Miksi työhaastattelussa ei voi vastata "henkilökohtainen syy" jos vaihtaa työpaikkaa?

Työnantajan voin palkata henkilön, jota on kiusattu yhdessä työpaikassa. Jos joka paikassa kiusataan, en palkkaa, sillä vaikeuksia tiedossa. Jotkut työntekijät tuntevat olevansa työpaikkakiusattuja, jos heitä pyytää tekemään työt, joihin heidät on palkattu.

Vierailija kirjoitti:

Irtisanomiseen ja irtisanoutumiseen riittää pian asiallinen syy.

Ikävä kyllä, ei taidakaan riittää. Se asia ei ollutkaan niin suoraviivainen.

Miksi pitää kierrellä ja kaarrella. Vaihdan työpaikkaa. Koska haen uusia kuvioita, haluan kehittyä ja oppia uutta. Edellisen työpaikkani tiimit on nähty miksi niistä pitäisi mainita haastattelussa.

Vaikka siellä on ollut mitä on. Haastattelussa olet ventovieras ihminen joka haluaa tehdä vaikutuksen ja pääsyä töihin. Edellisen työpaikan ongelmiin vetoaminen jättää tahran. Niihin voi vedoa vain maininnalla, etten kehity siellä eteenpäin.

"Vanha paikka on jo niin nähty."

Vierailija kirjoitti:

Jos työntekijä ei ole halukas kertomaan työpaikan vaihtohalun motiiveista, on lähes varmaa että asiaan liittyy jotain sellaista joka ei kestä päivänvaloa. Esimerkiksi työpaikkakiusaamisesta kannattaa todellakin puhua suoraan koska sittenhän uusi työnantaja voi ottaa asiaan suoraan kantaa ja kertoa että heillä ei sellaista esiinny.

Heh ja sitten heräsit. Voin sanoa, että työnantajista 99% pitää kiusattua työntekijää ongelmana. Missä ihme satumaailmassa te ihmiset elätte. Älä ikinä puhu työnantajalle totta. Ei työnantajakaan ole sinua kohtaan ikinä rehellinen.

Vastaat ihan mitä haluat. Tyhmä aloitus.

Sanoin suoraan että uusi pomo on täysi mulkku. Pääsin uuteen paikkaan, palkka hiukan nousi ja työilmapiiri kohentui, työmatka piteni 7km. Nyt 26km.

Vierailija kirjoitti:

Jos et kestä kysymyksiä, niin en palkkaa sinua. Piste.

Veemäinen linja taitaa jatkua kun erehtyy tulla palkatuksi. Varmaan aika hiljaista sulla siellä. Pidä toi.

Miksi ei voisi vastata? Eihän mikään estä haistattelemasta haastattelijalle tai menemästä koko haastatteluunkaan. Toki haastattelun tarkoituksena on useimmiten työpaikan saaminen tai ainakin hakeminen, ja siihen kaikki kolme strategiaa sopivat lähes yhtä huonosti.

Henkilökohtaisella syyllä tässä ilmeisesti tarkoitetaan siihen vetoamista, että siitä ei saa kysyä lisää koska asianomainen ei halua puhua siitä enempää, ja lain mukaan henkilökohtaisista asioista ei tarvitse kertoa. Useimmat ihmiset kuitenkin osaavat tuollaisten kysymyksen kohdatessaan valehdella edes auttavasti, joten henkilökohtainen syy kuulostaa haastattelijan korvissa vähintäänkin päihderiippuvuutelta tai mielenterveysongelmalta. Voihan se ollakin tuota jälkimmäistä, jos pienikin valkoinen valhe on niin vaikeaa sanoa. Totuuden torvet eivät oikein pärjää nykyaikaisissa työyhteisöissä.

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi työpaikkakiusaamisesta kannattaa todellakin puhua

Heh ja sitten heräsit. Voin sanoa, että työnantajista 99% pitää kiusattua työntekijää ongelmana. Missä ihme satumaailmassa te ihmiset elätte. Älä ikinä puhu työnantajalle totta. Ei työnantajakaan ole sinua kohtaan ikinä rehellinen.

Pahimmillaan kiusattu työntekijä näkee ja kuulee omiaan ja pitää kiusaamisena jo sitä kun joku kysyy kuulumisia tai katsoo liian pitkään. Palkkaisitko itse tämmöisen ylläripylläririskin? Eroon siitä kun ei Suomessa pääse ilman korvauksia, koska lait.

Sitten on oikeasti kiusattuja ihmisiä joilla menee uudessa työpaikassa ihan hyvin. He ovat älynneet olla hiljaa taustastaan ja päässeet järkevinä töihin.

Työhaastattelu on aina myyntiä. Siinä työntekijä myy omaa työsuoritustaan ja työnantaja työtehtävää. Ikinä ei kannata haukkua edellistä työnantajaa tai työntekijää mutta ei tietenkään kannata valehdella.

Esimerkiksi tuo, miksi vaihdat työpaikkaa ja syynä on ikävä työyhteisö. Haluat päästä kehittämään osaamistasi työyhteisön tuella. Jos tulee lisäkysymyksiä, niin voit sanoa, että aiemmassa työpaikassa keskityttiin enemmän omaan toimintaan ja haluaisit työssäsi olla osa aktiivista työyhteisöä, jossa toisia autetaan suoriutumaan paremmin. Aina kannattaa miettiä, miten vastaus vaikuttaa sinun työskentelyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hölmöä edes kysyä, miksi vaihtaa työpaikaa, kun siihen ei kuitenkaan haluta rehellistä vastausta. 

Tämän kysymyksen tarkoitus lienee lähinnä etsiä joukosta sellaiset joita ei missään nimessä kannata palkata. Osa kun saattaa avautua hyvinkin rehellisesti esimerkiksi ongelmistaan entisen työnantajan kanssa. Myös sellainen kysymys on ainakin itselleni todella tärkeää että Saako soittaa nykyiselle työnantajalle. Jos ei saa, niin todennäköisesti entisellä työpaikalla on jotain jota työntekijä ei halua uudelle potentiaaliselle kertoa.

Oikeassa todellisuudessa syy sille, ettei saa soittaa on todennäköisimmin se, että sillä entisellä työnantajalla on parempaakin tekemistä kuin osallistua poistuneen/poistuvan työntekijän rekrytointiprosessiin. Tämä etenkin silloin, jos työntekijä on irtisanottu. 

Tällaisista tilanteista ei ole kuitenkaan työntekijän intresseissä kieltää soittamista. On täysin entisen työnantajan asia että vastaako hän puhelimeen. Voihan olla että varsinkin samalla paikkakunnalla saman alan yritysten johtohenkilöstö tuntee toisensa hyvinkin ja saattaa olla hyvissäkin keskusteluväleissä, jopa entisiä työkavereita tai opiskelukavereita.

Sinulla ei ole mitään oikeutta juoruta työhaastattelussa puhutuista asioista ulkopuoliselle, vaikka miten olisi hyväveliverkostoasi. 

Oikeus kysyä syntyy nimenomaan siitä, että työntekijä itse antaa luvan. Jos ei anna niin silloin ei tietenkään kysytä, mutta ei myöskään välttämättä palkata.

Vierailija kirjoitti:

Irtisanomiseen ja irtisanoutumiseen riittää pian asiallinen syy.

Ei siihen ole muuta aiemminkaan tarvittu, varsinkaan koeajalla irtisanomiseen. Puoliso haki aikoinaan lomautuksen ajaksi uutta työtä ja pääsikin yhteen firmaan. Sopivat, että palkka on koeajan aikana vähän pienempi mutta nousee heti koeajan jälkeen. Kas, viimeisenä koeajan työpäivänä hänet irtisanottiin, koska häneltä puuttui lisäpätevyys asiassa x ja työnantaja halusi laajentaa työn toimenkuvaa (näin ilmoitti syyksi työkkäriin, johon piti tehdä ilmoitus). Seuraavana päivänä siihen palkattiin uusi koeaikalainen pienellä palkalla. Myöhemmin puoliso kuuli, että tämä työnantaja on pyörittänyt samaa systeemiä vuosikaudet, irtisanoo aina päivää ennen kuin on tarkoitus palkan nousta. Onneksi puoliso löysi sitten toisaalta hyvän työpaikan.