Lue keskustelun säännöt.
Mitä vaaditaan, että pääsee lääkikseen?
24.07.2023 |
Tuttu pääsi vasta neljännellä kerralla. Lukion päästötodistus oli 9,5, ja oli pitkät matikat ja fysiikat.
Toisella tutulla on 7 laudatoria. Mutta koska ei ollut oikeita aineita, kuten sitä pitkää matikkaa, Niin ei päässyt.
Sitten lehdestä lukee lähihoitajista ja merkonomeista, jotka pääsevät sisään.
Mikä on the juttu, jolla sinne pääsee sisään?
(Ja ennenkuin joku lähtee haukkumaan, niin ei, en ole pyrkimässä)
Kommentit (66)
Ei sinne lukion päästötodistuksen keskiarvolla haeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun poikani pääsi varasijalta todistushaussa Kuopioon.
Pitkä matematiikka:L
Fysiikka: L
Kemia: L
Äidinkieli: M
Englanti: E
Viime vuonna sisään päästäkeen piti olla 5 xL ja yksi pienipisteinen aine sai olla E. Lyhyellä matikalla ei mahdollisuuksia, vaikka kaikki 6 ainetta olisivat olleet älliä. Opiskelemaan pyritään saamaan niin tasokasta porukkaa, että he myös valmistuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan ekalla kerralla tosi hyvällä yo-todistuksella ja muuten tosi hyvällä pääsykoetuloksella.
Mutta mitä niissä pääsykokeissa on tärkeää?
Tuo eka esimerkkini oli jo lapsesta asti tähdännyt lääkäriksi. Koko koulu oli suunniteltu sitä varten. Mitä ihmettä siellä vaaditaan, jos tuo ei riitä?
Pääsykoetehtävät ovat paljon vaikeampia kuin mikään lukiossa eteen tullut biologian, kemian ja fysiikan tehtävä. Arvioi itse:
https://www.laaketieteelliset.fi/site/files/2023_valintakoe_FI.pdf
Aikamoinen määrä tehtäviä viidessä tunnissa. Ehtiiköhän joku tehdä ne kaikki.
Tuolla on laskuri, jolla voi helposti laskea todistusvalintapisteitä.
https://www.laakisvalmennus.fi/laaketieteellisen-todistusvalinta/laaket…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aptaas tässä.
Siis eikö kokeeseen ole pääsykoekirjallisuutta? Perustuuko nuo kaikki lukion oppimäärään? Ei voi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aptaas tässä.
Siis eikö kokeeseen ole pääsykoekirjallisuutta? Perustuuko nuo kaikki lukion oppimäärään? Ei voi
Joo.
Koe perustuu siihen, että osaa erinomaisesti lukion biologian, kemian ja fysiikan kurssit sekä omaa sujuvan laskurutiinin. Tehtävät ovat monialaisia ja soveltamistaitoja edellyttäviä. Vastaavia ei ole lukiossa, eikä suoraan missään oppikirjassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aptaas tässä.
Siis eikö kokeeseen ole pääsykoekirjallisuutta? Perustuuko nuo kaikki lukion oppimäärään? Ei voiJoo.
No nyt ymmärrän paremmin. Ajattelin, että on pääsykoekirja, joka pitää lukea. Jos sen opettelee ulkoa, niin miksi ei pääsisi sisään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsykoe onkin sitten se vaativin osuus lääketieteen lisensiaatin tutkinnossa. Varsinainen opiskelu on helpompaa. Vaikeampaa on edessä taas erikoistumisvaiheessa, väitöskirjaa tehdessä ja etenkin dosentuurin julkaisuja kirjoittaessa. Kaikkein vaikeinta on työelämässä, kun on kiire, resursseja on niukasti eikä kaikkia voi parantaa, vaan aina joku kuolee tai sairastuu kroonisesti.
Älykkyydellä. Älyä joko on tai ei ole. Ne joilla on älyä, pääsevät. Nuo lähihoitajat jotka pääsee lääkkikseen, ovat keskivertoa älykkäämpiä ja olisivat voineet lukiossa kirjoittaa ällät jos olisivat valinneet lukion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa harkita myös ulkomailla opiskelua. Se tietysti vaatii enemmän rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aptaas tässä.
Siis eikö kokeeseen ole pääsykoekirjallisuutta? Perustuuko nuo kaikki lukion oppimäärään? Ei voiJoo.
No nyt ymmärrän paremmin. Ajattelin, että on pääsykoekirja, joka pitää lukea. Jos sen opettelee ulkoa, niin miksi ei pääsisi sisään.
Ap
Et sä voi olla noin tyhmä. Tänä vuonna hakijoita Helsingin lääkikseen yli 3000, paikkoja Jos hakijoita on 10 000 ja paikkoja 100, ne kaikki ei voi päästä sisään. Vaikka osaisivat kirjan ulkoa.
Nykyään ei muutenkaan ei suosita ulkoalukua vaan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista.
Ruotsinkieliselle puolelle ei kummoisia vaadita. Kunhan saat jotain rustattua paperiin, niin pääset opiskelemaan kiintiölääkäriksi vähäisellä älyllä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa harkita myös ulkomailla opiskelua. Se tietysti vaatii enemmän rahaa.
Myös ulkomaille on tiukat pääsykokeet. Ulkomailla itse opiskelu on vaikeampaa. Vieras maa, vieras kieli, ja ainakin Baltiassa hyvin tiukat opettajat.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliselle puolelle ei kummoisia vaadita. Kunhan saat jotain rustattua paperiin, niin pääset opiskelemaan kiintiölääkäriksi vähäisellä älyllä.
Näinkö sinä sinne pääsit? Vai mistä tiedät? Kunhan öyhötät!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan ekalla kerralla tosi hyvällä yo-todistuksella ja muuten tosi hyvällä pääsykoetuloksella.
Mutta mitä niissä pääsykokeissa on tärkeää?
Tuo eka esimerkkini oli jo lapsesta asti tähdännyt lääkäriksi. Koko koulu oli suunniteltu sitä varten. Mitä ihmettä siellä vaaditaan, jos tuo ei riitä?
Pääsykoetehtävät ovat paljon vaikeampia kuin mikään lukiossa eteen tullut biologian, kemian ja fysiikan tehtävä. Arvioi itse:
https://www.laaketieteelliset.fi/site/files/2023_valintakoe_FI.pdf
Katsoin näin sähköinsinöörinä tuon kokeen läpi.
Näin kylmiltään saisin varmaan fysiikan osiosta 70p, kemiasta 40p ja biologiasta 15p.
Ei aivan mahdoton lähtökohta, mutta varsinkin biologiaa olisi treenattava paljon. Löytyykö näihin suoraan valmentavia oppimateriaaleja?
Enemmänkin älyä, ja hyviä hoksottimia.
Pelkällä viisaudella ei lääkärin hommissa pärjää.
Täytyy olla älykäs, nopea käsityskyky ja valmius tarvittaessa pikaiseenkin päätöksiin tekoihin.
On oltava myös fyysisiä taitoja, näppärät kädet ja sormet tutkimuksiin.
Ajattele tilannetta, kun jokaisen vasta valmistuneen lääkärin on toimittava pakollisena n. vuosi terveyskeskuslääkärinä:
Niin maaseudulla tk-lääkärille tulee ensiapuun, valtavan moottorisahalla saadun vuotavan kanssa henkilö. On osattava hillitä vuoto ja tilattava eli neuloa haava kiinni.
Ja yksin. Ei ole kollegoja, joilta apua pyytää. Ja tää on vain yksi esimerkki, mihin kaikkeen, kokemattomat, vastavalmistuneet lääkärit, täysin yksin joutuvat. Puhumattakaan sydän-aivoinfrakteista ym.
Maaseudulla kun lähimpään keskussairaalaan on aina lähes 100.km, ja kuitenkin vähintään n.60 km.
Siis jotta lääkäriksi opiskelevalla on oltava nopea käsityskyky, virkeä äly ja hyvät fyysiset kyvyt tutkia potilas ulkoisesti ja sisäisesti