Lihomiseni ällöttää miestäni ja nyt olen myös tyhmä?

Olen lihonut suhteemme alkuajoista muutaman vuoden sisällä noin 15 kg. Sitä ennen olin normaalipainon ylärajalla ja nyt 15 kg painavampana näytän kyllä kamalalta, myönnetään. Hoikempana olen nätti ja sellaisen saaliin mies aikoinaan luuli napanneensa. Lihominen alkoi, kun aloitimme lapsettomuushoitoprosessin. Söin hormonia, jonka yleisimmät sivuvaikutukset lihominen ja väsymys. Makeaa teki mieli ja sitä tuli puputettua ja extraa kertyi kroppaan. Sen jälkeen olen ollut 2 x raskaana ja imettänyt, makeaa tehnyt koko ajan mieli ja väsymys ja raskausvaivat vähentäneet aktiivisuuden minimiin, nyt tilanne toi +15 kg.

Mies selvästi halveksuu ulkonäköäni. Heti lihomiseni alusta saakka hän on suhtautunut kylmästi (vaikka olen synnyttänyt hänelle 2 ihanaa lasta) ja välinpitämättömästi minuun. Hän ei ole kertaakaan sanonut kauniiksi tai kehunut mitenkään. Seksiä on harrastanut vain äkkiä tarpeidensa tyydyttämiseksi, aloitteita ei ole kyllä itse tehnyt edes.

En itsekään pidä ulkonäöstäni nyt, eikä lihavat ihmiset kyllä viehätä minuakaan. Olin kuitenkin nuorena parisuhteessa jossa mies lihoi ainakin 20 kg, enkä minä häntä kyllä vastenmielisenä nähnyt, rakas oli silti. Ongelma nyt kuitenkin on se, että mies on myös alkanut vähätellä älyäni (kutsui aiemmin fiksuksi jne), puhuu minulle kuin jälkeenjääneelle, on töykeä ja tiuskii.

Onko ulkomuotoni niin häiritsevä, että näkee minut nyt jotenkin kokonaisuudessaan huonona, myös älyltäni yhtäkkiä tyhmänä? Onko mahdollista, että alkaa pitää minusta taas kokonaisuudessan, jos laihduin takaisin entiselleni? Vai onko lasteni isäksi valikoitunut aivan aito pinnallinen kusipää.

Laihduttamisen olen jo aloittanut, kun vauva-ajat ja imetykset saatu päätökseen ja tuntuu, että väsymys ei enää niin paina. Itseni takia tietenkin, aion olla kunnossa vaikka mies joutaisikin mäkeen..