Lue keskustelun säännöt.
Miksi uusissa asunnoissa on isot vessat?
23.07.2023 |
Ison WC:n tilalla voisi hyvin olla isompi makuuhuone tai jopa keittiö. "Keittiö"hän tarkoittaa nykyään vain yhtä seinää olohuoneen yhteydessä
Kommentit (422)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka me kaikki vanhetaankin, niin silti kaikkien asuntojen ei tarvitse olla esteettömiä. Olen itse 50, enkä tarvitse vielä rollaattoria. Vanhempanikaan eivät käytä vielä. Tytär muuttaa kohta omaan opiskelija-asuntoon, eikä hänkään tarvitse apuvälineitä.
Eikä meidän onneksi tarvitse tuollaiseen asuntoon nyt muuttaakaan kun vaihtoehtojakin on.
Ei tietenkään teidän tarvitse. Ihan voitte asua niissä pikkuruisen vessankopin kämpissä. Niitä Suomessa nimittäin riittää! Jääpä sitten enemmän esteettömiä asuntoja heille, jotka sitä tarvitsee.
No mutta tässähän se on nyt tiivistettynä tärkein: esteettömiä asuntoja tarvitsevat ihmiset asuvat sellaisissa, ja muut voivat asua sitten muissa asunnoissa tai taloissa.
Jos tuo "pikkuruisen vessankopin kämppä" on olevinaan joku raju sivallus, niin se ei kyllä oikein nyt toiminut. Meillä on kaksi kohtuullisen pientä vessaa, mutta ovat aivan riittäviä nykyisiin tarpeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä rakastan isoa, siistiä kylpyhuonettani. Kaipaisin toki saunaa, mutta kaikkea ei voi saada.
Täällä nyt osa puhuu pesuhuoneessa ja osa vessoista. Pesuhuoneisiin halutaan luonnollisesti omat koneet ja tilaa kuivatukseen. Isoja vessoja en ole kyllä nähnyt kuin julkisissa tiloissa, joissa tuo satakertaa jo ketjussa mainittu esteettömyys tilan perustelee, mutta onko uusissa asunnoissa kaikissa suuret vessat? Asumme pääkaupunkiseudulla viime vuonna valmistuneessa talossa ja meillä ainakin on mielestäni liian pieni vessa. Saisi mahtua enemmän säilytystilaa. Pesuhuone sen sijaan on hyvin tilava, mikä on iso plussa. En kestäisi vaatehuoltoa silmissäni muualla asunnossa. Oma pyykkikone, kun on lapsia, helpottaa elämää.
Kas tässä ratkaisu tähän sekoiluun:
Rakennetaan ensin iso yhdistetty kylpyhuone/WC, johon mahtuu pyörätuolilla, ja jossa on 2 ovea.
Sitten rakennetaan kevytrakenteinen väliseinä siten, että toiselle puolelle jää WC -istuin ja toiselle suihku (ja amme, jos sellainen on), kummallekin puolelle 1 ovi.
Valmiina tila ei ole esteetön (eikä tarvitsekaan olla), sillä koko homman idea on se, että JOS asukas myöhemmin esim. sairauden tai vamman takia tulee pöyrätuolin käyttäjäksi, niin siinä tilanteessa se kevytrakenteinen väliseinä puretaan (ammattimies purkaa luultavasti alle tunnissa), jolloin nyt on käytettävissä esteetön yhdistetty kylpyhuone/WC, jonne mahtuu pyörätuolilla ja jonne on 2 ovea.
Tuohon kevytrakenteiseen väliseinään ei saa tehdä:
- mitään sähköasennuksia (poikkeuksena langattomasti paristolla toimiva valokytkin, johon ei tule sähköjohtoja lainkaan)
- mitään vesiputki- tai viemäriputkiasennuksia.
Lisäksi on otettava huomioon: Jos kevytrakenteiseen väliseinään asennetaan tietoliikennekaapeleita, niin silloin on sallittua asentaa vain sellaisia tietoliikennekaapeleita, joiden poistamisesta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa. Eli jos tällaisia asennetaan, niin jo asennettaessa on hyväksyttävä se, että jos tila joudutaan myöhemmin muuttamaan esteettömäksi tuo kevytrakenteinen väliseinä purkamalla, niin mahdolliset tietoliikennekaapelit revitään irti tässä vaiheessa. Tämä sääntö siis kieltää esim. etäluettavan vesimittarin tietoliikennekaapelin vetämisen tuon kevytrakenteisen väliseinän pinnalle tai sisälle, koska tällöin kyse olisi nimenomaan tietoliikennekaapelista, jonka poistamisesta aiheutuisi kohtuutonta haittaa.
Kevytrakenteinen väliseinä pitää tietenkin asentaa siten, ettei vesieristys vaurioidu, sehän on yhteinen ja keskeytyksettä jatkuva koko tilalle.
Tällä ratkaisulla saadaan otettua huomioon molemmat tarpeet:
Niin kauan, kun tiloissa ei asu ketään pyörätuolin käyttäjää, saadaan erillinen kylpyhuone ja WC.
Mutta jos asuntoon myöhemmin tulee asumaan pyörätuolin käyttäjä, niin nopeasti ja pienin kustannuksin saadaan tila muutettua esteettömäksi, jolloin se palvelee myös pyörätuolin käyttäjää.
Osaaja kirjoitti:
Kas tässä ratkaisu tähän sekoiluun:
Rakennetaan ensin iso yhdistetty kylpyhuone/WC, johon mahtuu pyörätuolilla, ja jossa on 2 ovea.
Sitten rakennetaan kevytrakenteinen väliseinä siten, että toiselle puolelle jää WC -istuin ja toiselle suihku (ja amme, jos sellainen on), kummallekin puolelle 1 ovi.
Valmiina tila ei ole esteetön (eikä tarvitsekaan olla), sillä koko homman idea on se, että JOS asukas myöhemmin esim. sairauden tai vamman takia tulee pöyrätuolin käyttäjäksi, niin siinä tilanteessa se kevytrakenteinen väliseinä puretaan (ammattimies purkaa luultavasti alle tunnissa), jolloin nyt on käytettävissä esteetön yhdistetty kylpyhuone/WC, jonne mahtuu pyörätuolilla ja jonne on 2 ovea.
Tuohon kevytrakenteiseen väliseinään ei saa tehdä:
- mitään sähköasennuksia (poikkeuksena langattomasti paristolla toimiva valokytkin, johon ei tule sähköjohtoja lainkaan)
- mitään vesiputki- tai viemäriputkiasennuksia.
Lisäksi on otettava huomioon: Jos kevytrakenteiseen väliseinään asennetaan tietoliikennekaapeleita, niin silloin on sallittua asentaa vain sellaisia tietoliikennekaapeleita, joiden poistamisesta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa. Eli jos tällaisia asennetaan, niin jo asennettaessa on hyväksyttävä se, että jos tila joudutaan myöhemmin muuttamaan esteettömäksi tuo kevytrakenteinen väliseinä purkamalla, niin mahdolliset tietoliikennekaapelit revitään irti tässä vaiheessa. Tämä sääntö siis kieltää esim. etäluettavan vesimittarin tietoliikennekaapelin vetämisen tuon kevytrakenteisen väliseinän pinnalle tai sisälle, koska tällöin kyse olisi nimenomaan tietoliikennekaapelista, jonka poistamisesta aiheutuisi kohtuutonta haittaa.
Kevytrakenteinen väliseinä pitää tietenkin asentaa siten, ettei vesieristys vaurioidu, sehän on yhteinen ja keskeytyksettä jatkuva koko tilalle.
Tällä ratkaisulla saadaan otettua huomioon molemmat tarpeet:
Niin kauan, kun tiloissa ei asu ketään pyörätuolin käyttäjää, saadaan erillinen kylpyhuone ja WC.
Mutta jos asuntoon myöhemmin tulee asumaan pyörätuolin käyttäjä, niin nopeasti ja pienin kustannuksin saadaan tila muutettua esteettömäksi, jolloin se palvelee myös pyörätuolin käyttäjää.
Niin tai jättää sen väliseinän ja toisen oven vaan pois. Mihin ihmeeseen siellä tarvitaan väliseinä? Pääsääntöisesti nyt jo pienissä asunnoissa on kylpyhuone ja wc sama tila. Erilliset vessat on isompien perheasuntojen ominaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tän on kirjoittanut joku kateellinen jota veetuttaa että kaverilla on iso vessa kun itellä viel se 60 luvun minikoppi
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt osa puhuu pesuhuoneessa ja osa vessoista. Pesuhuoneisiin halutaan luonnollisesti omat koneet ja tilaa kuivatukseen. Isoja vessoja en ole kyllä nähnyt kuin julkisissa tiloissa, joissa tuo satakertaa jo ketjussa mainittu esteettömyys tilan perustelee, mutta onko uusissa asunnoissa kaikissa suuret vessat? Asumme pääkaupunkiseudulla viime vuonna valmistuneessa talossa ja meillä ainakin on mielestäni liian pieni vessa. Saisi mahtua enemmän säilytystilaa. Pesuhuone sen sijaan on hyvin tilava, mikä on iso plussa. En kestäisi vaatehuoltoa silmissäni muualla asunnossa. Oma pyykkikone, kun on lapsia, helpottaa elämää.
Yleensähän ne on pienissä kt-asunnoissa yhtä ja samaa tilaa.
Tai sitten kylpyhuone/wc/sauna erikseen toinen pienempi wc.
Itse asuin tilapäisesti kahdessa uudehkossa air bnb käytössä olleessa asunnossa, joissa oli molemmissa tuollaiset uudenaikaiset tilavat kylpyhuoneet ja eteiset. Kylpyhuone/wc oli molemmissa sinänsä erikoinen, että tilaa oli runsaasti siinä pöntön ympärillä eli pyörätuolilla ja rollaattorilla pystyisi hyvin kulkemaan. Toisaalta jos siihen laittaa pesukoneen tai tornin, se tila meneekin siihen käyttöön. Eli liikuntarajoitteinen valitsee joko sen tilan tai sitten pyykkäyksen. Oletuksena ilmeisesti on, että he eivät enää pese pyykkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäs järkeä olisi ahtaassa suihkutilassa. Pitää mahtua myös pyykkikone.
Aloittaja kysyi vessasta, ei suihkusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka me kaikki vanhetaankin, niin silti kaikkien asuntojen ei tarvitse olla esteettömiä. Olen itse 50, enkä tarvitse vielä rollaattoria. Vanhempanikaan eivät käytä vielä. Tytär muuttaa kohta omaan opiskelija-asuntoon, eikä hänkään tarvitse apuvälineitä.
Eikä meidän onneksi tarvitse tuollaiseen asuntoon nyt muuttaakaan kun vaihtoehtojakin on.
Ei tietenkään teidän tarvitse. Ihan voitte asua niissä pikkuruisen vessankopin kämpissä. Niitä Suomessa nimittäin riittää! Jääpä sitten enemmän esteettömiä asuntoja heille, jotka sitä tarvitsee.
No mutta tässähän se on nyt tiivistettynä tärkein: esteettömiä asuntoja tarvitsevat ihmiset asuvat sellaisissa, ja muut voivat asua sitten muissa asunnoissa tai taloissa.
Jos tuo "pikkuruisen vessankopin kämppä" on olevinaan joku raju sivallus, niin se ei kyllä oikein nyt toiminut. Meillä on kaksi kohtuullisen pientä vessaa, mutta ovat aivan riittäviä nykyisiin tarpeisiin.
Joku kaunis päivä saat aivoinfarktin ja olet pyörätuolissa. Sinulla ei ole paikkaa mihin sairaalasta päästyäsi menisit, koska asuntosi varustettu vessakopperoilla ja liian pienellä kylpyhuoneella. Et voi muuttaa, kun ei ole tarjolla asuntoa joka olisi esteetön. Siinäpä sitten sulle hommataan pönttö sängyn viereen jossa käyt asioillasi ja suihkuunkaan et pääse, kun on vain ne pienet vessakopperot ja suihkutilatkin liian pienet, liian kapeat ovet ja vielä kynnykset. Niinpä sinut sitten kerran viikossa haetaan kotoasi jonnekin päiväkeskukseen, jossa sinut kylvetetään.
Työssäni nään, miten ihmiset eivät pääse muuttamaan sairaalasta takaisin kotiinsa, koska tarvittavia muutostöitä ei aina pystytä tekemään, kun vessat ja kyppärit ovat liian pieniä ja vaikeakulkuisia.
Yksikään ihminen ei terveenä ajattele, että se terveys ei kenenkään meidän kohdalla ole itsestään selvyys, eikä se välttämättä ole pysyvä olotila.
Noin 25 000 ihmistä sairastuu Suomessa vuosittain aivoverenkierron häiriöön ja niistä suurin osa saa aivoinfarktin ja kun suuri määrä heistä ei koskaan kuntoudu entiselleen, on liikuntaesteisiä paljon jo ihan tästäkin syystä. Ja tähän päälle vielä kaikki muut sairaudet, jotka pikkuhiljaa johtaa apuvälineiden käyttöön niin tälläisiä ihmisiä on oikeasti todella paljon, ei vain pieni marginaali.
Ja tietenkin vielä tapaturmien uhrit ja liikenneonnettomuuksissa ym vammautuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs järkeä olisi ahtaassa suihkutilassa. Pitää mahtua myös pyykkikone.
Aloittaja kysyi vessasta, ei suihkusta.
Suomessa lähes aina ainoa WC on suihkutiloissa. Jos vessoja on useampi, niin silloin voi olla myös pelkkä WC jossa ei samassa tilassa ole suihkua.
Eihän kehopositiivarit mahdu niihin vessoihin tulevaisuudessa, 100kg =laiha 150kg=normi 200kg=hieman pulska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi uusissa asunnoissa ei ole saunaa eikä väliovea ulko-oven jälkeen ja miksi ulko-ovesta astutaan sisään suoraan olohuoneeseen?
Miksi olohuoneen pitää olla isompi kuin makuuhuone? Miksi asunnon pohja on ruma neliö, ikkunasta näkee suoraan naapuriin, vessan lattiat ovat rumat kuvioidut ja pistorasia on suoraan käsisuihkun yläpuolella tai heti suihkun vieressä? Miksi ikkunat ovat lattiasta kattoon?Ja miksi äänieristystä ei ole ollenkaan?- koska joku raketti-insinööri paloi asuntoonsa kun ei saanut tuplaovea auki olohuoneessa avotulella kokkailun jälkeen
- koska muuten pitää ehdä eteinen, joka on neliöitä, jotka tekee asunnon isommaksi, minkä takia runkoon saadaan rakennettua vähemmän tsemrhakoppeja vuokrattavaksi
- koska olohuone on yleensä isoin huone
- koska rungot on jaettu maksimaaliselle voitolle. Neliötä pahempi kuitenkin putkimainen umpipussi
- koska naapurit on rakennettu niin lähelle, koska muuten alueelle mahtuu vähemmän vuokrattavia asuntoja joista takoa voittoja
- koska kuviolaatoissa näkyy lika ja vauriot vähemmän herkästi
- koska rakennusliikkeelle oli helpoin/halvin/nopein laittaa pistorasia siihen
- koska viivakoodifasadi on uusin muoti
- koska kaikki ekstraeristys maksaa, ja asuinrakennusten päätehtävä on täytetty kun on löydetty hölmö ostamaan tai vuokraamaan koppi, asuinmukavuudella ei nyt niin väliä kunhan kassa kilisee
En ikinä muuttaisi uudiskohteeseen. Onneksi en työskentele asuinrakentamisen parissa. Niin paljon kaikkea outoa on tullut vastaan kun asuinprojektit suunnitellaan ja rakennetaan nykyään budjetti-excel ojossa, lompakonnauhat supussa ja voittomarginaalit silmissä kiiluen.
t. kyynistynyt, itse 1800-luvun talossa asuva arkkitehti
Jugendrakennukset on nyt paljon hienompiakin kuin jotkut steriilit laatikot.
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla inva-wc:n kokoinen.
Siinä samassa rytinässä suomalainen ovi rupesi leveneen ja lienee nykyisin jo 1 metrin levyinen. Aika hauska ero muun euroopan ovien leveyteen. Mutta noi portaan on mielenkiintoinen poikkeus, mitenkä meillä voi olla asuntoja portailla tai parvisänkyjä? Eikö parvisänkyyn tulisi olla inva-hissi? Mitenkään invaliideja/pyörötuolilaisia halveeraamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on ihan joku köyhien juttu, että ei ole "paikkaa minne mennä". Asuntoja löytyy kyllä ostettavaksi tai vuokrattavaksi.
Asuinhuoneistoissa pitää olla 1,3 metrin halkaisijan pyörähdystila WC:ssä. Se on kasvattanut kylppäreitä 0,5-1 neliöllä. Ei kuitenkaan sen enempää. Moni isoista kylppäreistä on omituisen muotoisia ja vaan huonoa suunnittelua, eikä hukkaneliöt silloin selity normeilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähemmistön ehdoilla mennään ihan kaikessa
Ei vaan enemmistön. Elämänkaariajattelu on sitä, että ajatellaan enemmistön ihmisistä tarvitsevan jossain elämänsä vaiheessa liikkumisen apuvälineitä. Elämänkaari = kehdosta hautaan. Asunnon tulee soveltua eri vaiheissa elämänkaarta oleville ihmisille. Aiemmin ajateltiin niin, että ihminen aina muuttaa sopivampaan. Pienissä kunnissa ollaan jo nyt siinä tilanteessa, ettei asunnot mene kaupaksi, jos niissä ei ole riittävän esteetöntä ikääntyneelle. Rakennetaan uusia kerrostaloja, vaikka entisissäkin olisi tilaa, koska entiset eivät vastaa riittävän hyvin tarpeisiin, esim. kylpyhuone, vessa, keittiönurkkaus, rappuset vs. hissi, pihalla liikkuminen, palvelut saavutettavalla etäisyydellä. Toivotaan, että tulevaisuudessa ei tarvitse rakentaa uutta vain sen vuoksi, ettei olemassa oleva asuntokanta vastaa kunnassa asuvan väestön tarpeisiin.
Siltikään kaikkien asuntojen ei tarvitse olla pyörätuolikansalle sopivia. Jos ei joku asunto sovi pyörätuolissa olevalle, niin etsii sitten sellaisen joka sopii, tai jonka voi remontoida.
Minä asun 1980-luvulla rakennetussa ok-talossa. On kaksi kerrosta ja molemmissa kerroksissa wc:t. Sinne ei pyörätuolilla mahdu ja wc:t on suunniteltu sen verran huonosti, että seinistäkään ei saa tukea, vaikka pystyisi pienen matkan omilla jaloilla seisomaan. Sauna+kylpyhuone ovat isoja tiloja. Sinne mahtuisi helposti laittamaan kolmannen wc-pytyn ja vaikka minkälaisia nousuavusteita. Me emme sinne tule kuitenkaan sellaista laittamaan. Jos joudumme pyörätuoliin ja haluamme siinä asua, niin siinä yhteydessä sitten tehdään remontti tai muutetaan pois. Asunnon pääovella johtaa jyrkät portaat ja ovat talvisin liukkaat. Takaovesta pääsisi matalien liuskojen avulla sisään, että sikäli voisi siellä elää, mutta ei se nyt ole ajankohtaista. Minulle tulee tekonivelleikkaus jossain vaiheessa, koska toinen jalkani on vammautunut joskus nuorena ja leikkauksen jälkeen sain kuulla sitten, että siinä alkaa nivelrikko kehittyä sitten. Nyt olen siinä pisteessä, että pärjään, kun pidän kunnosta huolta ja liikun riittävästi. Joskus jalka kipuilee ja saan siihen lääkitystä. Ehkä mennään sitten vielä psitoshoidoilla ennen leikkaukseen menoa. Sen tiedän, että topiuminen leikkauksesta on pitkä enkä minä tuon ok-taloni vessassa sitten ainakaan kotitutuksen jälkeisinä päivinä käy. Olemme tosin miettineet tätä. Mökkimme toinen vessa on ylimitoitetun suuri, joten leikkaus sunnitellaan sitten mökkikaudelle ja toivun siellä. Jos leikkaus pitää tehdä kiireellisenä (tunnen esim. erään, joka sai tekonivelen auto-onnettomuuden seurauksena) ja vaikka ufot olisivat nukettaneet mökkimme alas, niin sitten olen jossain muualla. Kyllä niitä keinoja löytyy. Meilläkin on laaja suku ja aina joku suostuu ottamaan jonun hetkeksi loisimaan nurkkiinsa.
nykykehitys on vain sitä, että oletetaan turhia ja siksi kaikkien pitää kärsiä. hölmöläisten touhuja. muutenkin koko ison vessan voisi ideoida siten, että sen sijaan, että pakotetaan ihmiset tuhlaamaan neliöitä ylimitoitettuihin vessoihin, niin voisi olla niinkin, että suunniteltaisiin vessoihin iso siirrettävä seinä, vaikka liukukiskojärjestelmällä. Sitten jos kotiin tulee se pyörätuolityyppi, niin seinä vaan irti ja siinä on sitten lääniä käydä vessassa vaikka miten isolla pyörätuolilla ja silloin kun siellä ei ole pyörätuolityyppiä, niin saadaan neliötä toiseen käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska esteettömyys. Koska Suomesta löytyy muutama pyörätuolia käyttävä ihminen, joka saatanan asunnon vessaan pitää mahtua pyörätuoli.
Ei itään järkeä. Samalla logiikalla pitäis kieltää portaat taloissa koska voi olla että joku polvivammanen joskus siihen muuttais eikä sit pääsis yläkertaan.
No anopin vuokra-asunnossa oli niin pieni oviaukko kylppärissä että sinne ei päässyt pyörätuolilla, muutenkin kylppäri oli aivan mikroskooppisen pieni. Muutti meille asumaan lonkkaleikkauksen jälkeen toipilasajaksi. Ja muutti toiseen vuokra-asuntoon tämän kokemuksen jälkeen. Enkä itsekään muuttaisi sellaiseen asuntoon missä ei vessaan mahdu pyörätuolin kanssa, sitä voi vaikka jalkansa murtaa ja joutua sitä pyörätuolia käyttämään ja on aika ikävää jos ei edes vessaan pääse.
nykyisin jalkansa murtaneetkin patistetaan käyttämään kyynärsauvoja ja opetetaan miten niillä kuljetaan jalka paketissa, jos se suinkin on mahdollista. pyörätuolilla mennään sairaalassa niin vähän kuin mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähemmistön ehdoilla mennään ihan kaikessa
Ei vaan enemmistön. Elämänkaariajattelu on sitä, että ajatellaan enemmistön ihmisistä tarvitsevan jossain elämänsä vaiheessa liikkumisen apuvälineitä. Elämänkaari = kehdosta hautaan. Asunnon tulee soveltua eri vaiheissa elämänkaarta oleville ihmisille. Aiemmin ajateltiin niin, että ihminen aina muuttaa sopivampaan. Pienissä kunnissa ollaan jo nyt siinä tilanteessa, ettei asunnot mene kaupaksi, jos niissä ei ole riittävän esteetöntä ikääntyneelle. Rakennetaan uusia kerrostaloja, vaikka entisissäkin olisi tilaa, koska entiset eivät vastaa riittävän hyvin tarpeisiin, esim. kylpyhuone, vessa, keittiönurkkaus, rappuset vs. hissi, pihalla liikkuminen, palvelut saavutettavalla etäisyydellä. Toivotaan, että tulevaisuudessa ei tarvitse rakentaa uutta vain sen vuoksi, ettei olemassa oleva asuntokanta vastaa kunnassa asuvan väestön tarpeisiin.
Siltikään kaikkien asuntojen ei tarvitse olla pyörätuolikansalle sopivia. Jos ei joku asunto sovi pyörätuolissa olevalle, niin etsii sitten sellaisen joka sopii, tai jonka voi remontoida.
Minä asun 1980-luvulla rakennetussa ok-talossa. On kaksi kerrosta ja molemmissa kerroksissa wc:t. Sinne ei pyörätuolilla mahdu ja wc:t on suunniteltu sen verran huonosti, että seinistäkään ei saa tukea, vaikka pystyisi pienen matkan omilla jaloilla seisomaan. Sauna+kylpyhuone ovat isoja tiloja. Sinne mahtuisi helposti laittamaan kolmannen wc-pytyn ja vaikka minkälaisia nousuavusteita. Me emme sinne tule kuitenkaan sellaista laittamaan. Jos joudumme pyörätuoliin ja haluamme siinä asua, niin siinä yhteydessä sitten tehdään remontti tai muutetaan pois. Asunnon pääovella johtaa jyrkät portaat ja ovat talvisin liukkaat. Takaovesta pääsisi matalien liuskojen avulla sisään, että sikäli voisi siellä elää, mutta ei se nyt ole ajankohtaista. Minulle tulee tekonivelleikkaus jossain vaiheessa, koska toinen jalkani on vammautunut joskus nuorena ja leikkauksen jälkeen sain kuulla sitten, että siinä alkaa nivelrikko kehittyä sitten. Nyt olen siinä pisteessä, että pärjään, kun pidän kunnosta huolta ja liikun riittävästi. Joskus jalka kipuilee ja saan siihen lääkitystä. Ehkä mennään sitten vielä psitoshoidoilla ennen leikkaukseen menoa. Sen tiedän, että topiuminen leikkauksesta on pitkä enkä minä tuon ok-taloni vessassa sitten ainakaan kotitutuksen jälkeisinä päivinä käy. Olemme tosin miettineet tätä. Mökkimme toinen vessa on ylimitoitetun suuri, joten leikkaus sunnitellaan sitten mökkikaudelle ja toivun siellä. Jos leikkaus pitää tehdä kiireellisenä (tunnen esim. erään, joka sai tekonivelen auto-onnettomuuden seurauksena) ja vaikka ufot olisivat nukettaneet mökkimme alas, niin sitten olen jossain muualla. Kyllä niitä keinoja löytyy. Meilläkin on laaja suku ja aina joku suostuu ottamaan jonun hetkeksi loisimaan nurkkiinsa.
nykykehitys on vain sitä, että oletetaan turhia ja siksi kaikkien pitää kärsiä. hölmöläisten touhuja. muutenkin koko ison vessan voisi ideoida siten, että sen sijaan, että pakotetaan ihmiset tuhlaamaan neliöitä ylimitoitettuihin vessoihin, niin voisi olla niinkin, että suunniteltaisiin vessoihin iso siirrettävä seinä, vaikka liukukiskojärjestelmällä. Sitten jos kotiin tulee se pyörätuolityyppi, niin seinä vaan irti ja siinä on sitten lääniä käydä vessassa vaikka miten isolla pyörätuolilla ja silloin kun siellä ei ole pyörätuolityyppiä, niin saadaan neliötä toiseen käyttöön.
Meillä on myös ihan tietoisesti hankittu asunto, jota ei voi muuttaa esteettömäksi. Esim vessan muuttaminen isommaksi aiheuttaisi sen, että ulostaminen pitäisi tehdä eteisessä. Pesutiloihin ei pääse kuin portaita pitkin. Jokainen varmaan osaa arvioida omat riskinsä näissä ja varautua niihin omalla tavallaan.
Pystyimme hankkimaan tilapäismajoituksen muutamassa tunnissa naapurista tulleen vesivahingon takia. En näe mitään syytä miksi sama asia ei onnistuisi myös silloin kun on lonkka murtunut tms. Siinä on kuitenkin jokunen tunti aikaa etsiä, sillä tuskin heittävät sairaalasta ulos samana päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähemmistön ehdoilla mennään ihan kaikessa
Olet väärässä. Tässä asiassa mennään enemistön ehdoilla. Suurin osa ihmisistä elää vanhaksi ja tarvitsee elämänsä loppuvuosina sen ison kylppärin ja ison vessan. Järkevintä tehdä se vain suosiolla joka asuntoon jo rakennus vaiheessa, koska joka talossa asuu joskua vanhus ja kun aikaa kuluu , vielä uudenkin sukupolven vanhukset.
Kun on nuori ja voimissaan, ei ymmärrä mitä vanhuus tuo tullessaan. Luulee, että vanhukset on siellä omassa maailmassaan hoivakodissa, mtta näin ei suinkaan ole. Tulevaisuudessa vanhukset asuu kodeissaan ja niihin on pakko mahtua sekä rolla, että pyörätuoli ja hoitajat. Leveät ovet, ei kynnyksiä ja tilaa, niin että pääsee kääntymään rollan tai pyörätuolin kanssa.
tulevaisuudessa vanhuksille puetaan eksoskeletonit, jotta heidän ei tarvitsisi istua pyörtuolissa ja pääsisivät liikkumaan ja liikuttamaan jalkojaan, jotta lihaskunto pysyisi ja verenkiertoelimistökin toimisi kunnolla. Sen avulla voi se 90 vuotias mummeli käydä itse kävellen kaupassa ja vaikka kantaa ostoskassinsa. jos kauppoja silloin enää on, mutta ei tuo eksoskeletonmaailma enää kaukana ole ja ihan taatusti niitä otetaan käyttöön terveydenhuollossa. hoitajatkin jaksavat nostella vaikka yksin painavia potilaita niiden avulla.
Juuri näin, että joka tapauksessa rakennusmääräykset muuttuivat siksi, ettei esteettömiä asuntoja ole riittävästi apuvälineitä käyttävien tarpeisiin. Se on helppo huudella, että muuta pois, kun ei löydy paikkaa, jonne muuttaa. Olen tehnyt aiemmin keikkaa kotihoitoon ja tilanne avasi omatkin silmät. Niin pieniä vessoja, että joka kerta siirtyessä asiakas ottaa riskin. Työntekijänä vaikea auttaa esim. takapuolen pesussa, jos ei kunnolla mahdu asiakkaan sivulle. Tai itseasiassa pitää mahtua sen pöntön sivulle, että pesu onnistuu. On niitäkin vessoja, joissa pöntön viereen laitettu lavuaari ja toisella puolella joko pyykinpesukone tai suihkukaappi, eikä kummaltakaan puolelta pääse kunnolla pide-suihkulla pesemään.
Ihmiset asuu myös taloissa, joissa ei mahdu suihkuun apuvälineellä. Sinne suihkunurkkaan on saatu suihkutuoli, mutta ei pääse kulkemaan vaikka rollaattorilla. Yhdessä uudemmassakin asunnossa oli niin kapea kylppäri, että asiakas mahtui menemään suihkunurkkaan etuperin, mutta hänen piti peruuttaa takaisin. Ihan itse olisi pystynyt pesulla käymään, mutta sen kylppärin takia tarvitsi kotihoidon kääntämään rollaattorin nostamalla oikein päin, että pääsee sieltä pois. Ja kyseessä ei ollut mikään viime vuosituhannen taloyhtiö.
Asiakkaat ei myöskään saa vuokra-asuntoja (esteettömiä) kunnalta, jos heillä on mitään varallisuutta. Jos on omistusasunto, sanotaan, että ei voi saada kunnan vuokra-asuntoa. Yksityisiä vuokra-asuntoja on vähän ja isossa osassa on jos jonkinlaista rajoitetta. On niin pieniä keittokomeroita, ettei mahdu apuvälineen kanssa käymään edes jääkaapilla, on korkeita kynnyksiä, kapeita ovia ja isona harmina osassa asunnoista on kylpyhuoneen lattia korotettu, jopa 16 cm ero muuhun asuntoon. Se on niin iso ero, että luiskaamalla ei saa turvalliseksi tai luiska ei mahdu ollenkaan eteiseen.
Entisaikaan on rakennettu myös jollan logiikalla hissillisiä taloja, joissa hissi ei kulje asuintasoihin asti vaan jää puoli kerrosta alemmas. Kun itselläni oli polvileikkaus vastikään kaatumisen seurauksena, olisin ollut kuukauden täysin jumissa omassa kodissa, jos sellaisessa talossa olisin asunut. Olen yksin asuva ihminen ja asunnon hankinnassa tulee huomioitua sekin, jos tilapäisesti jotain sattuu.