Lue keskustelun säännöt.
Mitä vaaditaan, että pääsee lääkikseen?
24.07.2023 |
Tuttu pääsi vasta neljännellä kerralla. Lukion päästötodistus oli 9,5, ja oli pitkät matikat ja fysiikat.
Toisella tutulla on 7 laudatoria. Mutta koska ei ollut oikeita aineita, kuten sitä pitkää matikkaa, Niin ei päässyt.
Sitten lehdestä lukee lähihoitajista ja merkonomeista, jotka pääsevät sisään.
Mikä on the juttu, jolla sinne pääsee sisään?
(Ja ennenkuin joku lähtee haukkumaan, niin ei, en ole pyrkimässä)
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliselle puolelle ei kummoisia vaadita. Kunhan saat jotain rustattua paperiin, niin pääset opiskelemaan kiintiölääkäriksi vähäisellä älyllä.
Helsingin yliopiston ruotsinkielisen lääkiksen sisäänpääsyprosentti tänä vuonna 7,7%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan ekalla kerralla tosi hyvällä yo-todistuksella ja muuten tosi hyvällä pääsykoetuloksella.
Mutta mitä niissä pääsykokeissa on tärkeää?
Tuo eka esimerkkini oli jo lapsesta asti tähdännyt lääkäriksi. Koko koulu oli suunniteltu sitä varten. Mitä ihmettä siellä vaaditaan, jos tuo ei riitä?
Pääsykoetehtävät ovat paljon vaikeampia kuin mikään lukiossa eteen tullut biologian, kemian ja fysiikan tehtävä. Arvioi itse:
https://www.laaketieteelliset.fi/site/files/2023_valintakoe_FI.pdf
Katsoin näin sähköinsinöörinä tuon kokeen läpi.
Näin kylmiltään saisin varmaan fysiikan osiosta 70p, kemiasta 40p ja biologiasta 15p.
Ei aivan mahdoton lähtökohta, mutta varsinkin biologiaa olisi treenattava paljon. Löytyykö näihin suoraan valmentavia oppimateriaaleja?
Rahalla ainakin saa, ne pääsykoevalmennukset tosin myydään könttänä. Pelkkää biologiaa ei taida pysyä ostamaan, noihin paketteihin kuuluu paljon tehtäviä ja useita harjoituskokeita. Ja kallista on.
Nykyään sentään järkevämpää että aineistona on lukion oppimäärä. Silloin kun itse olin lukioiässä lääkikseen piti lukea joku 600-sivuinen Galenos eikä silloin ollut todistusvalintaa.
Millainen lääkäri tuostakin oikeasti tulisi, kun väkisin yrittää päästä sisään vaikka rahkeet ei selvästikään riitä.
Olen valmistunut lääkäriksi 30 vuotta sitten ja sittemmin kliinisen alan erikoislääkäriksi. Kokemukseni mukaan varsinaisella matematiikalla on lääketieteen opintosisältöjen ymmärtämisen kanssa hyvin vähän tai ei mitään yhteyttä. Edes lukiotason matematiikka on vain pieni aputaito joissain yhteyksissä.
Vierailija kirjoitti:
Millainen lääkäri tuostakin oikeasti tulisi, kun väkisin yrittää päästä sisään vaikka rahkeet ei selvästikään riitä.
Mistäs sinä sen tiedät, riittääkö vai ei? Voi hyvin olla pienillä varasijoilla ja jäädä niukin naukin rannalle. Pääsykoe ei sinällään kerro mistään muusta kuin oikeiden vastausten määrästä verrattuna muihin. Niissä on tarkoituksella kompakysymyksiä jotta saadaan eroja hakijoiden välille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkyydellä. Älyä joko on tai ei ole. Ne joilla on älyä, pääsevät. Nuo lähihoitajat jotka pääsee lääkkikseen, ovat keskivertoa älykkäämpiä ja olisivat voineet lukiossa kirjoittaa ällät jos olisivat valinneet lukion.
Jos on älyä, kurinalaisuutta ja painensietokykyä, pääsee lääkikseen. Jos joku noista uupuu, ei olekaan enää helppoa. Jos pelkkä äly ratkaisisi, valinnassa voitaisiin käyttää vaan suoraan älykkyystestiä. Kuitenkin siellä lääkiksessä ymmärretään se, että pelkkä äly ei vielä anna edellytyksiä alalle.
Ihan perusheppuja siellä on. Motivaatio ja perusälykkyys vie pitkälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaaditaan älliä, älliä ja vielä älliä.
Matikkaa ei tarvi lääkikseen.
Tuttuni lapsi yritti 3 kertaa ja lopulta hakeutui hammaslääketieteelliseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matikkaa ei tarvi lääkikseen.
Tuttuni lapsi yritti 3 kertaa ja lopulta hakeutui hammaslääketieteelliseen.
Lisään, että hän on 6 ällän ylioppilas. Ei vaan päässyt millään sisään.
6 ällää , joissa pitkä matikka, fysiikka ja kemia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä lääkiksestä. Itse pääsin Hkin alalle, jonne sisäänpääsyprosentti 5. Motivaatio, ja asiaan perehtyneisyys auttoi.
Kehitysmaalainen pääsee ilman mitään todistuksia ja koetta, tämä Tampereen tapaus esimerkiksi, joka on 22 vuotta käynyt lääkistä veronmaksajan kustannuksella ja nyt syyttää r-ssismia, kun ei pääse tenteistä läpi.
-Haluaisitko omaksi lääkäriksi tällaisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli 5 ällää ja pitkästä matikasta M. En päässyt ekalla kerralla, joten menin ulkomaille opiskelmaan.
Ei riitä vain matikan ja fysiikan ym. mekaaninen osaaminen / ulkoa oppiminen vaan pitää osata myös soveltaa ja ymmärtää laajoja kokonaisuuksia.
Kovempien alojen pääsykokeissa (lääketiede ja tekniikan ala) pitäisi ymmärtää matemaattista ja fysiikkaan liittyvää ajattelua ja mallintamista. Ulkoaopetellut kaavat ei riitä. Pitää osata soveltaa ja älytä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Kehitysmaalainen pääsee ilman mitään todistuksia ja koetta, tämä Tampereen tapaus esimerkiksi, joka on 22 vuotta käynyt lääkistä veronmaksajan kustannuksella ja nyt syyttää r-ssismia, kun ei pääse tenteistä läpi.
-Haluaisitko omaksi lääkäriksi tällaisen?
Onko linkkiä. Miten on saanut opiskella noin kauan. Lääkis on hyvin tiivistä ja kurssimuotoista. Ei voi tehdä omaan tahtiin.
Näköjään samalla kokeella eläinlääketieteelliseen, luulin että niillä oma koe.
Jaksaa istua ja lukea monta tuntia päivässä, mot8vaayio
Ei välttämättä suoraan olekaan, mutta asioiden pohjimmainen omaksuminen vaatii syvää teoreettista osaamista. Moni fysikaalinen ilmiö selittyy puhtaasti matematiikalla, joka on vaativaa. Ei tietenkään tarvitse olla fyysikko tai matemaatikko, mutta ihan lukiomatikalla ei saa kaikkea irti.