Äitini paapoo siskoani

Juurikin noin, kuten ylhäällä on mainittu!

Narsistisella vanhemmalla on AINA joku, jota pidetään lieassa - tavalla tai toisella.

Ulospäin se voi näyttää suosimiselta, mutta se tuhoaa uhrin henkisesti.

Tässä tapauksessa ei ap:n sisar ole päässyt narsistista irti, vaikka ikää on yli 30:(

Ap:n osa on parempi - kaikesta huolimatta.

Ja ne lapsenlapset kannattaa tosiaan pitää kaukana isovanhemmista.

Tuo oli muuten hyvä huomio tuo narsismi. Samoin se, että narsisti näkee huolen kateutena. Eli jos ap sanoo äidilleen että paapot e siskon elämän pilalle, niin hän  todella aidosti uskoo sinun olevan kateellinen. Voi käydä niin, että sanominen vai lisää tuota paapomista, millä hän haluaa näyttää että katso sisko saa tämän ja tuon, sinäkin voisit saada jos et olisi tuollainen ..tuollainen tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että sellainen ette ole millainen äitisi tahtoo  eli narussa vietävä. Narsismiin kuulu halu tehdä itsensä korvaamattomaksi jollekin. Ei näitä taida saada mitenkään uskomaan, että heidän toimintatapansa on väärä, koska he saavat siitä tyydytystä että joku on riippuvainen heistä.  T. pätevä kyökkipsykologi. 

Jopa omat sisarukset ovat kateellisia sille sisarukselle jolla menee huonommin, aika surullista. Suomalaiset ovat kauhean kateellista kansaa, etenkin ns keskiluokka. Kadehditaan köyhiä ja sairaita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös tuo ole äitisi ja siskosi välinen asia.

Tietysti. Mutta sääliksi käy äitiä kun häntä viedään kun pässiä narussa. Suostuu kaikkeen mitä sisko haluaa. Vasta sisko keksi haluta koiran ja äitihän sen maksoi vaikka kukaan ei sitä minulle myöntänyt. Sitten äiti aika usein valittaa kun rahat on loppu, mistähän johtuu..

Ap

No sinulla meneekin ilmeisesti hyvin ja on varaa tarvittaessa itse ostaa koira. Oletko tosiaan kateellinen päihdeongelmaiselle, joka ei ole koskaan edes ollut töissä? Voin itse pysyvällä eläkkeellä olevana (mt-syyt) kertoa että tällainen elämä on aika paskaa ja ainoat ilot elämässä ovat herkut ja se, että joskus näkee vanhempia. Syrjäytyneen elämästä et selkeästi mitään ymmärrä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitisi voi kokea ap, että siskosi tarvitsee syystä tai toisesta enemmän tukea kuin sinä. Ole onnellinen siitä, että olet suhteessa vanhempiisi tasavertaisempi aikuinen kuin siskosi. Voi olla, että siskosi pääsee irti vanhemmista vasta näiden kuoltua.

Joo näin se varmasti tulee olemaan. Tai epäilen että siskon elämä lähtee alamäkeä ja rajusti siinä vaiheessa kun vanhemmat kuolee. Ei tule pärjäämään omillaan, ei ole koskaan tähän mennessäkään pärjännyt.

Ap

Kuulostaa siltä että olet vahingoniloinen siitä ajatuksesta että siskos ei tule pärjäämään omillaan. Ja katkera siitä että hän on saanut huomiota vanhemmiltasi enemmän kuin sinä.

Olen huomannut, että terveet ja työkykyiset ovat valtavan kateellisia syrjäytyneille ja pitkäaikaissairaille.

Puutu asiaan .Äidin ja sinun keskeinen keskustelu .Ota ylös että siskosi tulee sairastumaan kun syö liikaa. Ja kuka sitten hoitaa tytön?

Minä sanoin äidilleni tuollaisesta tavasta sitoa pikkusiskoni.

Helvettihän siitä repesi.

Älä sano mitään, vetäydy perheinesi ja pidä huoli että lapsesi eivät koskaan ole vanhempiesi kanssa yksin tai muuten vaikutusten alaisia. Mieluiten joulukortin tasolla yhteydenpito.

Se on oikein. Äiti on hyvä ihminen. En tiedä kyllä miksi auto on käytössä siskolla. Ehkä on ollut vaikea löytää sopivaa paikkaa, osalla esteitä terveydessä. Ehkä ajan myötä selkeytyy, anna muiden elää elämäänsä ja olla onnellisia sen ajan kuin on. Kesällä on grilliruokia joillakin. Hylkääminen ei olisi äidiltä hyvä ratkaisu, ei se kenenkään vointia paranna. Moni hylännyt nuoret mm ja huonosti käynyt. Elä omaa elämääsi ja kysy jos tarvitset itse jotain.

Vierailija kirjoitti:

Minä sanoin äidilleni tuollaisesta tavasta sitoa pikkusiskoni.

Helvettihän siitä repesi.

Älä sano mitään, vetäydy perheinesi ja pidä huoli että lapsesi eivät koskaan ole vanhempiesi kanssa yksin tai muuten vaikutusten alaisia. Mieluiten joulukortin tasolla yhteydenpito.

Ehkei kaikilla ole tarkoitus sitoa. Osalla voi olla hankala side. Mutta jos ei ihmisillä ole muuta turvaa kuin sukulainen tai läheinen.

Päihdeongelmat (myös ruokariippuvuus), oppimisvaikeudet, kesken jääneet koulut. Kyllä tuo vahvasti kuulostaisi siltä, että jotain nepsy-ongelmaa voisi olla taustalla. Tytöillähän ne  kovin usein jää diagnosoimatta.

Pidätkö siskostasi ihmisenä? Tunnetko häntä edes? Vietättekö aikaa yhdessä ilman vanhempien läsnäoloa? Jos ette, voisitko harkita lähentyväsi hänen kanssaan ja sitä kautta hellästi tuuppia itsenäisempään elämään ja kenties lääkäriinkin.

Valitettavasti tekstistäsi kuitenkin paistaa läpi hienoinen halveksunta siskoasi kohtaan. Hän on kuitenkin selvinnyt sellaisista haasteista, joita et itse välttämättä pysty kuvittelemaankaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos jotain positiivista haetaan niin onneksi äitini on täydellinen esimerkki siitä kuinka en koskaan halua toimia omien lasteni kohdalla.

Ap

Vanhemmat kohtelevat aina lapsiaan epätasa-arvoisesti tai useimmiten, koska lapsi saa erilaiset pelikortit elämäänsä jo syntymähetkellä, halusimme sitä tai emme. Joku lapsi tarvitsee tukea ja huomiota enemmän, kun toinen lapsi itsestään kasvaa itsenäinen, menestyy koulussa, työelämässä, sosiaalisuhteissa jne. Ne ovat ne geenit, jotka jokaisella erilaiset.

Meillä on ollut vastaava ap:n kuvaama tilanne. Ei noin pahana kylläkään. Minä olen ollit se sisko jota jeesattu.

Pakko sanoa diagnoosista että sen sain hiukan alle kolmekymppisenä. Add. Tiedän että löytyy muutakin "pientä" mitä ei olla diagnosoitu mm lukihäiriö.

Äitini varmaan alitajuisesti tiesi että olen erilainen ja sen vuoksi otti siipiensä suojaan. Olen kiitollinen siitä että hän auttoi todella paljon ja tuki taloudellisesti. Kolikon kääntöpuolena oli se etten osannut itse oikein hoitaa asioitani ja menetinkin luottotietoni heti täysi-ikäistyttyäni.

Nykyään olen irtautunut äidisäni mutta oli se aika hankalaa. Äitikin pisti vastaan ja kiristi köyttä mutta lopulta se irtautuminen oli molemmille hyväksi.

Nykyään olen naimisissa ja perheellinen ihminen. Äiti varmaan lopulta luotti että mieheni jatkaa hänen työtään ja pitää minusta huolta 😬 Oikeasti näin ei siis ole mutta ajattelen että se oli se ajatus minkä avulla äitini pikkuhiljaa päästi irti.

Omat lapseni ovat jo isoja ja esikoinen asuu omillaan. Huomaan että itsekin hyysään ehkä vähän liikaa välillä mutta esikoinen pärjää hyvin. Olen neuvonut häntä ihan eri tavalla kuin äitini minua aikanaan eli olen opettanut rahankäyttöä ja taloudenhoitoa Jo vuosia ennen kuin muutti omilleen ja koittanut kasvattaa niin että lapsilla luotto siihen että pärjäävät elämässään ja että heillä on hyvä itsetunto.

Se että liikaa silottaa sen lapsensa tietä on karhunpalvelus pitemmällä aikavälillä.

Lapsen päihdeongelmiin liittyy vanhemmilla ihan valtavaa syyllisyyttä, mitä on tehty väärin tai mitä vaille lapsi on jäänyt että tarvitsee päihteitä. Ja sitten hyvitellään. Monelle ruoka ja varsinkin ne herkut on rakkautta ja huomioimista, ja jos vanhempaa kalvaa ajatus että lapsi on jäänyt rakkautta ja huomiota vaille...

Vierailija kirjoitti:

Se on oikein. Äiti on hyvä ihminen. En tiedä kyllä miksi auto on käytössä siskolla. Ehkä on ollut vaikea löytää sopivaa paikkaa, osalla esteitä terveydessä. Ehkä ajan myötä selkeytyy, anna muiden elää elämäänsä ja olla onnellisia sen ajan kuin on. Kesällä on grilliruokia joillakin. Hylkääminen ei olisi äidiltä hyvä ratkaisu, ei se kenenkään vointia paranna. Moni hylännyt nuoret mm ja huonosti käynyt. Elä omaa elämääsi ja kysy jos tarvitset itse jotain.

Kuulosti ihan jonkun ennustajan/aikakausilehden psykologin vastaukselta jonkun lehden sivulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jotain positiivista haetaan niin onneksi äitini on täydellinen esimerkki siitä kuinka en koskaan halua toimia omien lasteni kohdalla.

Ap

Vanhemmat kohtelevat aina lapsiaan epätasa-arvoisesti tai useimmiten, koska lapsi saa erilaiset pelikortit elämäänsä jo syntymähetkellä, halusimme sitä tai emme. Joku lapsi tarvitsee tukea ja huomiota enemmän, kun toinen lapsi itsestään kasvaa itsenäinen, menestyy koulussa, työelämässä, sosiaalisuhteissa jne. Ne ovat ne geenit, jotka jokaisella erilaiset.

Se mitä ap:n äiti tekee ap:n siskolle ei ole huolenpitoa tai tukea vaam täysin äidin omista lähtökohdista toteutettua henkistä väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös tuo ole äitisi ja siskosi välinen asia.

Tietysti. Mutta sääliksi käy äitiä kun häntä viedään kun pässiä narussa. Suostuu kaikkeen mitä sisko haluaa. Vasta sisko keksi haluta koiran ja äitihän sen maksoi vaikka kukaan ei sitä minulle myöntänyt. Sitten äiti aika usein valittaa kun rahat on loppu, mistähän johtuu..

Ap

Meillä vastaava tilanne, veljeä hyysätty aina (nyt keski-ikäinen). Trauma tapahtui jo synnytyksessä, sitä on koitettu sitten kohta 40 vuotta paikkoa. Veli käyttää vain hyväkseen. Ei ole ikinä ollut töissä, sentään asuu näennäisesti omillaan.

Mistä ihmeestä kumpuaa ajatus puuttua toisten asioihin ja muuttaa muita aikuisia itsensä kaltaiseksi? Milloin vanhempien väärät elämäntavat, milloin anopin, milloin työkaverin, naapurin jne.

Ap: kin on aikuinen, perheellinen ja elää jo omillaan, mutta on niin hirveä tarve muuuttaa äitinsä tapoja ja elämää, samoin siskonsa.

Mistä tämä oikeus ja holhouksen tarve muihin ihmisiin? Eikö omassa elämässä ole riittävästi elämistä?

Kateus on rumaa katsottavaa mutta nykypäivänä joka nainen on jossain vaiheessa kateellinen muille ja käyttäytyy kuin hirviö sen takia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitisi voi kokea ap, että siskosi tarvitsee syystä tai toisesta enemmän tukea kuin sinä. Ole onnellinen siitä, että olet suhteessa vanhempiisi tasavertaisempi aikuinen kuin siskosi. Voi olla, että siskosi pääsee irti vanhemmista vasta näiden kuoltua.

Joo näin se varmasti tulee olemaan. Tai epäilen että siskon elämä lähtee alamäkeä ja rajusti siinä vaiheessa kun vanhemmat kuolee. Ei tule pärjäämään omillaan, ei ole koskaan tähän mennessäkään pärjännyt.

Ap

Kateellinen ja katkera sinä olet. Loistaa kauas.

Pieni tyttö sisälläsi huutaa samaa huomiota (jotka tulkitset rakkaudenosoitukseksi)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jotain positiivista haetaan niin onneksi äitini on täydellinen esimerkki siitä kuinka en koskaan halua toimia omien lasteni kohdalla.

Ap

Vanhemmat kohtelevat aina lapsiaan epätasa-arvoisesti tai useimmiten, koska lapsi saa erilaiset pelikortit elämäänsä jo syntymähetkellä, halusimme sitä tai emme. Joku lapsi tarvitsee tukea ja huomiota enemmän, kun toinen lapsi itsestään kasvaa itsenäinen, menestyy koulussa, työelämässä, sosiaalisuhteissa jne. Ne ovat ne geenit, jotka jokaisella erilaiset.

Se mitä ap:n äiti tekee ap:n siskolle ei ole huolenpitoa tai tukea vaam täysin äidin omista lähtökohdista toteutettua henkistä väkivaltaa.

Mutta ap ei voi olla vihainen ja turhautunut oikealle kohteelle, eli äidille. Vaan purkaa kaiken siskoonsa. Oikein odottaa siskon alkavaa alamäkeä. Sairas tapaus.