ai ei? No emme sitten palkkaa sinua. +
-Onko sinulla sukulaisia töissä täällä..
Oliko kyseessä miesten vaateliike vai mikä?😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole ketään joka olisi onnistunut saamaan ihan oikean työpaikan työhistorian aukoista huolimatta?
Minä tavallaan. Kouluttauduin uudestaan sossuksi. Ei työt lopu! Mutta toki se oli vaikeaa eikä kaikille mahdollista rahankaan puolesta.
Minä tein saman. Tosin opinnot vielä menossa. Oman alan kesätyön sain harjoittelun jälkeen näyttämättä cv:tä. Ei toki kaikille vaihtoehto mutta kannattaa miettiä voisiko vaihtaa jollekin työvoimapula-alalle. Voisi aloittaa cv:n "alusta"
En valehtelisi mistään. Valheella saatu työpaikka voi päättyä ikävästi siihen että jäät valheesta kiinni. Mielummin rehellisesti kerrot mikä ollut ongelma, eli se terveys ja että taakse jäänyttä ja haluaisit mahdollisuuden tämän työn kautta. Itsellä ei ollut koulutusta( useampi lapsi ja kotona heidän kanssa) ja vasta päälle nelikymppisenä ammattikouluun ja sitä kautta töihin. Tsemppiä sulle. Muista että rehellisyys kannattaa ja sitä arvostava voi sen mahdollisuuden sinulle tarjota
Ei monikaan palkkaa henkilöä jolla on vain pätkätyösuhteita, se kertoo kaiken tarvittavan työnantajan näkökulmasta. Ei kannata uhrata aikaansa henkilöön joka todennäköisesti kohta lopettaa.
Itse paljon rekryjä tehneenä kiinnitän huomiota siihen, jos työpaikka on vaihtunut usein. Siihenkin voi olla monta syytä. Hakemuksen perusteella kokeneista ja yhtenäisen työuran tehneistäkään ei vielä voi paljoa sanoa.
Ei minusta kannata liikaa kertoa menneisyydestä, jos siitä ei erikseen kysytä. Jos kysytään, on parempi olla rehellinen.
Eniten arvostan avointa ja oppimishalukasta asennetta. Mielestäni paljon voi oppia, mutta kaikkein tärkeintä on vastuullinen ja asioihin tarttuva asenne työhön.
Hakemuksia kannattaa tosiaan laittaa runsaasti ĵa kohdistetusti. Joskus kannattaa ajatella "laatikon ulkopuolelta", vaikka työ ei ihan vastaa kaikkia odotuksia. Hyviä tyyppejä tarvitaan aina.
Vierailija kirjoitti:
Et kertonut ikääsi mutta kesken jääneet opinnot ja pätkätyötä silloin tällöin ei kyllä hyvältä kuullosta. Valitettavasti kohdallasi realistisen vaihtoehto lienee palkkatuettu puolenvuoden-vuoden diili kunhan olet oikeutettu palkkatukeen.
Mulla on kaks keskenjäänyttä tutkintoa ja tein palkkatyötä ekan kerran 25-vuotiaana, cv:n mukaan 26-vuotiaana kun meni sukset ristiin tuon toisen paikan kanssa ja en viitsi karhuta työtodistuksia kun oli niin pätkittäinen työ. Nyt oon vakityössä ja palkka melkein 5000 :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin työttömänä kaksikymppisestä yli kolmekymppiseksi. Googletin vuokrafirmat parin kilsan säteellä ja haastattelussa kerroin olleeni sairaana ja että nyt olisin tekemistä vailla.
Siinä se, ei ollut sen monimutkaisempaa. Ja tämä ihan muutama vuosi sitten. Aloitan opiskelut syksyllä.
CV-aukkoja liioitellaan, ihan hassua nykyään kun porukka tuntuu tosissaan ajattelevan että elämä on liki pilalla jos ei pysty "selittämään" jotain vuoden aukkoa ansioluettelossa. Ja vuokrafirman listoille pääsee kunhan pulssi enemmän kuin kymmenen lyöntiä minuutissa.Itse en ollut koskaan työttömänä parikymppisestä kolmikymppiseksi, mutta kun tuli 30 vastaan niin johan alkoi syrjintä ja kieroon katsominen, hyi hyi vanhukset haisee ja sitå rataa.
Maailma on muuttunut neljässäkymmenessä vuodessa, nykyään on ihan normaalia aloittaa se Oikea Työura kolmenkympin jälkeen.
Itse en ollut koskaan työttömänä parikymppisestä kolmikymppiseksi, mutta kun tuli 30 vastaan niin johan alkoi syrjintä ja kieroon katsominen, hyi hyi vanhukset haisee ja sitå rataa.