Eikö työllisyyden kasvu ole ristiriidassa ympäristöystävällisyyden kanssa?

Kyllhän se on!

Monen ihmisen suurin ilmastokuormitus tulee juuri työelämästä mutta tästä ei oikein puhuta koskaan. Loma lentoja ja automatkailua kyllä paheksutaan.

Hys! Ei saa puhua.

Töihin evääksi ostetuista ruokapakkauksista ja pahvimukeista kertyy enemmän jätettä.

Saksalaiset onnistuvat kierrättämään melkein 90% jätteistä ja tekemään niistä uusia tuotteita. Tällä hetkellä näkemäsi pieni muovinpala on joskus ollut neitseellistä öljyä. Esimerkiksi muovia voi kierrättää lukemattomia kertoja jos se on puhdasta eli siinä ei ole maalia tai liimapintoja pakkaustarroista.

Vierailija kirjoitti:

Töihin evääksi ostetuista ruokapakkauksista ja pahvimukeista kertyy enemmän jätettä.

Mielenköyhyyttä jos töissä syö pakattuja eineksiä. Minulla on joka päivä sama ruokarasia töissä mikä oli minulla jo alakoulussa. Työpaikan ruuat teen kotona siinä samalla kuin perheeni ruuatkin. Maksalaatikko on ainoa eines mitä käytän sillointällöin.

Vierailija kirjoitti:

Töihin evääksi ostetuista ruokapakkauksista ja pahvimukeista kertyy enemmän jätettä.

Jaah, no minä lähinnä ajattelen liikkumista työpaikan ja kodin välillä, kaikilla se työpaikka kun ei ole heti nurkan takana.

eri

Ap:n kysymys on hyvä. Harvempi tutkijakaan osaa tai jaksaa tätä asiaa miettiä, vaikka ehdottomasti pitäisi.

Jos meillä olisi käytössä paitsi kuluttamiseen myös työntekoon liittyvä hiilivero, työllisyyden tai työpaikkojen ei tarvitsi olla ristiriidassa ympäristöystävällisyyden kanssa. Nykyinen oikeistohallitus ei tällaista työn "ulkoisvaikutukset" huomioon ottavaa veroa tule kuitenkaan taatusti ottamaan käyttöön. Ehkä sivistuneemmät ihmiset kuitenkin joskus myöhemmin, tai kun ympäristöongelmien kasvu pakottaa sen käyttöönottoon tyhmemmätkin

Keskuspankin digitaalinen raha on tulossa. Raha on ohjelmoitavissa ja rahan pystyy ohjelmoimaan, ettei sillä pysty ostamaan lentomatkoja tai mitään mikä lisää päästöjä. Vanhemmat pystyvät ohjelmoimaan lapsiensa rahat siten ettei niillä voi ostaa karkkia.

Muilla edistyksellisillä toiminoilla on vain taivas rajana. Verot voidaan ottaa suoraan tililtä suoraan kaupan tai palveluksen maksun yhteydessä, lapsen lapsen lastenhoito, jos sitä ei tee ilmaiseksi tai mustikka ämpärillisestä saa verottaja heti maksun ja jne. ja jne. ja jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töihin evääksi ostetuista ruokapakkauksista ja pahvimukeista kertyy enemmän jätettä.

Mielenköyhyyttä jos töissä syö pakattuja eineksiä. Minulla on joka päivä sama ruokarasia töissä mikä oli minulla jo alakoulussa. Työpaikan ruuat teen kotona siinä samalla kuin perheeni ruuatkin. Maksalaatikko on ainoa eines mitä käytän sillointällöin.

Ehkä, mutta nyt puhutaan yleisellä tasolla, ei yksilöistä.

Fakta on, että einesruoalle on valtava kysyntä joka kasvaa jatkuvasti ja yksi merkittävä syy on työssäkäynti (joko niitä ostetaan evääksi tai sitten käytetään kotona, kun ei ole aikaa tai voimia tehdä ruokaa itse). Asian voi havainnoida helposti ihan käymällä kaupassa. Ei niitä tuotteita olisi hyllymetreittäin, mikäli niille ei olisi kysyntää.

Erittäin hyvä aloitus ja on harmillista, että tästä ei saada keskustelua aikaiseksi julkisesti, puhumattakaan siitä, että eduskunta ottaisi asian tosissaan käsittelyyn ja mietintään.

Todella monet työpaikat ovat todellisuudessa äärimmäisen haitallisia, ja olisi huomattavasti parempi, että ihmiset olisivat ennemmin työttöminä kotona työttömyystuella, kuin että heitä ehdoin tahdoin yritettäisiin raahata työmarkkinoilla.

Työpaikat pitäisi ihan aluksi määritellä hyödyllisyys yhteiskunnalle - haitallisuus ympäristölle kaaviolla.

Yhteiskunnalle tärkeissä töissä on ymmärrettävää, että ympäristöhaittoja ei voida välttämättä ottaa täysin huomioon. Mutta vastaavasti yhteiskunnalle turhat työt pitäisi ehdottomasti saada lisäveron piiriin niin, että niiden työnantajat joutuisivat korvausvastuuseen aiheuttamistaan ympäristötuhoista tai ympäristötuhojen edistämisestä.

Muutenkin julkisesta keskustelusta puuttuu täysin se näkökulma, että korkea elintaso tarkoittaa korkeaa kulutusta, ja ainut tapa on alkaa ajaa kulutusta alas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töihin evääksi ostetuista ruokapakkauksista ja pahvimukeista kertyy enemmän jätettä.

Mielenköyhyyttä jos töissä syö pakattuja eineksiä. Minulla on joka päivä sama ruokarasia töissä mikä oli minulla jo alakoulussa. Työpaikan ruuat teen kotona siinä samalla kuin perheeni ruuatkin. Maksalaatikko on ainoa eines mitä käytän sillointällöin.

Ehkä, mutta nyt puhutaan yleisellä tasolla, ei yksilöistä.

Fakta on, että einesruoalle on valtava kysyntä joka kasvaa jatkuvasti ja yksi merkittävä syy on työssäkäynti (joko niitä ostetaan evääksi tai sitten käytetään kotona, kun ei ole aikaa tai voimia tehdä ruokaa itse). Asian voi havainnoida helposti ihan käymällä kaupassa. Ei niitä tuotteita olisi hyllymetreittäin, mikäli niille ei olisi kysyntää.

Aikaa tai voimia ei varmaan joillain ole mutta suurin syy on laiskuus. Tämä näkyy sitten kaikkialla muuallakin. Pihat epäsiistejä siivous tehty sinnepäin. Moni näyttää näin paljon köyhemmätä elämänhallinta kyvyttömänmältä kuin mitä todellisuudessa on.

Kyllä todellakin on. Mutta kun kasvava talous on korkein uskonkappaleemme, jota jopa vihreät ja vasemmistoliitto kumartavat, niin maapallon elinkelvottomaksi muuttuminen on vain sellainen ikävä sivutuote, jolle ei voi mitään.

Ja nykyiselle hallitukselle ei mikään, ei todellakaan mikään, ole maailmassa tai henkilökohtaisessa elämässä tärkeää, paitsi se, että rikkaat rikastuvat lisää kiihtyvällä vauhdilla. Kun mikään ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Erittäin hyvä aloitus ja on harmillista, että tästä ei saada keskustelua aikaiseksi julkisesti, puhumattakaan siitä, että eduskunta ottaisi asian tosissaan käsittelyyn ja mietintään.

Todella monet työpaikat ovat todellisuudessa äärimmäisen haitallisia, ja olisi huomattavasti parempi, että ihmiset olisivat ennemmin työttöminä kotona työttömyystuella, kuin että heitä ehdoin tahdoin yritettäisiin raahata työmarkkinoilla.

Työpaikat pitäisi ihan aluksi määritellä hyödyllisyys yhteiskunnalle - haitallisuus ympäristölle kaaviolla.

Yhteiskunnalle tärkeissä töissä on ymmärrettävää, että ympäristöhaittoja ei voida välttämättä ottaa täysin huomioon. Mutta vastaavasti yhteiskunnalle turhat työt pitäisi ehdottomasti saada lisäveron piiriin niin, että niiden työnantajat joutuisivat korvausvastuuseen aiheuttamistaan ympäristötuhoista tai ympäristötuhojen edistämisestä.

Muutenkin julkisesta keskustelusta puuttuu täysin se näkökulma, että korkea elintaso tarkoittaa korkeaa kulutusta, ja ainut tapa on alkaa ajaa kulutusta alas.

Mutta silloinhan ajettaisi samalla myös elintasoa alas? Kukaan joka on omalla työllään rakentanut elintasonsa ei halua antaa siitä vähääkään pois ja puolustautuvat raivoisasti jos siihen puututaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin hyvä aloitus ja on harmillista, että tästä ei saada keskustelua aikaiseksi julkisesti, puhumattakaan siitä, että eduskunta ottaisi asian tosissaan käsittelyyn ja mietintään.

Todella monet työpaikat ovat todellisuudessa äärimmäisen haitallisia, ja olisi huomattavasti parempi, että ihmiset olisivat ennemmin työttöminä kotona työttömyystuella, kuin että heitä ehdoin tahdoin yritettäisiin raahata työmarkkinoilla.

Työpaikat pitäisi ihan aluksi määritellä hyödyllisyys yhteiskunnalle - haitallisuus ympäristölle kaaviolla.

Yhteiskunnalle tärkeissä töissä on ymmärrettävää, että ympäristöhaittoja ei voida välttämättä ottaa täysin huomioon. Mutta vastaavasti yhteiskunnalle turhat työt pitäisi ehdottomasti saada lisäveron piiriin niin, että niiden työnantajat joutuisivat korvausvastuuseen aiheuttamistaan ympäristötuhoista tai ympäristötuhojen edistämisestä.

Muutenkin julkisesta keskustelusta puuttuu täysin se näkökulma, että korkea elintaso tarkoittaa korkeaa kulutusta, ja ainut tapa on alkaa ajaa kulutusta alas.

Mutta silloinhan ajettaisi samalla myös elintasoa alas? Kukaan joka on omalla työllään rakentanut elintasonsa ei halua antaa siitä vähääkään pois ja puolustautuvat raivoisasti jos siihen puututaan.

Tottakai, ja juuri siksi onkin typerää odottaa, että paljon kuluttavat yhtäkkiä vapaaehtoisesti vähentäisivät kulutustaan ja haluaisivat pelastaa maailman hyvää hyvyyttään.