Lapsiarkea elävät: kuinka "retuperällä" perus arkiaskareesi ovat?
Onko kattoa hipovat tiskivuoret? Ei puhtaita pyykkejä missään? Roskia ei viety ikuisuuksiin ja säilössä parvekkeella?
Mikä tekee arjesta hankalaa? Kertomuksia, vertaistukea?
Kommentit (13)
Ihan hyvin on hallinnassa, oltiin realistisia omien resurssien suhteen ja tehtiin vain yks lapsi, jos on useampi ni mä en enää tuomitse jos vähän kaikki on rempallaan, toi yks antaa jo tarpeeks perspektiiviä siihen kuinka vaikeaa se on.
Vierailija kirjoitti:
Kuvailusi on lasuperheen arkea.
Vai lasupeeheen arkea. Kyllä meillä voi olla mahtavat tiskivuoret keittiössä ja kaapissa vain valmisruokaa. Pyykit valtavana puhtaana vuorena korissa ja eteinen kuorrutettu kenkien sekamelskalla. Väittäisin että aika kaukana lasuperheestä ollaan tästä huolimatta.
Kaikki ovat puhtaita ja vaatteet ovat puhtaita, harrastamme yhdessä ja erikseen, mahat on täynnä ja koulu sujuu lapsilla hyvin, luemme lapsille ja lapsemme lukevat, viihdymme yhdessä ja aina joskus jopa siivoamme.
Tavaraa on aivan helkutisti. Meitä asuu viisihenkinen perhe kolmiossa. Pitäisi etsiä isompaa, mutta ensin pitäisi saada vähennettyä ryönää, ennen kuin tohtisi edes kutsua kiinteistönvälittäjää arvioimaan.
Muuten menee ihan ok, ruoat ja liikunnat perheessä kohdillaan. Mutta eipä sitä töiden ohessa muuta ehdi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvailusi on lasuperheen arkea.
Vai lasupeeheen arkea. Kyllä meillä voi olla mahtavat tiskivuoret keittiössä ja kaapissa vain valmisruokaa. Pyykit valtavana puhtaana vuorena korissa ja eteinen kuorrutettu kenkien sekamelskalla. Väittäisin että aika kaukana lasuperheestä ollaan tästä huolimatta.
Kaikki ovat puhtaita ja vaatteet ovat puhtaita, harrastamme yhdessä ja erikseen, mahat on täynnä ja koulu sujuu lapsilla hyvin, luemme lapsille ja lapsemme lukevat, viihdymme yhdessä ja aina joskus jopa siivoamme.
Anneli A:ko siellä kirjoittelee?
Lähes kaikki on tiptop, koska pakenen puuhaamalla ahdistustani ja unettomuutta. Jos en puuhaa, olen illalla liian virkeä, jolloin vanha ptsd saa vallan. Sopiva uupumus takaa nopean nukahtamisen ja sikeän unen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvailusi on lasuperheen arkea.
Vai lasupeeheen arkea. Kyllä meillä voi olla mahtavat tiskivuoret keittiössä ja kaapissa vain valmisruokaa. Pyykit valtavana puhtaana vuorena korissa ja eteinen kuorrutettu kenkien sekamelskalla. Väittäisin että aika kaukana lasuperheestä ollaan tästä huolimatta.
Kaikki ovat puhtaita ja vaatteet ovat puhtaita, harrastamme yhdessä ja erikseen, mahat on täynnä ja koulu sujuu lapsilla hyvin, luemme lapsille ja lapsemme lukevat, viihdymme yhdessä ja aina joskus jopa siivoamme.
Ei ole normaalia tuo kuvaamasi.
Pyykit menee välillä suoraan pyykkitelineeltä päälle, kun ei ehdi viikata kaappiin.
Siivousta helpottaa kerran kuukaudessa käyvä siivooja. Onpa ainakin kerran kuussa pesty kylpyhuone ja vessa kunnolla.
Ruoka tehdään itse. Se homma toimii vaikka välillä tekee tiukkaa aikataulullisesti.
Wtf, no ei kyllä ole tuollaista meillä eikä kenelläkään lapsen kavereista, sen mitä olen etuovelta kurkkinut.
Jos joku asia pitäisi saada meillä paremmalle tolalle, niin se olisi kaupassa käynti. Nyt puoliso käy suunnittelematta kaupassa lähes joka päivä. Ulkoa yrittää muistella, mitä tarvitaan ja joka päivä joku on loppu, kun kaupassa ei käydä ajatuksen kanssa suunnitellen. Ei millään tajua, että jos edes yritettäisiin kerran tai kaksi viikossa käydä kaupassa, niin ne oho tää on loppu ja tätä ei oo -tapaukset vähenee, kun kauppareissut on mietitty ja suunniteltu.
Vierailija kirjoitti:
Wtf, no ei kyllä ole tuollaista meillä eikä kenelläkään lapsen kavereista, sen mitä olen etuovelta kurkkinut.
Jos joku asia pitäisi saada meillä paremmalle tolalle, niin se olisi kaupassa käynti. Nyt puoliso käy suunnittelematta kaupassa lähes joka päivä. Ulkoa yrittää muistella, mitä tarvitaan ja joka päivä joku on loppu, kun kaupassa ei käydä ajatuksen kanssa suunnitellen. Ei millään tajua, että jos edes yritettäisiin kerran tai kaksi viikossa käydä kaupassa, niin ne oho tää on loppu ja tätä ei oo -tapaukset vähenee, kun kauppareissut on mietitty ja suunniteltu.
Eikö tähän ole helppo ratkaisu? Sinä ryhdyt hoitamaan kauppareissut ja ostat kerralla kaiken tarvittavan koko viikoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvailusi on lasuperheen arkea.
Vai lasupeeheen arkea. Kyllä meillä voi olla mahtavat tiskivuoret keittiössä ja kaapissa vain valmisruokaa. Pyykit valtavana puhtaana vuorena korissa ja eteinen kuorrutettu kenkien sekamelskalla. Väittäisin että aika kaukana lasuperheestä ollaan tästä huolimatta.
Kaikki ovat puhtaita ja vaatteet ovat puhtaita, harrastamme yhdessä ja erikseen, mahat on täynnä ja koulu sujuu lapsilla hyvin, luemme lapsille ja lapsemme lukevat, viihdymme yhdessä ja aina joskus jopa siivoamme.Ei ole normaalia tuo kuvaamasi.
Meillä se on kyllä ihan normaalia. Tunnin pyöritys ja koko talo on siinä kunnossa, että voisi lasutantankin kutsua tai vaikka pitää kahvikekkerit. Kerrohan sinä omasta normaalistasi niin minä määrittelen sitten onko normaalia vai ei.
Ei ole tiski- tai pyykkivuoria. Miksi olisi? Onko noiden hommien hoitaminen jotenkin helpompaa, jos kasaa eka vuoren? Koneet pyörivät päivittäin, joskus useita kertojakin päivässä. Tiskikoneen tyhjennän ruokaa laittaessa ja pyykit viikkaan telkkaa katsellen.
Ymmärrän, ettei kaikilla ole koneita, mutta silloin vuorten kerääminen tuntuu erityisen tyhmältä.
Saa myös kertoa jos tällaisia haasteita ei ole: mitkä hommat hoituu?